Tallinna on tänä vuonna Euroopan vihreä pääkaupunki – kaupunkiin tulee tänä kesänä 14 kukkaniittyä
Teksti Timo Huttunen Kuva Emiel Maters / Unsplash
Tallinna on vuonna 2023 Euroopan vihreä pääkaupunki. Vuoden kunniaksi vuonna eri puolille kaupunkia tehdään ja istutetaan 14 kukkaniittyä rikastamaan kaupunkitilaa ja lisäämään lajirikkautta.
Niittyjä perustetaan kaikkialle kaupunkiin. Kolme niistä on osa kaupungin monimuotoisuushanketta, joka kannustaa tavallisia ihmisiä perustamaan kukkaniittyjä kotinsa lähelle. Niittyjen pinta-ala tulee olemaan yhteensä 3,5 hehtaaria.
Apulaiskaupunginjohtaja Vladimir Svetin mukaan niittyjen rakentamisen tarkoituksena on lisätä kaupunkikuvaan luonnollista ja lajirikasta kauneutta sekä lievittää lämpösaarekevaikutusta. Lämpösaarekeilmiö on kaupunkialueiden ominaisuus, jonka seurauksena kaupunkialueen lämpötila nousee ympäristöään korkeammaksi.
”Niityt ovat paljon ympäristöystävällisempiä ja kestävämpiä kuin yksivuotisten kasvien kukkapenkit. Lisäksi ne ovat kauniita, rikastuttavat kaupunkitilaa ja ovat ravintoa myös kaupungissa asuville hyönteisille, linnuille ja pieneläimille. Aloitamme tänä vuonna niittyjen perustamisen, mutta toivomme, että pystymme lisäämään kukkaniittyjen määrää myös tulevina vuosina”, Svet sanoi.
Niityt ovat helppohoitoisia
Hankkeessa käytetyt niittyjen siemenseokset on valittu kunkin alueen kasvuolosuhteiden perusteella. Seokset koostuvat vain virolaisten luonnonvaraisten niittykasvien lajikohtaisista siemenistä. Koristeellisuuden lisäämiseksi tänä vuonna seos sisältää yksivuotisten lajien siemeniä.
”Kukkivat ja monipuoliset kukkaniityt ovat erittäin tärkeitä kaupungin luonnon monimuotoisuudelle, koska ne tarjoavat täysimittaisen elinympäristön pölyttäjille ja monille muille selkärangattomille sekä myös isommille eläimille”, kertoi Tallinnan kaupungin johtava luonnonsuojeluasiantuntija Meelis Uustal.
Uustal lisäsi, että niittyjen paikat on valittu lisäämään tiettyjen viheralueiden ja viherkäytävien luonnon monimuotoisuutta. ”Samalla toivomme, että ajan myötä nämä kasvit leviävät itsestään näille viheralueille”, Uustal totesi.
Kaupungin niityt vaikuttavat merkittävästi mikroilmastoon. Leikkaamattomat nurmirintamat alentavat lämpöä tehokkaammin kuin niitetty ruoho. Niityt säilyttävät koristeellisuuden myös pidemmän helleaallon aikana. Niityt myös imevät paremmin sadevettä.
Yksi niittyjen positiivisista puolista on huoltokuormituksen vähentäminen. Jatkuvan niittämisen sijaan niitty tarvitsee leikata vain kerran kaudessa.
Luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi Tallinnan kaupunki vähentää myös niittointensiteettiä kaupungin viheralueilla ja on vähentänyt torjunta-aineiden käyttöä kaupunkialueilla minimiin.
The Baltic Guiden tuoreita uutisia
- Arvo Pärtin kuuluisimmat teokset tällä viikolla Tartossa ja Tallinnassa
- Kursailematon gourmet-elämys Narvan sydämessä
- Tallinn Music Weekille saapunut ennätysmäärä esiintymishakemuksia
Lue lisää samasta aiheestahyönteinen kaupunkitila kukka kukkaniitty lämpösaarekeilmiö niitty siemenseos viheralue