Lentäen vai laivalla? Kumpi on mukavampaa, nopeampaa, turvallisempaa, edullisempaa ja vähemmän saastuttavaa?
Teksti ja kuvat Markus Sunnarborg
Lentoaika Tallinnan ja Helsingin välillä on alle puoli tuntia.
Matkustan työni takia, että minua voitaisiin kutsua vaikka ilmastoaktivistien haukkumanimellä ”superpäästäjä”. Matkustan paljon myös Helsinki–Tallinna väliä, useinmiten laivalla.
Viimeksi lentokoneessa Helsinki–Tallinna välillä istuessani aloin miettiä otsikon kysymyksiä ja tehdä henkilökohtaisia vertailuja kahden matkustusmuodon välillä. Edestakainen lippu maanantaiaamuna Tallinnasta Helsinkiin AY 1012 Finnairin ATR 72-500 potkurikoneella maksoi 173 euroa. Tästä summasta lentokenttävero on muuten peräti 100,46 euroa. Samana päivänä edestakainen matka Tallinkilla olisi maksanut 56 euroa. Laivamatka olisi siis säästäyt rahaa 117 euroa. Valitsin aikataulusyistä kuitenkin lentämisen.
Norran operoima lento lähti Tallinnan lentokentältä kello 8.25. Minun olisi pitänyt lähteä laivalla kello 7.30 ehtiäkseni kello 11.00 alkavaan palaveriin. Matka asunnoltani lentoasemalle on paljon lyhyempi kuin Tallinkin D-terminaaliin. Lentokentällä ei ollut ruuhkaa. Aivan kuin laivamatkallakin riitti, että saavuin lentokentälle puoli tuntia ennen matkan alkua. Lentokenttävirkailija tarkisti, että rokotukset olivat kunnossa. 70-paikkaisessa koneessa oli vain parikymmentä matkustajaa: pari perhettä, nuoria pareja ja muutama kaltaiseni selvästi työn takia matkustava. Kaikki pitivät kuuliaisesti maskeja kasvoillaan koko parinkymmenen minuutin lennon ajan.
Lento sujui mukavasti ja lentoemäntä kuulutti perillä koronan takia käyttöön otetusta poistumisjärjestyksestä, jotta matkustajat eivät tunkisi liian lähelle toisiaan. Penkkirivit 10–18 saivat postua ensimmäisenä ja olin lentoasemalla jo kello 8.50. Kentällä oli runsaaasti neuvontaa ja koronatarkastuksia, mutta selvisin niistä parissa minuutissa. Hyppäsin junaan ja olin Helsingin päärautatieasemalla kello 9.55. Matka kesti siis kokonaisuudessaan noin puolitoista tuntia. Laivamatka kestää kaksi tuntia, mutta laivasta ulos pääseminen on monesti hidasta ja pelkäsin, että koronatarkastukset veisivät myös liikaa aikaa ja myöhästyisin palaverista. Joka tapauksessa matkan kokonaiskesto Helsingin keskustaan olisi ollut ainakin tunnin pitempi.
Entäs sitten hiilijalanjälki?
Laivamatkustamisen ja lentämisen tuottamia päästöjä ei ole tutkittu seikkaperäisesti Helsingin ja Tallinnan välillä. Se tiedetään, että lentokone saastuttaa henkilökilometriä kohden enemmän, koska nousut ja laskut synnyttävät entiten päästöjä. Toisaalta potkurikone on suihkukonetta paljon ympäristöystävällisempi vaihtoehto.
Laivaliikenteessä taas nesteytettyä maakaasua käyttävät laivat ja tuulityöntövoimaa hyväkseen käyttäväthybridialukset ovat tavallisia laivoja huomattavasti vähemmän saastuttavia. Konsulttiyhtiö D-mat Oy teki Sitran toimeksiannosta selvityksen lentoliikenteen ja laivaliikenteen eroista. Tulokset julkaistiin Taloussanomissa pari vuotta sitten. Siinä todettiin, että risteily Helsingistä
Tukholmaan voi saastuttaa yhtä paljon kuin lento Helsinki-Vantaalta Arlandaan. Laivan hiilidioksidipäästöt henkilöä kohden olivat 116,8 kilogrammaa. Lentokoneen päästöt 118 kilogrammaa henkilöltä. Selvityksessä todettiin myös, että laivaliikenteen saastuttavuutta on vaikea laskea. Esimerkiksi se vaikuttaa, missä suhteessa laivassa on ihmisiä ja rahtia. Kumpi siis on parempi?
Laiva vs lentokone
Mukavuus: lentokone
Nopeus: lentokone
Turvallisuus korona-aikana: lentokone
Hinta: laiva
Hiilijalanjälki: 50:50
The Baltic Guiden tuoreita uutisia
- Kuinka näin pulun teatterissa ja mitä siitä ajattelin
- Kuuntelemisen jalo taito
- Kahdeksan suurta näytelmää Tartossa
Lue lisää samasta aiheesta
autolautta
Helsinki–Tallinna
hiilijalanjälki
laiva
lentokenttä
lentokone
saastuttaminen
satama