14.4.2018 | Luonto

Kevättä vastassa

Piklan merenranta on huhtikuussa lintujen ja lintuharrastajien paratiisi.

Luitemaa Viron lounaiskolkassa vastaanottaa muuttolintuparvet ensimmäisenä.

Ensin näkyy vain piste jäälakeuden yllä. Sitten piste suurenee ja muuttuu aaltoilevaksi lintuparveksi. Nyt kuuluu jo kaakatus. Metsähanhiparvi, kevään ensimmäinen, lentää aurassa ylitseni päättäväisesti kohti koillista.

Kevät on tullut tänä vuonna takkuillen, pakkasta on riittänyt maaliskuun viime päiviin asti. Liivinlahti on Piklassakin jäässä niin kauas kuin kiikarilla näkee.

Jäänmurtaja puskee päättäväisesti kohti horisonttia, Pärnuun menevää tankkeria vastaan. Sillä riittää töitä vielä huhtikuun puolellakin.

Kevättä enteilevät ahtojääröykkiöt, joista suurimmat ovat jo talonkokoisia. Yhdellä niistä istuu merikotka. Ehkä se on etsiskelemässä saalista. Jäällä makoilevien harmaahylkeiden kannattaa olla varuillaan, sillä niiden kuutit ovat kotkalle helppoja saaliita.

Krru, krru, krru kuuluu yhtäkkiä sinitaivaalta. Missä ne ovat, kevään ensimmäiset pitkäkaulat? Sitten silmä tavoittaa kahdeksan kurjen parven, joka lentää rauhallisin siiveniskuin kohti pohjoista. Tere tulemast, sanon mielessäni.

Pärnun eteläpuolella sijaitseva Pikla on vielä talvisessa asussa, altaat ovat jäässä ja luntakin hiukan siellä täällä. Lintuja kuitenkin piisaa: kottaraisia, töyhtöhyyppiä, kiuruja, pulmusia, tiklejä ja uuttukyyhkyjä.

Kylmä kevät ei pysty estämään tulijoita. Nyt on mentävä, jos meinaa ehtiä vallata parhaat pesäpaikat.

Pienessä sulassa rantakivien lähellä on elämää. Ristisorsa nuokkuu jään reunalla, sen kauniit värit peilautuvat tummasta vedestä. Harmaahaikarat kököttävät sen vieressä liikkumattomina.

Koiras kyhmyjoutsen lipuu siivet ylväästi koholla naaraan edestä.

Huhtikuun lopussa täällä on jo toinen meininki. Matalat rantavedet tarjoavat pohjoiseen lentäville sorsalinnuille mukavan tankkauspisteen. Rantaniittyjen mutalampareet ovat kahlaajien ja pikkulintujen kansoittamia.

Keväisiin Piklan makupaloihin kuuluvat myös riuttatiirat, mustapyrstökuirit ja sitruunavästäräkit. Onpa entisillä kalankasvatusaltailla havaittu superharvinainen pikkuhaikarakin. Touko-kesäkuussa Pikla on hyvä yölaulajapaikka.

Tornimäen näkötornista näkee Latviaan ja Kihnuun asti.

Kivenheiton päässä Piklasta, Tornimäellä, on kevätiltana rauhallista. Luitemaan korkeimman harjanteen päälle pystytetystä tornista näkee kauas Liivinlahdelle, jossa Kihnun ja Manijan saaret häämöttävät horisontissa. Etelässä vain kolmenkymmenen kilometrin päässä alkaa Latvia.

Käpytikka lentää tornin ohitse. Onpa hauska katsella sitä vaihteeksi yläpuolelta.

Tornin luota luontopolku jatkuu alas kumpuilevalle mäntykankaalle ja Tolkusen suolle. Siellä voi tuntea erämaan rauhaa ja kesällä pulahtaa suolampareeseen.

Suomäntyjen katveessa voi kuvitella tumman hahmon liikkuvan. Suurpedot kuuluvat Luitemaan vakiasukkaisiin.

Via Baltica kohisee harjanteen takana. Harva tietää, että vilkasliikenteinen baana kulkee pitkin entistä hiekkadyyniä, muinaista merenrantaa. Viisituhatta vuotta sitten täällä lainehtivat meren aallot.