Kulttuurivuosi avasi merenrannan kaupunkilaisille
Kulttuurivuosi avasi merenrannan kaupunkilaisille
Ensin iski lama. Taloudellista epävarmuutta lisäsi eri poliittisiin leireihin kuuluvien Tallinnan kaupungin ja kulttuuriministeriön keskinäinen kädenvääntö.
Pahiten Jaanus Rohumaan hermoja rassasi rahoituskriisi, ohjelmabudjetin vahvistaminen venyi kipurajoille. Nyt kulttuuripääkaupunkivuotta voi jo silmäillä hyvillä mielin.
”Vuosi on nostanut kulttuurin arvoa virolaisten silmissä. Olemme rohkaisseet uusia, nuoria tekijöitä ja vieneet kulttuurin kaduille.”
”Yritimme välttää olemassa olevia rakenteita ja luoda uutta. Sellaisia olivat muun muassa erilaiset kaupunkitilassa toteutetut projektit.”
Ohjelma oli tasapuolinen eri taiteenlajien suhteen, mutta teatteriohjaajana Rohumaa ei malta olla kehumatta vuoden teatteriantia. Esimerkiksi paaleista rakennetussa ja nyt jo puretussa Pehkuteatterissa nähtiin hänen mielestään häkellyttävän korkeatasoisia esityksiä.
Suurimpana onnistumisena Rohumaa pitää kuitenkin merenrannan avautumista kaupunkilaisille, niin fyysisesti kuin mentaalisestikin. Kulttuurikilometriksi nimetty kevyen liikenteen väylä ja kesäfestivaalit houkuttelivat väen kiinnostavalle Kalamajan alueelle. Ranta-alueen löytämiseen tähtäsi myös kulttuurivuoden motto Merenrannan tarinoita.
”Neuvostoaika sulki meiltä pääsyn merelle. Nyt voimme Vanhankaupungin lisäksi tarjota jotain aivan uutta myös matkailijoille.”
Ohjelmapolitiikassa Rohumaan mukaan tärkeintä oli omien kansalaisten palveleminen, ei niinkään Viron tai Tallinnan imagonrakennus ulkomailla. Vaikka kriitikoiden mielestä Tallinna keskittyi liikaa kotimaahan, Rohumaa muistuttaa, että matkailijoiden määrä Virossa kasvoi vuoden aikana 17 prosenttia.
Jos rahaa olisi ollut kuin rapaa, ulkomailta olisi hankittu enemmän kalliita ja upeita produktioita. Nyt Tallinna yritti houkutella kansainvälisiä guruja Viroon yhteistyöprojekteihin.
Jaanus Rohumaa myöntää, että kulttuuripääkaupunki Turun kanssa olisi voinut olla enemmän yhteistyötä. Päämäärissä oli eroa, sillä Turku pyrki lisäämään näkyvyyttään ja toisaalta lama kuristi Tallinnaa enemmän. Budjettikin oli neljä kertaa Turkua pienempi.
”Olemme samaa perhettä, tarvitseeko meidän niin hirveästi pingottaa keskenämme”, naurahtaa Rohumaa.
Ohjelmajohtajan pesti päättyy huhtikuussa. Sähköjäniksenä pomppimisen jälkeen maistuu vapaus. Rohumaa jatkanee presidentti Ilveksen neuvonantajana kulttuuriasioissa, mutta muut suunnitelmat ovat vielä salaisuus.
Kolme vinkkiä turistille
Joulukuussa kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelma pursuaa yhä tapahtumia. On katutanssin festivaali, pohjoismaisen Signaryhmän innovatiivinen taide- ja teatteriprojekti, Joulujazz, konsertti lasisoittimilla.
Mitä matkaajan kannattaisi katsastaa Tallinnaan sattuessaan? Jaanus Rohumaa (kuvassa) ei mieti pitkään.
”Joulutorille kannattaa mennä ehdottomasti. Toiseksi voisi katsella laajaa konserttiohjelmaa sillä silmällä. Ja näyttelyistä suosittelen Piparkakkumaniaa, joka sopii myös lapsille.”
Onnellinen loppu päättää vuoden
Kulttuuripääkaupunkivuoden päätöstapahtuma järjestetään 22. joulukuuta. Grande finale on saanut nimekseen Onnellinen loppu.
Kutsuvieraat juhlivat vasta toukokuussa yleisölle avautuvan Lentosataman korkeiden kupolien alla. Tilaisuudessa luovutetaan kulttuuripääkaupungin titteli Portugalin Guimarãesille ja Slovenian Mariborille.
Rahvaalle järjestetään häppeningejä pitkin kaupunkia. Keskustan museot avaavat ovensa kävijöille puolelta päivin, ilmaiseksi. Matkustajasatamassa esitetään kello 19.30 elokuva 60 sekuntia yksinäisyyttä vuonna nolla, jonka tekemiseen on osallistunut yli 50 ohjaajaa eri maista. Performanssin lopuksi valkokangas poltetaan, ja filmin kopiokin hävitetään.
Tallinnan kaikki kirkonkellot moikaavat ensimmäistä kertaa yhtä aikaa, kun säveltäjä Marko Kõlarin ja videotaiteilija Taavi Varmin teos esitetään kello 20.11. Välittömästi konsertin jälkeen Vapaudenaukio peittyy kynttilämereen ja paukkeesta siirrytään joululauluihin sekakuoron johdolla. Kulttuurikattilassa juhla jatkuu klubitunnelmissa aamuun asti.
TEKSTI ARJA KORHONEN, KUVAT ANDREI CHERTKOV JA TBG-ARKISTO
Lue lisää samasta aiheesta
