Tuoretta tietoa Virosta
8.5.2020 | Historia

Äitienpäivärunon kirjoittaja lepää mäntymetsässä – Metsäkalmisto Tallinnassa on hieno vierailukohde

Virolla on oma "Hietaniemen hautausmaansa". Tallinnan Piritan kaupunginosassa sijaitsevalla Metsakalmistu-hautausmaalla on monien Viron historian merkkihahmojen viimeinen leposija.
Teksti ja kuvat Silja Hurskainen

Äitienpäivärunon kirjoittaja lepää mäntymetsässä – Metsäkalmisto Tallinnassa on hieno vierailukohdeRunoilija Lydia Koidulan haudalla on toukokuun alussa kukkia ja Viron lippu.

Kaunis mäntymetsä alkaa jo oikeastaan meren rannalta ja jatkuu ylemmäs kohti Tallinnan Televisiotornia. Tornia lähestyessä puiden välissä alkaa pilkahdella hautakiviä. On saavuttu Tallinnan Metsäkalmistoon (Metsakalmistu). 

Siinä missä suomalainen hautausmaa on tavallisesti kirkon ympärille tasaiselle maalle rakentuva kokonaisuus, Metsäkalmisto on kirjaimellisesti keskellä metsää.

Satunnaiselle hautausmaakävijälle kiinnostavin osuus saattaa olla piipahdus kalmiston kuuluisuuksien kumpareelle (kuulsuste küngas).  Kumpareelle on haudattu lukemattomia Viron historian merkkihenkilöitä eri aikakausilta.

Tallinnan metsäkalmisto
Kuuluisuuksien kumpareen alussa on sinne johdattava kyltti. Pysäköintipaikka on kuvan oikean reunan ulkopuolella.

Kuuluisuuksien kumpareelle johdattavan kyltin jälkeen ensimmäinen hauta kuuluu presidentti Lennart Merelle. Meri oli Viron uuden itsenäisyyden ajan ensimmäinen presidentti vuosina 1992–2001.

Meren jykevä ja yksinkertainen hautapaasi lepää kumpareen kyljen syvänteessä, hieman erillään muista haudoista.

Lennart Meri
Lennart Meren hautapaadessa on teksti Eesti Vabariigi President, Viron tasavallan presidentti.

The Baltic Guide on kirjoittanut Lennart Merestä ja muista Viron presidenteistä tässä historia-artikkelissa

Georg Ots
Laulaja Georg Otsin haudalla on toukokuussa 2020 Viron lippu sekä enemmän kukkia kuin monella muulla.

Eteenpäin kävellessä vastaan tulee laulaja Georg Otsin hautakivi, jonka alareuna on kiinni aivan sorapolun reunassa. Otsia muistellaan vuonna 2020 monin tavoin, sillä hänen syntymästään on kulunut 100 vuotta.

The Baltic Guide on kirjoittanut muun muassa Otsin uudesta muistomerkistä, Otsia esittelevästä näyttelystä sekä julkaissut laajemman kokonaisuuden Otsin elämänkaaresta.

Aivan Otsin lähellä on runoilija Lydia Koidulan hauta. Virolaisille Koidula on kansallisrunoilijan asemassa, jonka sadoista runoista esimerkiksi Mu isamaa on minu arm ja Sind surmani ovat virolaisille hyvin tärkeitä. Pärnussa lomaileville on tuttu tämä Lydia Koidulan patsas.

Suomalaisille rakkain Koidulan runo on vuonna 1867 ilmestynyt Ema süda (Äidin sydän). Sen suomenkielinen käännös on kirjailija Hilja Haahden käsialaa. Äitienpäivänä usein esitetty laulu on virolaisen opettajan, kuoronjohtajan ja säveltäjän Robert Theodor Hansenin sävellys.

Tästä linkistä voi kuunnella Äidin sydän -laulun suomeksi Georg Otsin laulamana. 

Kuuluisuuksien kumpareen näyttävin, erillinen kokonaisuus on Pätsien suvun sukuhauta, jossa näkyvimmin on Viron ensimmäisen presidentin Konstantin Pätsin hauta.

Konstantin Päts
Viron ensimmäisen presidentin Konstantin Pätsin ja hänen vaimonsa Helma Pätsin hauta. Helma Päts kuoli tuberkuloosiin vain hieman yli 30-vuotiaana. Päts ei avioitunut uudestaan.

Viron hautausmaat

Tästä linkistä pääsee Viron hautausmaita esittelevälle sivulle, jossa voi vainajan nimellä etsiä haudan sijaintia.

Tallinnan metsäkalmisto
Tallinnan Metsäkalmiston portilla on hautakynttiläautomaatti. Kynttilän saa mukaansa 1,20 eurolla.

 

 

The Baltic Guiden tuoreita uutisia:

 

 

Lue lisää samasta aiheesta
georg otsin hauta hautausmaa tallinna hautausmaat tallinnassa hautausmaa viro nähtävyys tallinna tallinna hautausmaa tallinnan hautausmaat viron hautausmaat

19.8.2025 | Historia

Salkku lompakkona

Salkku lompakkona

Lopulta inflaatio oli niin pitkällä, ettei pieniä ruplan seteleitä enää laskettu. Ne niputettiin sadan kappaleen nipuiksi, ja näitä nippuja … Lue lisää

13.8.2025 | Historia

Tallinn Fringe Festival hauskuttaa ja lumoaa

Tallinn Fringe Festival hauskuttaa ja lumoaa

Tallinn Fringe on festivaali, joka järjestetään Tallinnassa jo yhdeksättä kertaa peräkkäin. Fstivaali kutsuu esittävän taiteen ammattilaisia esiintymään ja esittelemään … Lue lisää

13.8.2025 | Historia

Polje Helsingin historiaan – lähde Olympiaterminaalin 75-juhlavuoden digiopastetulle kierrokselle

Polje Helsingin historiaan – lähde Olympiaterminaalin 75-juhlavuoden digiopastetulle kierrokselle

Uusi omatoiminen kierros vie sinut ainutlaatuiselle matkalle ympäri Helsinkiä Olympiaterminaalin ja muiden olympiateemaisten rakennusten maailmaan. Se tarjoaa mahdollisuuden tutustua … Lue lisää

10.8.2025 | Historia

Kuinka 1980 olympia­regatta muovasi Tallinnaa?

Kuinka 1980 olympia­regatta muovasi Tallinnaa?

Heinäkuussa tulee kuluneeksi 45 vuotta Moskovan vuoden 1980 kesäolympialaisista ja niiden osana Tallinnassa järjestetyistä purjehduskisoista. Suomi saavutti olympiaregatasta yhden … Lue lisää

23.7.2025 | Historia

Uusi teemaohjelma johdattaa katsojan Viron historiaan

Uusi teemaohjelma johdattaa katsojan Viron historiaan

YouTube-sarja Minun Tallinnani on viihdyttänyt katsojia jo yli 30 jakson verran. Sarjassa Risto Lassila tutustuttaa suomalaisia Tallinnan nähtävyyksiin, palveluihin, … Lue lisää

22.7.2025 | Historia

Mart Laarin kirja metsäveljistä nyt suomeksi

Mart Laarin kirja metsäveljistä nyt suomeksi

Historioitsija Mart Laarin kirja Metsäveljet. Aseellinen vastarinta rautaesiripun takana toisen maailmansodan jälkeen käsittelee Baltian maiden vapaustaistelijoiden, metsäveljien, vastarintaa neuvostomiehityksen … Lue lisää

20.6.2025 | Historia

Montaa on ollut juhannusjuhlaa

Montaa on ollut juhannusjuhlaa

Juhannusyön hämärässä valossa jämerä virolainen isäntämies riisuutui peltonsa kulmalla. Sitten hän alastomana alkoi peltoa kiertää, kuinka monta kierrosta – … Lue lisää

29.5.2025 | Historia

camera icon7
Noblessnerin sataman historiasta ilmestynyt uusi teos

Noblessnerin sataman historiasta ilmestynyt uusi teos

Tiesitkö, että reilut sata vuotta sitten Noblessnerin satama toimi tsaarinaikaisena sukellusvenetelakkana, jossa suurissa kalkkikivestä rakennetuissa tehdashalleissa valmistettiin aikansa huippumeritekniikkaa? … Lue lisää