Tuoretta tietoa Virosta
25.11.2019 | Luonto

Korpikuusien syvä etelä – metsäveljiä, kukkuloita ja Urkin hiihtoreissu

Korpikuusien syvä etelä – metsäveljiä, kukkuloita ja Urkin hiihtoreissuKarulan kansallispuistossa sankat metsät vuorottelevat niittyjen ja peltojen kanssa. Sinne tänne on ripoteltu vanhoja maalaistaloja, joiden pihapiirissä on usein pikkuinen savusauna.

Valgan maakunta huokuu metsäveljien korpikuusikoita ja jyrkkiä kukkuloita, joilla presidentti Kekkosenkin porkat saivat kyytiä.

 

Valgamaan luontoa voisi kuvailla kahdella sanalla: metsäinen ja kumpuileva. Suuret vesistöt sen sijaan loistavat poissaolollaan, vaikka kauniita jokia ja pieniä järviä löytyykin.

Latvian rajan pinnassa sijaitsevassa maakunnassa on kaksi suurempaa suojelualuetta: Karulan kansallispuisto ja Otepään luonnonpuisto.

 

Valgamaan ja Võrumaan rajalla levittäytyvä Karulan kansallispuisto poikkeaa kaikista muista virolaisista kansallispuistoista. Paitsi että se on maan pienin kansallispuisto, on se myös mäkisin.

Karulaa voisikin kuvailla kumpuilevaksi korpimaaksi. Nimi Karula ei muuten viittaa karhuihin, vaan vaikeakulkuiseen maastoon. Etelä-Virossa karhua kutsutaan otsoksi (ott).

Korpikuusikot ja mäkiset maastot olivat oivallisia piilopaikkoja metsäveljille, jotka piilottelivat Karulan seudun metsissä neuvostoaikoina. Karulan Perajärvellä on yhä olemassa bunkkeri, jossa tunnettu metsäveli Alfred Käärmann piilotteli talvella 1950–1951. Bunkkeri kunnostettiin pari vuotta sitten talkoovoimin.

 

Lintuperspektiivistä katsottuna Karulan kukkulat näyttävät siltä kuin peltojen keskelle olisi ripoteltu sinne tänne pyöreitä metsänyppylöitä. Kaikan seudulla kukkuloita on yli 20 neliökilometrillä. Karulan kumpareista korkein on Tornimägi (137 m), jonka näkötornista aukeaa upea maisema lähiseudun metsien ylle.

Kansallispuiston luontokeskus sijaitsee Ähijärven rannalla, jonne loppuu myös Suomenlahden rannikolta alkava koko Viron halki kulkeva RMK:n 820 kilometrin pituinen vaellusreitti.

Savusaunakulttuuri on Karulan seudulla yhä hengissä. Lauantaina mennään saunaan eli Võrun murteella sanna.

Karulassa asuu myös julkkiksia, nimittäin Viron suosituimman pesäkameran asukkaat, mustahaikarat Kati ja Karl II. Pariskunnan touhuja seurattiin netin välityksellä viime kesänä silmä tarkkana eri puolilla maailmaa. Pitkälle muuttomatkalle kohti Afrikkaa lähti pesästä kaksi poikasta, jotka saivat pesäkameran seuraajilta nimikseen Aru ja Oru. 

 

Otepään seutu on yksi Etelä-Viron kauneimmista. Mäkien, järvien ja peltojen kirjavoima kulttuurimaisema hivelee silmää. Ainutlaatuista luontokokonaisuutta suojelemaan perustettu Otepään luonnonpuisto käsittää peräti 232 neliökilometrin alueen Otepään kaupungin ympärillä.

Seudun tunnetuin luontonähtävyys on Pühajärvi, joka ainakin epävirallisesti on Viron kaunein lajissaan. Suomalaisesta järvimaisemasta se poikkeaa rehevien rantalehtojensa ansiosta. Leppien ja vaahteroiden lisäksi vehmaissa metsissä kasvaa tammia, jalavia ja saarnia. Järveä kiertää 13 kilometrin pituinen luontopolku.

Jalopuista jaloin seistä jököttää Pühajärven kylpylän läheisellä pellolla. Noin 400-vuotias puuvanhus kantaa nimeä Sotatammi, se lienee nähnytkin monet taistelut ja tappelut. Ympärysmittaa jätillä on seitsemisen metriä.

 

Viron talvipääkaupunki Otepää on reippailijan paratiisi. Alueella kulkee ristiin rastiin liikuntareittejä. Hien saa pintaan vaikkapa Tehvandin jyrkissä ylämäissä.

Näissä maisemissa Urho Kaleva Kekkonenkin hiihti Viron-vierailullaan vuonna 1964. Urkki oli sen verran kova sivakoija, että KGB:n miehetkin jäivät kauas taakse. Historiallisesta vierailusta muistuttaa Käärikulle perustettu 15 kilometriä pitkä Kekkosen nimikkoreitti. Käärikujärven rannalla seisoo myös Kekkoselle omistettu sauna.

Hiihto on muutenkin olennainen osa Otepäätä. Kaupungissa järjestetään kansainvälisen tason kilpailuita, kuten Tarton hiihtomaraton helmikuussa.   

 

Valgan maakunnan muista luontokohteista maininnan ansaitsevat myös Helmen luolat. 32 kilometrin päässä Valgasta sijaitseva kohde on helppo paikka esimerkiksi Pärnun suunnasta tuleville.

Viron komeinta luolaa on kutsuttu helvetiksi (viroksi: põrgu). Tarinan mukaan luolaston kautta pääsi aikoinaan 50 kilometrin päässä sijaitsevaan Viljandiin.

Kahden maan rajalla mutkitteleva Koivajoki ja siihen laskeva Mustjoki tarjoavat elinympäristön monelle harvinaiselle lajille. Jokien vehmailta rannoilta löytävät kuvuntäytettä niin mustahaikara kuin pikkukiljukotkakin. Rantaniityillä kasvaa harvinaisia kämmeköitä ja komea Koivan tammi.

Seudun harvinaisin siivekäs sininärhi oli vielä kymmenen vuotta sitten melko tavallinen näky alueen pelloilla. Nyt säihkylintuihin kuuluva turkoosinsininen siivekäs on kadonnut myös Viron viimeisiltä pesimäpaikoiltaan. Lähimmät sininärhen pesimäalueet ovat Latviassa.

Koiva-Mustjõen suojelualueella on useita erimittaisia kävely- ja pyöräilyreittejä. Aivan Viron ja Latvian rajalla kulkee 60 kilometrin pituinen yhteinen perinnekulttuuripolku, jossa voi tutustua luonnon lisäksi muun muassa Tahevan kartanoon ja tuulimyllyyn. 

 

Valgamaan luonto

Latvian rajalla sijaitseva maakunta on luonnoltaan metsäinen ja mäkinen.

Karula on Viron pienin ja mäkisin kansallispuisto (123 km2). Suurin osa alueesta on metsää, pikkujärviä kymmenittäin.

Otepään luonnonpuiston (232 km2) tehtävänä on ainutlaatuisen ylänkömaiseman suojeleminen. Alueen tunnetuin nähtävyys on Pühajärvi.

Valgamaan metsissä viihtyvät muun muassa pikkukiljukotkat, mustahaikarat ja suurpedoista karhut. 

Valgamaan korkein mäki on Kuutsemägi (217 m). Eniten mäkiä on Karulan seudulla.

Muista myös nämä: Sangasten linna puistoineen ja Pajun muistomerkki. 

Tallinna–Valga n. 240 km Tartto–Valga n. 90 km.

Lisää tietoa: www.loodusegakoos.ee

 

Teksti ja kuva Mikko Virta, kartta Eve Jaansoo

 

Lue lisää samasta aiheesta
karula Valgamaan luonto

4.6.2024 | Luonto

Tuhannet kukkivat pionit kutsuvat sinut Saarenmaalle

Tuhannet kukkivat pionit kutsuvat sinut Saarenmaalle

Suosittu Saarenmaan pionifestivaali on alkanut ja jatkuu aina 30. kesäkuuta saakka. Saarenmaan pionipuutarhan vuosittainen festivaali on kukkien juhla, joka … Lue lisää

2.6.2024 | Luonto

Korkeimmat huiput, vanhimmat puut, komeimmat putoukset 

Korkeimmat huiput, vanhimmat puut, komeimmat putoukset 

Vanhin puu – Tamme-Laurin tammi Viron vanhin ja samalla myös ympärysmitaltaan suurin puu on Etelä-Virossa Urvastessa kasvava Tamme-Laurin tammi. … Lue lisää

23.4.2024 | Luonto

Tallinnan kasvitieteellisen puutarhan uusi näyttely esittelee yli 100 huonekasvia

Tallinnan kasvitieteellisen puutarhan uusi näyttely esittelee yli 100 huonekasvia

Tallinnan kasvitieteellisessä puutarhassa on avattu yli sadan huonekasvin näyttely. Näyttely on avoinna yleisölle 20.–28.4. Kasvihuoneissa on esillä tuttuja ja … Lue lisää

21.3.2024 | Luonto

Luonnonmukaisesta puutarhasta ja permakulttuurista Tartossa 

Luonnonmukaisesta puutarhasta ja permakulttuurista Tartossa 

Tänään 21. maaliskuuta sertifioitu permakulttuurin asiantuntija Marian Nummert luennoi permakulttuurista eli luonnonmukaisen puutarhan pitämisestä. Luento on ilmainen ja se … Lue lisää

1.3.2024 | Luonto

Tallinnan kasvitieteellisen puutarhan orkidealoisto

Tallinnan kasvitieteellisen puutarhan orkidealoisto

Tallinnan kasvitieteellisen puutarhan vuotuinen orkideanäyttely avautuu tänään 1. maaliskuuta. Näyttely tarjoaa mahdollisuuden nähdä hyvin harvinaisia ​​orkideoita luonnonvaraisia olosuhteita jäljittelevässä … Lue lisää

28.2.2024 | Luonto

Viro on pienentynyt neljällä neliökilometrillä

Viro on pienentynyt neljällä neliökilometrillä

Viron maanmittausviraston laatimassa uudessa kartassa Viron maa-ala on pienentynyt neljä kilometriä. Mutta kompensoiva uutinen on se, että maassa onkin … Lue lisää

27.2.2024 | Vapaa-aika

Suuntaa katse tähtiin Tartossa 

Suuntaa katse tähtiin Tartossa 

Tarton tähtitornissa järjestetään yleisölle 26.2.–3.3. välisenä aikana opastettuja iltoja, jolloin katsellaan ja opitaan lisää tähtitaivaasta. Iltoihin on vapaa pääsy … Lue lisää

13.2.2024 | Luonto

Äänestä Euroopan vuoden puu 2024

Äänestä Euroopan vuoden puu 2024

Euroopan vuoden puu 2024 -kilpailun äänestys on nyt käynnissä. Kilpailussa on mukana 14 puuta, joista viisi on tammia, kaksi … Lue lisää