Tuoretta tietoa Virosta
9.1.2019 | Luonto

Kansallispuistojen Viro

Kansallispuistojen ViroKeemun lintutornista avautuu hieno näkymä Matsalunlahdelle. Keväisin ja syksyisin lahti on tuhansien joutsenten, hanhien ja sorsalintujen tärkeä levähdysalue.

Viron kansallispuistot johdattelevat lintulahdille, korpimaille, soille ja saaristoon.

 

Matsalun kansallispuisto lintuparatiisi länsirannikolla

Sopivasti muuttoreittien varrelle sijoittuva Matsalu on kuin siivekkäiden ABC-asema: rantaniityt, matalat merensopukat, luhdat ja ruovikot tarjoavat suojaa ja ravintoa kesken kiihkeän matkanteon.

Noin 16 kilometriä pitkän Matsalunlahden arvo huomattiin jo viime vuosisadan alussa. Silloin tosin paikalla viihtyivät joutsenten metsästäjät puisine houkutuslintuineen. Suojelualue Matsalusta tuli vuonna 1957 ja kansallispuisto 2004.

Matsalu on tunnettu erityisesti valtavista vesilintumääristään. Huhti-toukokuussa merenlahti on mustanaan sorsalintuja ja hanhia. Syksyllä alueella levähtää lisäksi kymmeniä tuhansia kurkia.

Orkideoita voi nähdä toukokuun puolivälistä alkaen.  Hyviä kämmekkäpaikkoja on muun muassa Laelatun ja Puhtun niityillä.

Matsalun suurin rikkaus ovat hoidetut niityt, jollaisia ei enää juurikaan muualla ole. Myös perinnekulttuurin vaaliminen on Matsalussa tärkeällä sijalla.

Retkeilyä tukevat seitsemän lintutornia, eripituiset luontopolut ja luontokeskus Penijõella.

Tiesitkö, että Matsalun alueella elää sakaaleita?

Soomaa
Soomaan kansallispuistossa sijaitseva Kuresoo (11 000 ha) on Viron suurimpia yksittäisiä soita.

Soomaan kansallispuisto tulvivien jokien maa

Pärnun ja Viljandin puolivälissä sijaitseva Soomaa tunnetaan parhaiten tulvistaan, joita kutsutaan viidenneksi vuodenajaksi.

Silloin alueen halki virtaavat joet tulvivat yli äyräidensä, peittäen joskus veden alle jopa tuhansia hehtaareja. Tulvia on kevään lisäksi joskus myös syksyllä ja talvella.

Soomaa on mainio melontakohde. Ikimuistoisen kokemuksen saa meloessaan pitkin jokea tammivanhusten katveessa, sinisten korentojen ympäröimänä.

Monipuolisen retkeilykohteen Soomaasta tekevät jokia ympäröivät suuret suoalueet, joilla kulkee hyvin hoidettuja pitkospuureittejä. Kuresoon ja Riisan pitkoksilta voi pulahtaa uimaan suolampeen.

Sudet, karhut ja ilvekset ovat suuren erämaan asukkaita, kuten myös maakotkat, mustahaikarat ja pöllöt.

Soiden ja havumetsien lisäksi Soomaan alueella on ainutlaatuisia luhtaniittyjä ja vehmaita lehtoja.

Kansallispuiston luontokeskus sijaitsee Soomaan sydämessä Tõramaalla.

Tiesitkö, että haapio eli yhdestä puusta veistetty vene on perin­tei­nen kulkupeli Soomaalla?

Karula
Karulan kansallispuisto muistuttaa hieman hämäläistä harjumaisemaa. Se on Viron mäkisintä seutua.

Karulan kansallispuisto  metsäveljien ja savusaunojen etelä

Missään muualla Virossa ei ole Karulan veroisia mäkiä, eikä niin tiuhassa – nyppylöitä nyppylöiden perään.

Karulan maisema hivelee silmää, varsinkin jos on tottunut Länsi-Viron laakeaan maisemaan. Soratie kaartaa mäestä alas ja seuraavasta ylös. Metsät vuorottelevat peltotilkkujen kanssa. Sinne tänne on ripoteltu taloja, ja pihan perällä on aina pikkuinen savusauna.

Karulassa jos missään luonto ja ihminen ovat käyneet käsi kädessä. Syrjäisestä sijainnistaan huolimatta täällä on pärjätty vuosisatojen ajan. Hoidettu metsiä, viljelty pientä peltotilkkua ja kotieläimiä. Ja viikon päätteeksi menty saunaan eli sanna. Savusaunakulttuuri on Karulassa yhä hengissä.

Syrjäinen seutu ja sankat metsät olivat avuksi myös metsäveljille, jotka piilottelivat Karulan korvissa Viron neuvostomiehityksen alkuvuosina.

Karulassa kulkee monipuolinen retkeilypolkuverkosto. Koko maan halki kulkevan RMK:n Matkatee-vaellusreitin toinen pää on Ähijärven luontokeskuksen pihassa. Suomenlahden rannalle, Nõvan seudulle on matkaa 820 kilometriä.

Tiesitkö, että Karula on Viron pienin ja mäkisin kansallispuisto? 

Altja
Altjan kalastajakylä on Lahemaan tunnetuimpia kohteita. Vanhat ranta-aitat ovat kylän symboli.

Lahemaan kansallispuisto kalastajakylien pohjoisrannikko

Lahemaa on nimensä mukaisesti lahtien maa. Suomenlahden rannalla sijaitseva kansallispuisto tunnetaan kalastajakylistään ja niemistään, jotka kurottavat merelle. Lahemaan tunnettuja kyliä ovat muun muassa Käsmu, Viinistu ja Altja. 

Lahemaalta on lähdetty maailmalle ja tietenkin pohjoisnaapuriin. Suomenlahden yli käytävää kaupantekoa kutsuttiin seprakaupaksi. Suomeen vietiin viljaa ja Suomesta Viroon tuotiin kalaa.

Lahemaa onkin kiehtova sekoitus luontoa ja kulttuuria.

Omaa kieltään menneistä ajoista kertovat Lahemaan komeat kartanot: Palmse, Sagadi ja Vihula. Ne on valjastettu nykyään matkailijoiden palvelukseen hotelleina, ravintoloina ja museoina.

Luontonsa puolesta Lahemaa yllättää metsäisyydellään. Viehättävistä rantakylistä on lyhyt matka vanhoihin korpikuusikoihin ja lehtoihin.

RMK:n Matkatee-vaellusreitti lähtee täältä kohti etelää. Monien suosikkietapit ovat juuri Lahemaalla.

Lahemaan luontokeskus on Palmsen kartanon yhteydessä.

Tiesitkö, että vuonna 1971 perustettu Lahemaan kansallispuisto oli Neuvostoliiton ensimmäinen lajissaan? 

 

Vilsandin kansallispuisto saaristoluonnon aarteita

Saarenmaan länsiosassa sijaitseva Vilsandi on Viron luonnonsuojelun synnyinsija. Maan ensimmäinen suojelualue nimittäin perustettiin Vaikan saarille 1910. Tarkoituksena oli suojella saarten linnustoa.

Tänä päivänä Vilsandin kansallispuisto on ainutlaatuinen kokonaisuus virolaista saaristoluontoa. Useista saarista ja luodoista koostuvan kansallispuiston sydän on Vilsandin saari.

Vilsandi tunnetaan etenkin kämmeköistään, joita on löydetty kansallispuiston alueelta yli 30 lajia.

Linnuista tavataan tyypillisiä merilajeja, kuten haahkoja, merikotkia ja karikukkoja. Talvella Vilsandin vesillä talvehtii harvinaisia allihaahkoja. Myös hylkeet ovat Vilsandille tunnusomaisia.

Tiesitkö, että kuuluisa virolainen laulaja-näyttelijä Jaan Tätte asuu Vilsandin saarella?

vasknarva
Narvajoki yhtyy Peipsijärveen Vasknarvassa. Alutagusen kansallispuistoon kuuluva Struugan luhta sijaitsee joen yläjuoksulla.

Alutagusen kansallispuisto erämaa EU:n itärajalla

Viron uusin kansallispuisto perustettiin joulukuussa 2018 Itä-Virumaalle. Pääasiassa jo olemassaolevista suojelualueista muodostettu kansallispuisto sijaitsee Narvan ja Peipsijärven välissä.

Aivan Venäjän rajalla sijaitseviin arvokkaisiin luontokohteisiin kuuluvat muun muassa Viron suurimmat suoalueet ja ainutlaatuinen Struugan luhta Narvajoen yläjuoksulla.

Alutagusen metsät ovat osa Siperiaan asti kulkevaa havumetsävyöhykettä. Niinpä sitä on kutsuttu myös nimellä Viron Siperia.

Suosittua retkeilyseutua on muun muassa Kurtnan järvien kirjavoima alue. RMK:n uusin vaellusreitti alkaa Matsalun Penijõelta ja päättyy Peipsijärven pohjoisrannalle.

Uuden kansallispuiston alueella pesii monia harvinaisia lintulajeja, kuten mustahaikara, riekko ja maakotka. Suurilla erämaa-alueilla viihtyvät myös karhut ja sudet. Se on myös ainoa paikka Virossa, jossa tavataan liito-oravaa. 

Tiesitkö, että Alutagusella on tavattu tyypillisiä pohjoisen lintulajeja, kuten kuukkeleita ja lapinpöllöjä? 

Lisää tietoa Viron kansallispuistoista tästä linkistä. 

Teksti ja kuvat Mikko Virta, kartta Eve Jaansoo

Lue lisää samasta aiheesta
alutaguse eläimet lahemaan kansallispuisto luontoharrastus Matsalu soomaa soomaan kansallispuisto vilsandi

1.3.2024 | Luonto

Tallinnan kasvitieteellisen puutarhan orkidealoisto

Tallinnan kasvitieteellisen puutarhan orkidealoisto

Tallinnan kasvitieteellisen puutarhan vuotuinen orkideanäyttely avautuu tänään 1. maaliskuuta. Näyttely tarjoaa mahdollisuuden nähdä hyvin harvinaisia ​​orkideoita luonnonvaraisia olosuhteita jäljittelevässä … Lue lisää

28.2.2024 | Luonto

Viro on pienentynyt neljällä neliökilometrillä

Viro on pienentynyt neljällä neliökilometrillä

Viron maanmittausviraston laatimassa uudessa kartassa Viron maa-ala on pienentynyt neljä kilometriä. Mutta kompensoiva uutinen on se, että maassa onkin … Lue lisää

27.2.2024 | Vapaa-aika

Suuntaa katse tähtiin Tartossa 

Suuntaa katse tähtiin Tartossa 

Tarton tähtitornissa järjestetään yleisölle 26.2.–3.3. välisenä aikana opastettuja iltoja, jolloin katsellaan ja opitaan lisää tähtitaivaasta. Iltoihin on vapaa pääsy … Lue lisää

13.2.2024 | Luonto

Äänestä Euroopan vuoden puu 2024

Äänestä Euroopan vuoden puu 2024

Euroopan vuoden puu 2024 -kilpailun äänestys on nyt käynnissä. Kilpailussa on mukana 14 puuta, joista viisi on tammia, kaksi … Lue lisää

30.1.2024 | Luonto

Vaella ikivanhoja jääteitä Tartumaalla

Vaella ikivanhoja jääteitä Tartumaalla

Tarton Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi ei rajoitu vain Tarton kaupunkiin, vaan tapahtumia järjestetään ympäri Etelä-Viroa. Yksi tällainen tapahtuma on lähes kolme … Lue lisää

22.1.2024 | Mainos | Vapaa-aika

Etelä-Viro on lähempänä kuin Lappi

Mainos Etelä-Viro on lähempänä kuin Lappi

Talviloma etelässä tuntuu ehkä kummalliselta, mutta Helsingistä on Etelä-Viroon huomattavasti lyhyempi matka, kuin Pohjois-Suomeen ja talvella Etelä-Virossa tapahtuu monenlaista. … Lue lisää

20.1.2024 | Luonto

camera icon6
Talviretkelle Viron luontoon 

Talviretkelle Viron luontoon 

Talviretkelle suomaisemiin Virolaiset suot ovat hienoja kohteita talvellakin. Pitkospuureiteillä on mukava tallustella, kun aurinko paistaa siniseltä taivaalta ja suomaisema … Lue lisää

22.11.2023 | Luonto

Viron ympäristövirasto varoittaa tänä iltana alkavasta runsaasta lumisateesta

Viron ympäristövirasto varoittaa tänä iltana alkavasta runsaasta lumisateesta

Viron ympäristövirasto julkaisi ilmatiedotteen tason 2 vaaraa aiheuttavasta voimakkaasta lumisateesta ja lumimyrskystä. Lumisateen odotetaan alkavan tämän illan aikana ja … Lue lisää