Marjukka löysi uuden kodin ja työn Tartosta: ”Tartosta on vaikea olla pitämättä!”
Teksti Susanna Poikela Kuvat Heidi Iivari, Marjukka Laitinen, Tarton suomalaisen koulun kuva-arkisto
Marjukka Laitinen suosittelee kokeilemaan Tarton raatihuoneen edustalle rakennettua tunnelmallista luistinrataa.
Tarton raatihuoneentorin kuusi välkkyy joulukuun illan hämärässä. Luistinradalla luistelijat kiertävät Suutelevia opiskelijoita. Se on katseenvangitseva patsas komean raatihuoneen edessä. Marjukka Laitinen nauttii jouluisesta Tartosta. Hän on ollut tarttolainen nyt jo puolitoista vuotta.
”Raatihuoneentori valoineen ja komeine kuusineen lumoaa kulkijan. Kiire ja stressi vähenevät itsestään, kun antaa itselleen luvan pysähtyä hetkeksi, nauttia kupin glögiä ja miettiä, vuokraisiko luistimet ja menisi luistelemaan Raatihuoneentorille tehdylle luistinradalle”, kertoo Marjukka Laitinen.
Mutta miten Marjukka päätyi Tarttoon?
”Ehdin olla 35 vuotta Helsingissä luokanopettajana, valmistavan luokan opettajana ja S2-opettajana. Luulin lähteväni eläkkeelle stadista, mutta kohtalo päätti toisin. Muistan yhä sen naistenpäivän vuonna 2024, kun sain sähköpostia Tarton suomalaisen koulun yhdistyksen puheenjohtajalta Heidi Iivarilta. Kysyttiin, tulisinko suomen kielen ja kirjallisuuden opettajaksi. Mietin puoli sekuntia ja vastasin kyllä!”
Siitä alkoi Marjukan uusi ura Tarton suomalaisessa koulussa samana syksynä. Marjukkaa on kiinnostanut Viro, sen kieli, historia ja kulttuuri jo pidemmän aikaa.
”Minun kaupunkini Virossa oli aina Haapsalu. Ostin sieltä kakkoskodin vuonna 2017 ja ajattelin asettua sinne eläkeläisenä. Tartto oli vieraampi, mutta siitä on nyt tullut pikkuhiljaa uusi kotikaupunkini.”
Suomalainen koulu Tartossa on pieni ja yhteisöllinen
Tartossa on ollut suomalainen koulu jo 25 vuotta. Se toimii tiiviissä yhteistyössä Tarton kansainvälisen koulun kanssa, ja arkea eletään yhdessä. Välituntikelloa ei tarvita, sillä läheisen kirkon kellot ilmoittavat tasatunnit ja puolikkaat. Kouluissa on yhteensä noin 80 oppilasta ja päiväkodissa 30 lasta. Kansallisuuksia on yli kaksikymmentä.
”Opettajakuntaan oli helppoa solahtaa sekaan. Työkaverit ottivat lämpimästi vastaan ja tukivat myös kielipuolta. Täällä Wilma on Stuudium ja arviointia tehdään monella asteikolla. Pieni ja kodikas koulu toimii yhteisöllisesti. Erityisesti katselen lämmöllä sitä, miten eri-ikäiset oppilaat toimivat yhdessä retkillä ja teemapäivinä”, Marjukka kuvailee työarkeaan.
Marjukka ei näe suuria eroja kouluarjessa. Viikottaisissa opettajankokouksissa ehditään pohtia oppilaiden oppimista ja yleistä hyvinvointia. Talo on täynnä kokeneita, pitkään koulussa työskennelleitä ihmisiä, ja asioihin on mahdollista tarttua nopeasti.
”Täällä minulla on aikaa oppilaille”, Marjukka tiivistää.
Mitä Marjukan oppilaat sitten suosittelevat Tartto-matkaajalle?
”Tartto on tunnelmallinen joulukaupunki. Asiantuntijat, eli oppilaani, suosittelevat joulumatkaajaa vierailemaan kahviloissa ja teattereissa sekä vaeltelemaan rauhallisia katuja pitkin Toomemäelle.”
Tarton suomalaisen koulun oppilaat viettävät kaikkia samoja suomalaisia juhlia koulussaan kuin Suomen koululaisetkin. Esimerkiksi 6. joulukuuta juhlistettiin Suomen itsenäisyyspäivää. Juhlalla on pitkät perinteet Tartossa. Jos ne jäivät tänä vuonna näkemättä, ehtii mukaan myös ensi vuonna.
”Suomen itsenäisyyspäivänä Tarton raatihuoneen kellot soittavat perinteisesti Jean Sibeliuksen Finlandian. Sen jälkeen iloitaan tervehdyksistä, tanssitaan letkajenkkaa ja nautitaan glögiä. Suomalaisen koulun oppilailla on tärkeä tehtävä itsenäisyyspäivän vietossa. He muun muassa leipovat samassa koulurakennuksessa toimivalle Tarton kansainväliselle koululle Suomi-muotoisia pipareita sekä järjestävät Suomi-aiheisia pelejä ja tietovisoja. Tarton eri Suomi-toimijat ovat järjestäneet vuosikausia raatihuoneentorille kokoontumisen lisäksi myös itsenäisyyspäiväjuhlan konsertteineen ja arvovaltaisine puhujineen. Näissä juhlissa ovat esiintyneet myös koulumme oppilaat”, Marjukka kuvailee päivän tapahtumia.
Marjukka Laitinen on tyytyväinen nainen ja opettaja: ”Olen lohdullinen esimerkki siitä, kuinka kuusikymppiselle naiselle tarjoutuu tilaisuus tehdä vielä uran ehtoopuolella jotakin erilaista ja oppia uutta. Lyhyesti sanottuna: Tartosta on vaikea olla pitämättä.”
The Baltic Guiden tuoreita uutisia
Lue lisää samasta aiheestahenkilö joulu joulu tartossa kulttuuri suomalaiset Tartossa tarton suomalainen koulu tartto
