25.10.2023 | Kulttuuri

Suomalais-ugrilaisten heimojen pyhät paikat luonnossa

Teksti Susanna Poikela
Kuva Janne Tenson

Lokakuun kolmannella viikolla juhlitaan suomalais-ugrilaisia juuria Virossa monenlaisin tapahtumin. Haapsalun kirjaston lukusalin aulassa on ripustettu valokuvanäyttely ”Uralin kansojen pyhät paikat luonnossa”. Se koostuu suomalais-ugrilaisten heimojen pyhistä paikoista otetuista valokuvista. Kuvia on esillä yhteensä 15.

Uralin kansat ovat kielellisesti heimoja, joita on yhdistänyt luonnonuskonto. Näyttelyssä nähdään suomalaisten, saamelaisten, vepsälaisten, karjalaisten, isurien, liiviläisten, komien, udmurttien, marien, ersäläisten, merjalaisten, hantien, metsänenetsien, setojen ja virolaisten pyhiä paikkoja.

Monet suomalais-ugrilaiset kansat ovat nähneet luonnon eräänlaisena liittolaisena, joka suojaa ja antaa tukea tarvittaessa. Kansat ovat vastavuoroisesti myös suojelleet ja palvoneet luontoa. Pyhät paikat ovat olleet olemassa vuosisatojen ajan ja niiden tykö on palattu hakemaan apua, rukoilemaan, tekemään rituaaleja ja uhraamaan.

Pyhätöt ovat muodostuneet luonnon muovaaville paikoille, kuten lehtoihin, luoliin, kallioihin, metsän siimekseen tai vesistöjen äärelle, esimerkiksi saariin. Näyttelyn on koonnut Tarton yliopiston luonnon pyhien paikkojen -keskus (Tartu ülikooli looduslike pühapaikade keskus) ja sen on julkaissut Fenno-Ugria seura.

2.–30.10. ”Uralin kansojen pyhät paikat luonnossa” -valokuvanäyttely, Haapsalun kirjasto, Posti 3, Haapsalu