Tuoretta tietoa Virosta
1.10.2019 | Luonto

Pieni Viro voisi tehdä suuria ilmastotekoja – katso myös asiantuntijan vinkit ympäristöystävälliseen Viron-matkaan

Pieni Viro voisi tehdä suuria ilmastotekoja – katso myös asiantuntijan vinkit ympäristöystävälliseen Viron-matkaanMatkustajalaivojen päästöistä on keskusteltu tänä vuonna useaan otteeseen. Laskelmat ovat olleet osittain ristiriitaisia. Selvää on kuitenkin se, että LNG-kaasulla kulkevalla laivalla matkustaa Tallinnaan vähiten ilmastoa kuormittaen. Myös laivan nopeus vaikuttaa päästöihin: mitä hitaampi, sitä vähemmän päästöjä.

Viro voisi olla vihreän teknologian edelläkävijä, uskoo ilmastoasiantuntija Piret Väinsalu. Hän myös vinkkaa, miten yksittäinen Viron-matkailija voi huomioida ympäristön matkoillaan.

 

Bahaman hirmumyrskyn tuhot, metsäpalot Portugalissa ja Amazoniassa, tulvat Espanjassa – syyskuussa mediaan tuli taas karuja uutisia luonnonkatastrofeista eri puolilta maailmaa. Valtaosa niistä pantiin yhden syyllisen piikkiin, ilmastonmuutoksen.

Alkusyksyn vehreässä Virossa muun maailman uutiset tuntuvat kaukaisilta. Niin myös ilmastonmuutos, joka tuntuu monelle virolaisellekin vielä kaukaiselta uhkalta.

Syyskuussa julkaistun Eurobarometrin tutkimuksen mukaan ilmastonmuutosta pitää erittäin vakavana ongelmana 59 prosenttia virolaisista, kun keskimääräinen lukema EU:ssa on 79 prosenttia. Viime vuodesta on Virossa nousua kuitenkin 10 prosenttiyksikköä.

Viron luonnonsäätiön ilmastoasiantuntija Piret Väinsalun mukaan Viro voisi ottaa ilmastotavoitteissa mallia Suomelta, joka pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä.

Viimeisen vuoden aikana onkin tapahtunut paljon kehitystä, kertoo Viron luonnonsäätiön ilmastoasiantuntija Piret Väinsalu.

”Ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin on nyt herätty Virossakin. Mediassa asiaa on käsitelty aikaisempaa enemmän ja sitä kautta myös ihmisten tietoisuus on kasvanut.”

Piret Väinsalu on myös iloinen, että vaikka ilmasto ei noussutkaan viime kevään parlamenttivaalien suureksi teemaksi, on kesän jälkeen tapahtunut paljon.

”Esimerkiksi elokuun Arvamusfestivalilla ilmastonmuutosta käsiteltiin melkein kaikissa keskusteluissa. Presidentti Kaljulaid­kin osallistui nuorten kanssa yhteiseen ilmastokeskusteluun.”

Virolaiset lapset ja nuoret ovat muutenkin olleet Virossa ilmastotietoisuuden eturintamassa.

”Koululaiset ovat järjestäneet keväästä lähtien joka perjantai Fridays for Future -ilmastolakkoja Tallinnassa ja Tartossa. Ilmastoviikon aikana syyskuun lopussa on taas suurempia tapahtumia.”

Viron suurin ilmastomielenosoitus oli maaliskuussa, jolloin Toompean mäelle, parlamenttitalon eteen, kerääntyi satoja ilmastosta huolestuneita lapsia ja nuoria eri puolilta Viroa.

Vankkumaton ilmaston puolestapuhuja Greta Thunberg on innoittanut myös virolaisia nuoria, kertoo Piret Väinsalu. Ruotsalaisneidon tulisieluinen puhe YK:n syyskuisessa ilmastokokouksessa New Yorkissa keräsi Virossakin runsaasti mediahuomiota.

Virolaiset lapset ja nuoret kerääntyivät ilmastolakkoon Tallinnan Toompean mäelle viime maaliskuussa. Fridays for Future -lakkoja on järjestetty säännöllisesti ruotsalaisen ilmastoaktivistin Greta Thunbergin innoittamana Tallinnan lisäksi myös Tartossa.

Viron hallituksen toimet ilmaston hyväksi eivät ole ympäristöihmisten mukaan riittäviä. Poliitikkojen puheet ovat kauniita, mutta hallituksen käytännön toimet ovat jotain aivan muuta, harmittelee Piret Väinsalu.

”Poliitikkomme eivät halua antaa lupauksia, ennen kuin he tietävät, miten pystyvät niitä täyttämään.”

”Ympäristöihmisten sanoma on se, että meidän täytyy nopeasti asettaa tavoitteita, jotta voisimme pelastaa sen, mikä on vielä pelastettavissa. Ja sitten miettiä, miten tavoitteisiin päästään. Niin kuin on tehty Suomessakin, jossa on asetettu tavoitteeksi olla vuoteen 2035 mennessä hiilineutraali”, tiivistää Piret Väinsalu.

Tuore kansalaisaloite ajaa samaa asiaa: Viron on asetettava tavoitteeksi hiilineutraalisuus vuoteen 2035 mennessä. Syyskuun lopussa aloite oli kerännyt noin 3 000 nimeä.

Tällä hetkellä Virossa on virallisesti käsittelyssä tavoite, jossa pyritään hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä.

”Se on kyllä auttamatta liian myöhään”, Väinsalu toteaa.

 

Ilmastonmuutos jakaa Virossakin mielipiteitä. Osa kansasta epäilee pienen maan mahdollisuuksia vaikuttaa ilmastonmuutokseen.

Jotkut syyttävät mediaa ilmastovouhotuksesta ja kyselevät, miksi virolaisten pitäisi muuttaa elintapojaan, kun vaikkapa Intiassa on moninkertaisesti ihmisiä? 

”Mutta samalla tavalla intialainen voisi sanoa, miksi hänen pitäisi muuttaa mitään, koska hänen hiilijalanjälkensä on kymmenen kertaa pienempi kuin virolaisen”, vastaa Piret Väinsalu.

”Virolaisen hiilijalanjälki on Euroopan kolmanneksi suurin ja syy on öljyliuskeen (palavakivi) käyttö sähköntuotannossa. 70 prosenttia päästöistä tulee sieltä”, hän kertoo. 

Öljyliuskeen käyttö on polttava puheenaihe Virossa, koska se työllistää Itä-Virossa tuhansia, mutta samaan aikaan myös aiheuttaa kasvihuonepäästöjä.   

Ilmastonmuutoksen epäilijöitä Väinsalu kehottaa katsomaan totuutta silmiin.

”Tässä asiassa meidän on kuunneltava tutkijoita.”

 

Virolla voisi olla kuitenkin muulle maailmalle paljon annettavaa.

”Viron vahvuus on pienuus, joka mahdollistaa ketterän toiminnan. Pienen maan olisi mahdollista tehdä nopeastikin muutoksia”, Väinsalu sanoo.

Hän uskoo, että Viro voisi olla edelläkävijä vihreän teknologian luomisessa, jos sitä vain tuettaisiin Suomen tapaan enemmän. Hyviä esimerkkejä löytyy Virosta jo lukuisia.

”Sellainen on esimerkiksi aurinkopaneelikattoja valmistava Roofit.solar. Eli ei tarvitse erikseen asentaa aurinkopaneeleita katolle, vaan metallikatto itsessään on aurinkoenergiaa varaava.”

Muita menestyneitä alan yrityksiä ovat muun muassa juomapillejä ruo’osta valmistava Pillirookõrs ja pikakompostoreita valmistava WasteFox-start up.

Myös tuulivoimassa on paljon potentiaalia, kunhan siihen liittyvät konfliktit saataisiin ratkaistua, Väinsalu pohtii. 

”Hyviä ympäristöä säästäviä ideoita ja aloitteita on maassa paljon, mutta miten suuri osa niistä lopulta kasvaa suureksi.” Sellainen on esimerkiksi syyskuussa järjestetty maailman siivouspäivä, joka sai Virosta alkunsa vuonna 2008.

 

Mitä yksittäinen matkailija voisi tehdä ilmaston hyväksi?

Piret Väinsalu pohtii hetken ja vastaa: ”Matkoilla kannattaa tukea paikallisia yhteisöjä. Eli käydä pienissä, paikallisissa kohteissa, jotka kiinnittävät huomiota myös ympäristön hyvinvointiin. Tällaisia ovat esimerkiksi luomutilat ja lähiruokaa tarjoavat ravintolat sekä monet majoitusyritykset.”

Kannattaa myös suosia julkista liikennettä, erityisesti junia, hän vinkkaa.

”Virossa on todella helppoa ja mukavaa matkustaa junilla. Niillä pääsee melkein kaikkiin kaupunkeihin.”

Väinsalu mainitsee myös sähköautoja vuokraavan ElmoRentin, jonka suosio on kovassa kasvussa.

”Tallinnassa käydessään voi valita kasvis- tai vegaaniravintolan. Ja ylipäänsä suosia yrityksiä, jotka ovat huomioineet ympäristön toiminnassaan.” 

 

Vinkit ilmasto­ystävällisempään Viron-matkaan 

Juo hanavettä, jätä muovipullot ostamatta. Hanavesi on Virossa juomakelpoista.

Suosi lähi- ja kasvisruokaa sekä luomua.

Liiku raiteilla ja busseilla. Juna on ilmastoystävällisin matkustustapa. 

Käytä perillä lihasvoimaa. Vuokraa pyörä tai kävele.

Kierrätä jätteet ja palauta pullot kauppaan. Pullonpalautusautomaatti on viroksi taaraautomaat. 

Vuokraa sähköauto ElmoRentistä tai Autolevistä jonkun paikallisen auto. 

Suosi paikallisia, virolaisia yrityksiä ja toimijoita.

Valitse vastuullinen yritys ympäristömerkkien avulla. Mm. ekomatkailun EHE-merkki ja Viron luomumerkki.   

 

Hyviä linkkejä:

www.maaturism.ee

www.visitestonia.com

www.loodusegakoos.ee

www.elmorent.ee

www.organicestonia.ee

www.tpilet.ee

autolevi.ee

elron.ee

 

Sähköautojen pikalatausasemia on Virossa 167. Useat niistä sijaitsevat keskeisillä paikoilla, kuten kuvan Pärnun keskustassa sijaitseva latausasema.

Puhtaampaa autoilua

Sähköautojen pikalatausasemia on Virossa yhteensä 167, joista pelkästään Tallinnassa 38. Latausasemia on koko maassa noin 40–60 kilometrin välein.

Kaasuautojen suosio on Virossa kasvussa, mihin vaikuttaa etenkin tankkausasemien määrän kasvu. Virossa on kaasu­asemia jo yli kymmenellä paikkakunnalla. Niissä voi tankata niin maakaasua (CNG) kuin biokaasuakin (CBM), joka on Virossa tuotettu 100-prosenttisesti uusiutuva energiamuoto.

 

Lisää tietoa:

www.elmo.ee

www.biometaan.info

elering.ee

 

Teksti Mikko Virta, kuvat Mikko Virta, Andrei Chertkov, Marjo Aspegren, ELF

Lue lisää samasta aiheesta
lähimatkailu maata pitkin maata pitkin viro maata pitkin viroon matkusta lähelle vastuullinen matkailu vihreä teknologia ympäristöystävällinen matkailu

6.5.2021 | Luonto

Viron ensimmäiset punajättikengurun poikaset syntyivät Muhun saarella

Viron ensimmäiset punajättikengurun poikaset syntyivät Muhun saarella

  Tänä keväänä syntyivät Viron ensimmäiset punajättikengurun pennut Saarenmaan maakunnassa, Muhun strutsitilalla. Farmilla poikasia on odotettu jo useiden vuosien ajan. … Lue lisää

29.4.2021 | Luonto

Muhun saarella metsästettiin viime vuonna 741 villisikaa

Muhun saarella metsästettiin viime vuonna 741 villisikaa

  Metsästettyjen villisikojen määrä on huomattava, koska noin kahden sadan neliökilometrin suuruisella Muhun saarella asuu alle kaksi tuhatta ihmistä. Kolmea Muhun … Lue lisää

21.4.2021 | Luonto

Pärnun kaupunki istuttaa asukasmääränsä verran tulppaaneja

Pärnun kaupunki istuttaa asukasmääränsä verran tulppaaneja

  Kylmien kevätöiden takia kukkien istututtaminen alkoi Pärnussa tänä vuonna viikkoa myöhemmin kuin viime vuonna. Ensimmäiset keltaiset orvokit istutettiin Kuninga-kadun … Lue lisää

29.1.2021 | Luonto

Suuri osa Viron punkeista kantaa jotain tautia – eniten tauteja kantavia punkkeja on Tarton, Viljandin ja Tallinnan seuduilla

Suuri osa Viron punkeista kantaa jotain tautia – eniten tauteja kantavia punkkeja on Tarton, Viljandin ja Tallinnan seuduilla

Viron terveystutkimuslaitos TAI julkaisi viime viikolla tuoreen punkkitutkimuksen tulokset. Tutkimuksen mukaan noin 62 prosenttia punkeista kantoi jotain tautia. Yli 20 … Lue lisää

22.1.2021 | Luonto

Viron soilla kulkee luontopolkuja jo lähes 100 kilometriä

Viron soilla kulkee luontopolkuja jo lähes 100 kilometriä

Viron metsähallituksen eli RMK:n mukaan Viron soilla on luontopolkuja yhteensä jo noin 90 kilometriä. Niistä pitkospuiden osuus on noin 55 … Lue lisää

21.1.2021 | Luonto

Vuoden 2021 puu Virossa on kataja – tiesitkö, että katajanmarjat ovat itse asiassa käpyjä?

Vuoden 2021 puu Virossa on kataja – tiesitkö, että katajanmarjat ovat itse asiassa käpyjä?

Vuoden puu Virossa on kataja (viroksi kadakas). Kataja kasvaa Virossa yleisenä koko maassa, mutta suuria katajikkoja on etenkin maan länsiosissa … Lue lisää

16.11.2020 | Luonto

Pärnu voitti Itämeren alueen kestävän matkailun kilpailun

Pärnu voitti Itämeren alueen kestävän matkailun kilpailun

Itämeren matkailufoorumin (Baltic Sea Tourism Forum) yhteydessä järjestettiin ensimmäistä kertaa kestävän matkailun kilpailu. Voittajat valittiin kolmessa sarjassa: Itämeren maiden kestävin … Lue lisää

16.10.2020 | Luonto

camera icon6
Syksy puhaltaa lintuparatiisin lentoon – Matsalun kansallispuisto on lokakuussa parhaimmillaan

Syksy puhaltaa lintuparatiisin lentoon – Matsalun kansallispuisto on lokakuussa parhaimmillaan

Keemun tornin juurella tuuli puhaltaa kylmästi Matsalunlahdelta. Edellispäivän Aila-myrskyn jälkeen se tuntuu lähinnä vain hellältä henkäykseltä.  Taivas on lintuja täynnä. … Lue lisää