8.5.2020 | Historia

Äitienpäivärunon kirjoittaja lepää mäntymetsässä – Metsäkalmisto Tallinnassa on hieno vierailukohde

Virolla on oma "Hietaniemen hautausmaansa". Tallinnan Piritan kaupunginosassa sijaitsevalla Metsakalmistu-hautausmaalla on monien Viron historian merkkihahmojen viimeinen leposija.

Teksti ja kuvat Silja Hurskainen

Runoilija Lydia Koidulan haudalla on toukokuun alussa kukkia ja Viron lippu.

Kaunis mäntymetsä alkaa jo oikeastaan meren rannalta ja jatkuu ylemmäs kohti Tallinnan Televisiotornia. Tornia lähestyessä puiden välissä alkaa pilkahdella hautakiviä. On saavuttu Tallinnan Metsäkalmistoon (Metsakalmistu).

Siinä missä suomalainen hautausmaa on tavallisesti kirkon ympärille tasaiselle maalle rakentuva kokonaisuus, Metsäkalmisto on kirjaimellisesti keskellä metsää.

Satunnaiselle hautausmaakävijälle kiinnostavin osuus saattaa olla piipahdus kalmiston kuuluisuuksien kumpareelle (kuulsuste küngas). Kumpareelle on haudattu lukemattomia Viron historian merkkihenkilöitä eri aikakausilta.

Tallinnan metsäkalmisto — Kuuluisuuksien kumpareen alussa on sinne johdattava kyltti. Pysäköintipaikka on kuvan oikean reunan ulkopuolella.

Kuuluisuuksien kumpareelle johdattavan kyltin jälkeen ensimmäinen hauta kuuluu presidentti Lennart Merelle. Meri oli Viron uuden itsenäisyyden ajan ensimmäinen presidentti vuosina 1992–2001.

Meren jykevä ja yksinkertainen hautapaasi lepää kumpareen kyljen syvänteessä, hieman erillään muista haudoista.

Lennart Meri — Lennart Meren hautapaadessa on teksti Eesti Vabariigi President, Viron tasavallan presidentti.

The Baltic Guide on kirjoittanut Lennart Merestä ja muista Viron presidenteistä tässä historia-artikkelissa.

Eteenpäin kävellessä vastaan tulee laulaja Georg Otsin hautakivi, jonka alareuna on kiinni aivan sorapolun reunassa. Otsia muistellaan vuonna 2020 monin tavoin, sillä hänen syntymästään on kulunut 100 vuotta.

The Baltic Guide on kirjoittanut muun muassa Otsin uudesta muistomerkistä, Otsia esittelevästä näyttelystä sekä julkaissut laajemman kokonaisuuden Otsin elämänkaaresta.

Aivan Otsin lähellä on runoilija Lydia Koidulan hauta. Virolaisille Koidula on kansallisrunoilijan asemassa, jonka sadoista runoista esimerkiksi Mu isamaa on minu arm ja Sind surmani ovat virolaisille hyvin tärkeitä. Pärnussa lomaileville on tuttu tämä Lydia Koidulan patsas.

Suomalaisille rakkain Koidulan runo on vuonna 1867 ilmestynyt Ema süda (Äidin sydän). Sen suomenkielinen käännös on kirjailija Hilja Haahden käsialaa. Äitienpäivänä usein esitetty laulu on virolaisen opettajan, kuoronjohtajan ja säveltäjän Robert Theodor Hansenin sävellys.

Tästä linkistä voi kuunnella Äidin sydän -laulun suomeksi Georg Otsin laulamana.

Kuuluisuuksien kumpareen näyttävin, erillinen kokonaisuus on Pätsien suvun sukuhauta, jossa näkyvimmin on Viron ensimmäisen presidentin Konstantin Pätsin hauta.