Tuoretta tietoa Virosta
6.12.2011 | Kulttuuri

Kulttuurivuosi avasi merenrannan kaupunkilaisille

Kulttuurivuosi avasi merenrannan kaupunkilaisille

Kulttuurivuosi avasi merenrannan kaupunkilaisille

Ensin iski lama. Taloudellista epävarmuutta lisäsi eri poliittisiin leireihin kuuluvien Tallinnan kaupungin ja kulttuuriministeriön keskinäinen kädenvääntö.

Pahiten Jaanus Rohumaan hermoja rassasi rahoituskriisi, ohjelmabudjetin vahvistaminen venyi kipurajoille. Nyt kulttuuripääkaupunkivuotta voi jo silmäillä hyvillä mielin.

”Vuosi on nostanut kulttuurin arvoa virolaisten silmissä. Olemme rohkaisseet uusia, nuoria tekijöitä ja vieneet kulttuurin kaduille.”

”Yritimme välttää olemassa olevia rakenteita ja luoda uutta. Sellaisia olivat muun muassa erilaiset kaupunkitilassa toteutetut projektit.”

Ohjelma oli tasapuolinen eri taiteenlajien suhteen, mutta teatteriohjaajana Rohumaa ei malta olla kehumatta vuoden teatteriantia. Esimerkiksi paaleista rakennetussa ja nyt jo puretussa Pehkuteatterissa nähtiin hänen mielestään häkellyttävän korkeatasoisia esityksiä.

Suurimpana onnistumisena Rohumaa pitää kuitenkin merenrannan avautumista kaupunkilaisille, niin fyysisesti kuin mentaalisestikin. Kulttuurikilometriksi nimetty kevyen liikenteen väylä ja kesäfestivaalit houkuttelivat väen kiinnostavalle Kalamajan alueelle. Ranta-alueen löytämiseen tähtäsi myös kulttuurivuoden motto Merenrannan tarinoita.

”Neuvostoaika sulki meiltä pääsyn merelle. Nyt voimme Vanhankaupungin lisäksi tarjota jotain aivan uutta myös matkailijoille.”

Ohjelmapolitiikassa Rohumaan mukaan tärkeintä oli omien kansalaisten palveleminen, ei niinkään Viron tai Tallinnan imagonrakennus ulkomailla. Vaikka kriitikoiden mielestä Tallinna keskittyi liikaa kotimaahan, Rohumaa muistuttaa, että matkailijoiden määrä Virossa kasvoi vuoden aikana 17 prosenttia.

Jos rahaa olisi ollut kuin rapaa, ulkomailta olisi hankittu enemmän kalliita ja upeita produktioita. Nyt Tallinna yritti houkutella kansainvälisiä guruja Viroon yhteistyöprojekteihin.

Jaanus Rohumaa myöntää, että kulttuuripääkaupunki Turun kanssa olisi voinut olla enemmän yhteistyötä. Päämäärissä oli eroa, sillä Turku pyrki lisäämään näkyvyyttään ja toisaalta lama kuristi Tallinnaa enemmän. Budjettikin oli neljä kertaa Turkua pienempi.

”Olemme samaa perhettä, tarvitseeko meidän niin hirveästi pingottaa keskenämme”, naurahtaa Rohumaa.

Ohjelmajohtajan pesti päättyy huhtikuussa. Sähköjäniksenä pomppimisen jälkeen maistuu vapaus. Rohumaa jatkanee presidentti Ilveksen neuvonantajana kulttuuriasioissa, mutta muut suunnitelmat ovat vielä salaisuus.

 

Kolme vinkkiä turistille

Joulukuussa kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelma pursuaa yhä tapahtumia. On katutanssin festivaali, pohjoismaisen Signaryhmän innovatiivinen taide- ja teatteriprojekti, Joulujazz, konsertti lasisoittimilla.

Mitä matkaajan kannattaisi katsastaa Tallinnaan sattuessaan? Jaanus Rohumaa (kuvassa) ei mieti pitkään.

”Joulutorille kannattaa mennä ehdottomasti. Toiseksi voisi katsella laajaa konserttiohjelmaa sillä silmällä. Ja näyttelyistä suosittelen Piparkakkumaniaa, joka sopii myös lapsille.”

Onnellinen loppu päättää vuoden

Kulttuuripääkaupunkivuoden päätöstapahtuma järjestetään 22. joulukuuta. Grande finale on saanut nimekseen Onnellinen loppu.

Kutsuvieraat juhlivat vasta toukokuussa yleisölle avautuvan Lentosataman korkeiden kupolien alla. Tilaisuudessa luovutetaan kulttuuripääkaupungin titteli Portugalin Guimarãesille ja Slovenian Mariborille.

Rahvaalle järjestetään häppeningejä pitkin kaupunkia. Keskustan museot avaavat ovensa kävijöille puolelta päivin, ilmaiseksi. Matkustajasatamassa esitetään kello 19.30 elokuva 60 sekuntia yksinäisyyttä vuonna nolla, jonka tekemiseen on osallistunut yli 50 ohjaajaa eri maista. Performanssin lopuksi valkokangas poltetaan, ja filmin kopiokin hävitetään.

Tallinnan kaikki kirkonkellot moikaavat ensimmäistä kertaa yhtä aikaa, kun säveltäjä Marko Kõlarin ja videotaiteilija Taavi Varmin teos esitetään kello 20.11. Välittömästi konsertin jälkeen Vapaudenaukio peittyy kynttilämereen ja paukkeesta siirrytään joululauluihin sekakuoron johdolla. Kulttuurikattilassa juhla jatkuu klubitunnelmissa aamuun asti.

 

TEKSTI ARJA KORHONEN, KUVAT ANDREI CHERTKOV JA TBG-ARKISTO

Lue lisää samasta aiheesta

6.2.2023 | Mainos | Ravintolat

camera icon5
Lumoava Raplamaa ei jätä kylmäksi talvellakaan

Mainos Lumoava Raplamaa ei jätä kylmäksi talvellakaan

Raplamaan maakunta sijaitsee vain 40 kilometrin päässä Tallinnasta, joten alueella on helppo vierailla. Lumisten metsien ja kauniiden suoalueiden Raplamaassa … Lue lisää

6.2.2023 | Mainos | Luonto

Etelä-Viro on mäkinen ja luminen satumaa

Mainos Etelä-Viro on mäkinen ja luminen satumaa

Etelä-Virossa on monta maakuntaa ja monta erilaista kulttuurialuetta. Alueelta löytyy vanhoja perinteitä ja tapoja, koskematonta luontoa sekä rauhaa ja … Lue lisää

6.2.2023 | Mainos | Ravintolat

Viron kuumimman lomakaupungin vuosi on täynnä tekemistä

Mainos Viron kuumimman lomakaupungin vuosi on täynnä tekemistä

Kylpyläloma Pärnussa Vuonna 1838 avattiin Pärnun ensimmäinen kylpylä. Kaupungin sijainti, lempeä hiekkaranta, raikas ilma, vehreät puistot ja kaupunkielämä yhdessä … Lue lisää

6.2.2023 | Mainos | Kulttuuri

Tallinn Music Week vie keväiseen Tallinnaan uuden musiikin, taiteen ja ruokaelämysten löytöretkelle 

Mainos Tallinn Music Week vie keväiseen Tallinnaan uuden musiikin, taiteen ja ruokaelämysten löytöretkelle 

10.–14.5. Viron Tallinna täyttyy uudesta musiikista ja monipuolisista kulttuurielämyksistä. 15. kertaa järjestettävä Tallinn Music Week (TMW) on Euroopan yksi … Lue lisää

2.2.2023 | Kulttuuri

Nigulisten kirkon torniin pääsee pian myös hissillä

Nigulisten kirkon torniin pääsee pian myös hissillä

Adamson-Ericin museon lähettyvillä sijaitsevan Nigulisten kirkon museoon on valmistumassa torniin vievä hissi ja näköalatasanne. Ne otetaan käyttöön tämän vuoden … Lue lisää

1.2.2023 | Kulttuuri

Ikoniset ja kuuluisat käsilaukut Adamson-Ericin taidemuseossa

Ikoniset ja kuuluisat käsilaukut Adamson-Ericin taidemuseossa

Adamson-Ericin taidemuseossa Tallinnan vanhassakaupungissa pääsee tutustumaan mielenkiintoiseen poikkileikkaukseen käsilaukkujen historiasta ja kuuluisimmista laukkumalleista. Näyttely on avoinna 12. maaliskuuta asti. … Lue lisää

26.1.2023 | Historia

Tallinnan laululavalla on laulettu, tanssittu ja tehty vallankumous

Tallinnan laululavalla on laulettu, tanssittu ja tehty vallankumous

Tallinnan laululavan vierailukeskuksen näyttely kertoo Tallinnan laululavan historiasta ja yli 150 vuotta vanhasta laulujuhlaperinteestä. ”Näyttelymme rakentuu kolmesta osasta: Ensimmäinen … Lue lisää

22.1.2023 | Historia

Tallinnan ilmaisiin museosunnuntaihin tulee jatkossa rekisteröityä ennakkoon

Tallinnan ilmaisiin museosunnuntaihin tulee jatkossa rekisteröityä ennakkoon

Tallinnan kaupungin hallitsemissa museoissa vierailu on ollut ilmaista jokaisen kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina maaliskuusta 2022 lähtien. Tapahtumasta on tullut niin … Lue lisää