Tuoretta tietoa Virosta
8.5.2020 | Historia

Äitienpäivärunon kirjoittaja lepää mäntymetsässä – Metsäkalmisto Tallinnassa on hieno vierailukohde

Virolla on oma "Hietaniemen hautausmaansa". Tallinnan Piritan kaupunginosassa sijaitsevalla Metsakalmistu-hautausmaalla on monien Viron historian merkkihahmojen viimeinen leposija.
Teksti ja kuvat Silja Hurskainen

Äitienpäivärunon kirjoittaja lepää mäntymetsässä – Metsäkalmisto Tallinnassa on hieno vierailukohdeRunoilija Lydia Koidulan haudalla on toukokuun alussa kukkia ja Viron lippu.

Kaunis mäntymetsä alkaa jo oikeastaan meren rannalta ja jatkuu ylemmäs kohti Tallinnan Televisiotornia. Tornia lähestyessä puiden välissä alkaa pilkahdella hautakiviä. On saavuttu Tallinnan Metsäkalmistoon (Metsakalmistu). 

Siinä missä suomalainen hautausmaa on tavallisesti kirkon ympärille tasaiselle maalle rakentuva kokonaisuus, Metsäkalmisto on kirjaimellisesti keskellä metsää.

Satunnaiselle hautausmaakävijälle kiinnostavin osuus saattaa olla piipahdus kalmiston kuuluisuuksien kumpareelle (kuulsuste küngas).  Kumpareelle on haudattu lukemattomia Viron historian merkkihenkilöitä eri aikakausilta.

Tallinnan metsäkalmisto
Kuuluisuuksien kumpareen alussa on sinne johdattava kyltti. Pysäköintipaikka on kuvan oikean reunan ulkopuolella.

Kuuluisuuksien kumpareelle johdattavan kyltin jälkeen ensimmäinen hauta kuuluu presidentti Lennart Merelle. Meri oli Viron uuden itsenäisyyden ajan ensimmäinen presidentti vuosina 1992–2001.

Meren jykevä ja yksinkertainen hautapaasi lepää kumpareen kyljen syvänteessä, hieman erillään muista haudoista.

Lennart Meri
Lennart Meren hautapaadessa on teksti Eesti Vabariigi President, Viron tasavallan presidentti.

The Baltic Guide on kirjoittanut Lennart Merestä ja muista Viron presidenteistä tässä historia-artikkelissa

Georg Ots
Laulaja Georg Otsin haudalla on toukokuussa 2020 Viron lippu sekä enemmän kukkia kuin monella muulla.

Eteenpäin kävellessä vastaan tulee laulaja Georg Otsin hautakivi, jonka alareuna on kiinni aivan sorapolun reunassa. Otsia muistellaan vuonna 2020 monin tavoin, sillä hänen syntymästään on kulunut 100 vuotta.

The Baltic Guide on kirjoittanut muun muassa Otsin uudesta muistomerkistä, Otsia esittelevästä näyttelystä sekä julkaissut laajemman kokonaisuuden Otsin elämänkaaresta.

Aivan Otsin lähellä on runoilija Lydia Koidulan hauta. Virolaisille Koidula on kansallisrunoilijan asemassa, jonka sadoista runoista esimerkiksi Mu isamaa on minu arm ja Sind surmani ovat virolaisille hyvin tärkeitä. Pärnussa lomaileville on tuttu tämä Lydia Koidulan patsas.

Suomalaisille rakkain Koidulan runo on vuonna 1867 ilmestynyt Ema süda (Äidin sydän). Sen suomenkielinen käännös on kirjailija Hilja Haahden käsialaa. Äitienpäivänä usein esitetty laulu on virolaisen opettajan, kuoronjohtajan ja säveltäjän Robert Theodor Hansenin sävellys.

Tästä linkistä voi kuunnella Äidin sydän -laulun suomeksi Georg Otsin laulamana. 

Kuuluisuuksien kumpareen näyttävin, erillinen kokonaisuus on Pätsien suvun sukuhauta, jossa näkyvimmin on Viron ensimmäisen presidentin Konstantin Pätsin hauta.

Konstantin Päts
Viron ensimmäisen presidentin Konstantin Pätsin ja hänen vaimonsa Helma Pätsin hauta. Helma Päts kuoli tuberkuloosiin vain hieman yli 30-vuotiaana. Päts ei avioitunut uudestaan.

Viron hautausmaat

Tästä linkistä pääsee Viron hautausmaita esittelevälle sivulle, jossa voi vainajan nimellä etsiä haudan sijaintia.

Tallinnan metsäkalmisto
Tallinnan Metsäkalmiston portilla on hautakynttiläautomaatti. Kynttilän saa mukaansa 1,20 eurolla.

 

 

The Baltic Guiden tuoreita uutisia:

 

 

Lue lisää samasta aiheesta
georg otsin hauta hautausmaa tallinna hautausmaat tallinnassa hautausmaa viro nähtävyys tallinna tallinna hautausmaa tallinnan hautausmaat viron hautausmaat

12.3.2024 | Historia

Museo Sinimäkien taistelun aseista ja esineistöstä

Museo Sinimäkien taistelun aseista ja esineistöstä

Vaivara Sinimägede muuseum (Vaivaran Sinimäkien museo) on Itä-Virumaalla Sinimäellä, sijaitseva museo, joka esittelee toisen maailmansodan aikana käytyyn Sinimäen taisteluun … Lue lisää

10.3.2024 | Historia

Taikaa ilmassa – Esseitä vanhasta ja nykyisestä Virosta

Taikaa ilmassa – Esseitä vanhasta ja nykyisestä Virosta

Viro on suomalaisille läheinen ja rakas maa, kaksonen, jossa vieraillaan ahkerasti. Maan kulttuuri ja historia kiinnostavat myös matkailijoita. Professori … Lue lisää

25.2.2024 | Historia

Tarton ylioppilaat, korporaatiot ja Viron lippu

Tarton ylioppilaat, korporaatiot ja Viron lippu

Tarton yliopiston perusti Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf 1632 juuri ennen Lützenin taistelua, jossa hän kaatui. Suurvalta Ruotsi tarvitsi … Lue lisää

4.2.2024 | Historia

Koko perheen kynttiläpaja tänään Viron ulkoilmamuseossa

Koko perheen kynttiläpaja tänään Viron ulkoilmamuseossa

Tänään 4. helmikuuta Tallinnan ulkoilmamuseossa on mahdollista oppia erilaisia ​​kynttilänvalmistustekniikoita ja tutustua kristillisen kynttilänpäivän virolaisiin traditioihin. Kynttilänpäivä on kristillisessä … Lue lisää

27.1.2024 | Historia

”Tarton KGB:n talossa kuulusteltiin ja kidutettiin”

”Tarton KGB:n talossa kuulusteltiin ja kidutettiin”

Rakennuksen vaatimaton ulkokuori ei kiinnitä ohikulkijan huomiota. 1930-luvun kerrostalo keskustan ja rautatieaseman välissä kätkee sisäänsä kuitenkin synkän menneisyyden. Tässä … Lue lisää

10.1.2024 | Mainos | Historia

camera icon10
Viro on pieni merenkävijämaa, jolla on suuri historia

Mainos Viro on pieni merenkävijämaa, jolla on suuri historia

Viro on merenkävijämaa. Maa on pieni, mutta se on kamppaillut vakuuttavasti paikastaan ​​suurten merimaiden joukossa. Ja globaalissa mittakaavassa Virossa … Lue lisää

29.12.2023 | Historia

Muovikassi oli neuvostoaikana ylellisyystuote

Muovikassi oli neuvostoaikana ylellisyystuote

”Praktiline ilu. Käekotid, rahakotid, kandekotid ja lahttaskud ERMi kogudest” eli ”Käytännön kauneus. Käsilaukut, lompakot, kantolaukut ja avotaskut ERM:n kokoelmista” … Lue lisää

23.12.2023 | Historia

Weihnachten – Jōulud – Näärid

Weihnachten – Jōulud – Näärid

Virolaisten joulunvietto on todella muuttanut muotojaan aikojen saatossa. Nykyään se ei olennaisesti eroa skandinaavisesta jouluperinteestä, joulunpunainen on nykyään vain … Lue lisää