Suomalaiset muuttuivat tärkeiksi
Virossa on näihin päiviin asti ajateltu, että suomalaismatkailijat ovat itsestäänselvyys. He tulevat joka tapauksessa ilman, että virolaisten tarvitsisi tehdä asian eteen yhtään mitään.
Tämä ajattelumalli toimikin vuosien ajan. Vuodesta 1991 aina vuoteen 2016 asti suomalaismatkailijoiden määrä kasvoi joka vuosi. Vuonna 2016 kävi Virossa Viron keskuspankin (Eesti Pank) mukaan noin 2,27 miljoonaa suomalaista. Mutta vuonna 2017 määrä oli enää 2,17 ja vuonna 2018 2,05 miljoonaa.
Suomalaiset ovat kuitenkin ylivoimaisesti Viron tärkein matkailijaryhmä. Tallinnan sataman mukaan vuonna 2018 suomalaiset tekivät 4,84 miljoonaa yhdensuuntaista laivamatkaa, joka merkitsee noin 2,4 miljoonaa käyntiä.
Suomalaisten osuus kaikista Virossa käyvistä ulkomaalaisista oli Viron keskuspankin tilaston mukaan viime vuonna 34 prosenttia. Vuonna 2018 suomalaiset jättivät Viroon noin miljardi euroa.
Summa on enemmän kuin koko Viron maataloustuotannon arvo. Viron maatalousministeriössä työskentelee noin 250 ihmistä. Valtion palkkalistoilla ei ole yhtään ihmistä, joka työskentelisi täysipäiväisesti suomalaismatkailijoiden eteen.
Suomalaiset käyttävät Virossa ollessaan eniten rahaa henkeä kohden kaikista matkailijaryhmistä, noin 130 euroa päivässä. Venäläismatkailija kuluttaa Virossa ollessaan päivässä noin 90 euroa, saksalainen noin 107 euroa.
Valtiojohtoa myöten on tajuttu, kuinka paljon suomalaiset merkitsevät Viron talouselämälle. Suomalaisten matkailu Viroon on matkailua kehittävän viraston EAS:in sydämen asia. Virastossa tehdään yhä aktiivisemmin töitä suomalaisten kiinnostuksen herättämiseksi. Myös matkailuyrittäjien huoli on suuri.
Pitää muistaa, että suurin osa suomalaisista ei ole koskaan käynyt Virossa. Tämän ryhmän ja erityisesti suomalaisnuorten saaminen Viroon on maan matkailun tulevaisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää.
Enää ei Virosta etsitä kaikken halvimpia hintoja. Monet suomalaiset haluavat elämyksiä sekä kokea uusia, erilaisia ja kiinnostavia paikkoja. Hinta on toisarvoinen asia.
Suomalaisturistit ovat monenkirjava ryhmä. Ryhmään kuuluu niin duunareita kuin johtajiakin, miehiä ja naisia, nuoria ja vanhoja. Tarjontaa pitäisi löytyä kaikille.
Jo nyt Virossa on paljon konsertteja, esityksiä ja näyttelyitä, jotka varmasti kiinnostaisivat suomalaisia, mutta niiden markkinointi on luvattoman huonoa.
Virolaisille matkailuyrittäjille huonoina, mutta suomalaisille luontaisina loma-aikoina, kuten hiihtolomalla helmi-maaliskuussa, voisi järjestää suuria koko perheelle suunnattuja tapahtumia.
Matkailumarkkinointi on pitkäjänteistä työtä. Asiat eivät muutu hetkessä. Viroon voisi luoda matkailun huippuasiantuntijoista koostuvan ryhmän, jonka tehtävänä olisi kartoittaa faktat, hahmottaa matkailu kokonaisuutena, kehittää osaamista ja markkinointia sekä luoda strategia tulevaisuudelle.
Hüttünen
Lue lisää samasta aiheestaeas matkailutilastot suomalaiset virossa suomalaismatkailijat virossa suomalaismatkailijoiden väheneminen suomalaisnuoret viroon suomalaisten matkailu viroon viron-matkailu
