Pääosissa jäkälä ja sammal
Tiesitkö, että jäkälästä on tehty hajuvettä tai että sammal sopii mainiosti puutarhaan? Nämä ja monta muuta kiehtovaa faktaa sammalista ja jäkälistä selviävät luontomuseon uudessa näyttelyssä.
Näyttely on saanut hauskasti nimekseen Kauniit ja rohkeat – pääosissa jäkälä ja sammal. Näyttelyn kuraattoreiden Marja-Liisa Kämärän ja Loore Ehrlichin mukaan tavoitteena on esitellä jäkälien ja sammalien ainutlaatuista paikkaa ekosysteemissä ja niiden selviämistä äärimmäisissäkin olosuhteissa.
”Moni virolainen sekoittaa ne jo samanlaisten nimien vuoksi (sammal ja samblik)”, kertoo Marja-Liisa Kämärä. Ja erojakin löytyy muitakin – jäkälät ovat sieniä ja sammalet kasveja. Niinpä näyttelykin on jaettu kahteen eri tilaan. Jäkälähuoneessa voi omin käsin kokeilla puun rungolta, miltä jäkälät tuntuvat tai tarkastella mikroskoopilla niiden hienoja yksityiskohtia.
”Jäkäläruletti on lasten suosikkikohde”, kertoo Kämärä. Siinä rulettia pyörittämällä jää mikroskoopin alle aina eri jäkälälaji.
Kämärän mukaan jäkäliä on hyödynnetty jo vuosituhansia. Harva tietää, että Egyptissä muumioiden vatsat täytettiin jäkälällä, jotta ne eivät vajoaisi kasaan. Tai että avaruuteen lähetetty jäkälä säilyi reissusta hengissä.
”Alkuperäiseen Chanel 5 -hajuveteen käytettiin jäkälää, jota kasvaa Virossakin yleisenä”, kertoo Kämärä.
Jäkälää on käytetty myös ravinnoksi, muun muassa teenä ja jauheena, josta on leivottu leipää. Niiden hyödyntämistä lääketieteessä tutkitaan jatkuvasti.
Sammalhuone tuoksuu metsälle, koko hämärä tila on omistettu erilaisille sammalille.
”Sammaleet ovat vähän vinksahtaneita, hyvin omaperäisiä kasveja”, tokaisee sammalasiantuntija Loore Ehrlich ja jatkaa: ”Sammalilla ei ole juuria, vaan ne ottavat tarvitsemansa veden ilmasta tai kasteesta. Ne voivat kuivua täysin, mutta eivät kuole vaan virkoavat heti vettä saatuaan.”
Vaikka sammal itse multaa ei tarvitsekaan, niin ajan kanssa sammal tuottaa multaa muille ja on kasvualustana monille kasveille.
Metsänurkkauksessa voi tutustua sammalten käyttäjiin, muun muassa oravaan, peippoon ja mäyrään. Monille eläimille pehmeä sammal on ennen kaikkea pesänrakennusmateriaali.
Sammalta ovat hyödyntäneet ihmisetkin. Muun muassa tyynyissä, käsitöissä ja hirsitalojen eristeenä. Uusin trendi on sammalen käyttö terveyssiteissä ja vauvanvaipoissa, imukyvystähän sammal juuri tunnetaan.
Japanista Eurooppaan levinnyt sammalpuutarhabuumi tarjoaa rajattomat mahdollisuudet kotipuutarhurille. ”Tarvitaan uusia asenteita. Sammal ei ole puutarhan vihollinen, vaan sitä voi hyödyntää. Sammal on paljon huolettomampi kuin vaikkapa nurmikko, ja vuoden ympäri vihreä.”
Perheen pienimmille näyttelykokonaisuus tarjoaa paljon katseltavaa. Voi kurkistella mikroskooppeihin ja tutkia jäkäliä sekä sammalia lähempää. Saapa halutessaan istahtaa pehmeälle sammalpeitteellekin.
Samalla käynnillä kannattaa tutustua myös luontomuseon perusnäyttelyyn rakennuksen toisessa ja kolmannessa kerroksessa. Siellä esitellään virolaista metsä-, joki- ja rannikkoluontoa. Yksi tuoreimmista näyttelyeläimistä on sakaali Länsi-Virosta. Näyttelytekstit ovat viroksi, venäjäksi ja englanniksi.
Mistä löytää?
Viron luontomuseo, Lai 29a, Tallinna. Näyttely on avoinna 8.1.2017 asti.
www.loodusmuuseum.ee
Klikkaa osoitetta, jos haluat nähdä sijainnin kartalla.
TKSTI MIKKO VIRTA, KUVAT ANDREI CHERTKOV
Lue lisää samasta aiheesta
