Tuoretta tietoa Virosta
9.1.2019 | Luonto

Kansallispuistojen Viro

Kansallispuistojen ViroKeemun lintutornista avautuu hieno näkymä Matsalunlahdelle. Keväisin ja syksyisin lahti on tuhansien joutsenten, hanhien ja sorsalintujen tärkeä levähdysalue.

Viron kansallispuistot johdattelevat lintulahdille, korpimaille, soille ja saaristoon.

 

Matsalun kansallispuisto lintuparatiisi länsirannikolla

Sopivasti muuttoreittien varrelle sijoittuva Matsalu on kuin siivekkäiden ABC-asema: rantaniityt, matalat merensopukat, luhdat ja ruovikot tarjoavat suojaa ja ravintoa kesken kiihkeän matkanteon.

Noin 16 kilometriä pitkän Matsalunlahden arvo huomattiin jo viime vuosisadan alussa. Silloin tosin paikalla viihtyivät joutsenten metsästäjät puisine houkutuslintuineen. Suojelualue Matsalusta tuli vuonna 1957 ja kansallispuisto 2004.

Matsalu on tunnettu erityisesti valtavista vesilintumääristään. Huhti-toukokuussa merenlahti on mustanaan sorsalintuja ja hanhia. Syksyllä alueella levähtää lisäksi kymmeniä tuhansia kurkia.

Orkideoita voi nähdä toukokuun puolivälistä alkaen.  Hyviä kämmekkäpaikkoja on muun muassa Laelatun ja Puhtun niityillä.

Matsalun suurin rikkaus ovat hoidetut niityt, jollaisia ei enää juurikaan muualla ole. Myös perinnekulttuurin vaaliminen on Matsalussa tärkeällä sijalla.

Retkeilyä tukevat seitsemän lintutornia, eripituiset luontopolut ja luontokeskus Penijõella.

Tiesitkö, että Matsalun alueella elää sakaaleita?

Soomaa
Soomaan kansallispuistossa sijaitseva Kuresoo (11 000 ha) on Viron suurimpia yksittäisiä soita.

Soomaan kansallispuisto tulvivien jokien maa

Pärnun ja Viljandin puolivälissä sijaitseva Soomaa tunnetaan parhaiten tulvistaan, joita kutsutaan viidenneksi vuodenajaksi.

Silloin alueen halki virtaavat joet tulvivat yli äyräidensä, peittäen joskus veden alle jopa tuhansia hehtaareja. Tulvia on kevään lisäksi joskus myös syksyllä ja talvella.

Soomaa on mainio melontakohde. Ikimuistoisen kokemuksen saa meloessaan pitkin jokea tammivanhusten katveessa, sinisten korentojen ympäröimänä.

Monipuolisen retkeilykohteen Soomaasta tekevät jokia ympäröivät suuret suoalueet, joilla kulkee hyvin hoidettuja pitkospuureittejä. Kuresoon ja Riisan pitkoksilta voi pulahtaa uimaan suolampeen.

Sudet, karhut ja ilvekset ovat suuren erämaan asukkaita, kuten myös maakotkat, mustahaikarat ja pöllöt.

Soiden ja havumetsien lisäksi Soomaan alueella on ainutlaatuisia luhtaniittyjä ja vehmaita lehtoja.

Kansallispuiston luontokeskus sijaitsee Soomaan sydämessä Tõramaalla.

Tiesitkö, että haapio eli yhdestä puusta veistetty vene on perin­tei­nen kulkupeli Soomaalla?

Karula
Karulan kansallispuisto muistuttaa hieman hämäläistä harjumaisemaa. Se on Viron mäkisintä seutua.

Karulan kansallispuisto  metsäveljien ja savusaunojen etelä

Missään muualla Virossa ei ole Karulan veroisia mäkiä, eikä niin tiuhassa – nyppylöitä nyppylöiden perään.

Karulan maisema hivelee silmää, varsinkin jos on tottunut Länsi-Viron laakeaan maisemaan. Soratie kaartaa mäestä alas ja seuraavasta ylös. Metsät vuorottelevat peltotilkkujen kanssa. Sinne tänne on ripoteltu taloja, ja pihan perällä on aina pikkuinen savusauna.

Karulassa jos missään luonto ja ihminen ovat käyneet käsi kädessä. Syrjäisestä sijainnistaan huolimatta täällä on pärjätty vuosisatojen ajan. Hoidettu metsiä, viljelty pientä peltotilkkua ja kotieläimiä. Ja viikon päätteeksi menty saunaan eli sanna. Savusaunakulttuuri on Karulassa yhä hengissä.

Syrjäinen seutu ja sankat metsät olivat avuksi myös metsäveljille, jotka piilottelivat Karulan korvissa Viron neuvostomiehityksen alkuvuosina.

Karulassa kulkee monipuolinen retkeilypolkuverkosto. Koko maan halki kulkevan RMK:n Matkatee-vaellusreitin toinen pää on Ähijärven luontokeskuksen pihassa. Suomenlahden rannalle, Nõvan seudulle on matkaa 820 kilometriä.

Tiesitkö, että Karula on Viron pienin ja mäkisin kansallispuisto? 

Altja
Altjan kalastajakylä on Lahemaan tunnetuimpia kohteita. Vanhat ranta-aitat ovat kylän symboli.

Lahemaan kansallispuisto kalastajakylien pohjoisrannikko

Lahemaa on nimensä mukaisesti lahtien maa. Suomenlahden rannalla sijaitseva kansallispuisto tunnetaan kalastajakylistään ja niemistään, jotka kurottavat merelle. Lahemaan tunnettuja kyliä ovat muun muassa Käsmu, Viinistu ja Altja. 

Lahemaalta on lähdetty maailmalle ja tietenkin pohjoisnaapuriin. Suomenlahden yli käytävää kaupantekoa kutsuttiin seprakaupaksi. Suomeen vietiin viljaa ja Suomesta Viroon tuotiin kalaa.

Lahemaa onkin kiehtova sekoitus luontoa ja kulttuuria.

Omaa kieltään menneistä ajoista kertovat Lahemaan komeat kartanot: Palmse, Sagadi ja Vihula. Ne on valjastettu nykyään matkailijoiden palvelukseen hotelleina, ravintoloina ja museoina.

Luontonsa puolesta Lahemaa yllättää metsäisyydellään. Viehättävistä rantakylistä on lyhyt matka vanhoihin korpikuusikoihin ja lehtoihin.

RMK:n Matkatee-vaellusreitti lähtee täältä kohti etelää. Monien suosikkietapit ovat juuri Lahemaalla.

Lahemaan luontokeskus on Palmsen kartanon yhteydessä.

Tiesitkö, että vuonna 1971 perustettu Lahemaan kansallispuisto oli Neuvostoliiton ensimmäinen lajissaan? 

 

Vilsandin kansallispuisto saaristoluonnon aarteita

Saarenmaan länsiosassa sijaitseva Vilsandi on Viron luonnonsuojelun synnyinsija. Maan ensimmäinen suojelualue nimittäin perustettiin Vaikan saarille 1910. Tarkoituksena oli suojella saarten linnustoa.

Tänä päivänä Vilsandin kansallispuisto on ainutlaatuinen kokonaisuus virolaista saaristoluontoa. Useista saarista ja luodoista koostuvan kansallispuiston sydän on Vilsandin saari.

Vilsandi tunnetaan etenkin kämmeköistään, joita on löydetty kansallispuiston alueelta yli 30 lajia.

Linnuista tavataan tyypillisiä merilajeja, kuten haahkoja, merikotkia ja karikukkoja. Talvella Vilsandin vesillä talvehtii harvinaisia allihaahkoja. Myös hylkeet ovat Vilsandille tunnusomaisia.

Tiesitkö, että kuuluisa virolainen laulaja-näyttelijä Jaan Tätte asuu Vilsandin saarella?

vasknarva
Narvajoki yhtyy Peipsijärveen Vasknarvassa. Alutagusen kansallispuistoon kuuluva Struugan luhta sijaitsee joen yläjuoksulla.

Alutagusen kansallispuisto erämaa EU:n itärajalla

Viron uusin kansallispuisto perustettiin joulukuussa 2018 Itä-Virumaalle. Pääasiassa jo olemassaolevista suojelualueista muodostettu kansallispuisto sijaitsee Narvan ja Peipsijärven välissä.

Aivan Venäjän rajalla sijaitseviin arvokkaisiin luontokohteisiin kuuluvat muun muassa Viron suurimmat suoalueet ja ainutlaatuinen Struugan luhta Narvajoen yläjuoksulla.

Alutagusen metsät ovat osa Siperiaan asti kulkevaa havumetsävyöhykettä. Niinpä sitä on kutsuttu myös nimellä Viron Siperia.

Suosittua retkeilyseutua on muun muassa Kurtnan järvien kirjavoima alue. RMK:n uusin vaellusreitti alkaa Matsalun Penijõelta ja päättyy Peipsijärven pohjoisrannalle.

Uuden kansallispuiston alueella pesii monia harvinaisia lintulajeja, kuten mustahaikara, riekko ja maakotka. Suurilla erämaa-alueilla viihtyvät myös karhut ja sudet. Se on myös ainoa paikka Virossa, jossa tavataan liito-oravaa. 

Tiesitkö, että Alutagusella on tavattu tyypillisiä pohjoisen lintulajeja, kuten kuukkeleita ja lapinpöllöjä? 

Lisää tietoa Viron kansallispuistoista tästä linkistä. 

Teksti ja kuvat Mikko Virta, kartta Eve Jaansoo

Lue lisää samasta aiheesta
alutaguse eläimet lahemaan kansallispuisto luontoharrastus Matsalu soomaa soomaan kansallispuisto vilsandi

6.2.2023 | Mainos | Vapaa-aika

camera icon5
Lumoava Raplamaa ei jätä kylmäksi talvellakaan

Mainos Lumoava Raplamaa ei jätä kylmäksi talvellakaan

Raplamaan maakunta sijaitsee vain 40 kilometrin päässä Tallinnasta, joten alueella on helppo vierailla. Lumisten metsien ja kauniiden suoalueiden Raplamaassa … Lue lisää

6.2.2023 | Mainos | Vapaa-aika

Etelä-Viro on mäkinen ja luminen satumaa

Mainos Etelä-Viro on mäkinen ja luminen satumaa

Etelä-Virossa on monta maakuntaa ja monta erilaista kulttuurialuetta. Alueelta löytyy vanhoja perinteitä ja tapoja, koskematonta luontoa sekä rauhaa ja … Lue lisää

30.1.2023 | Luonto

Saarenmaa oli Viron aurinkoisin paikka

Saarenmaa oli Viron aurinkoisin paikka

Viron ympäristökeskus julkaisi televisiossa kartan, josta näkyy, kuinka paljon auringonpaistetta Viron eri alueet saivat vuonna 2022. Eniten aurinko paistoi … Lue lisää

28.1.2023 | Luonto

Vuoden 2023 eläin on liito-orava, vuoden lintu on alli ja vuoden puu on mänty

Vuoden 2023 eläin on liito-orava, vuoden lintu on alli ja vuoden puu on mänty

Liito-oravastaon viime vuosikymmeninä tullut yksi luonnonsuojelun symboleista. Liito-orava on elinympäristönsä ja suojeluasemansa ansiosta suojannut myös monia muita vanhoja metsälajeja … Lue lisää

25.1.2023 | Luonto

Viron vuoden 2023 eläin on liito-orava

Viron vuoden 2023 eläin on liito-orava

Uhanalainen liito-orava, joka on monien metsälajien terveyden ja hyvinvoinnin mittari, on julistettu Viron vuoden 2023 eläimeksi. Vuoden toivotaan auttamaan … Lue lisää

12.1.2023 | Luonto

Suomalainen Tuuli kasvattaa kukkia Peipsijärven äärellä

Suomalainen Tuuli kasvattaa kukkia Peipsijärven äärellä

Talvinen päivä, ensimmäinen aurinkoinen sellainen joulukuussa. Valo hiipii ikkunasta pöydälle ja kuusenhavuille. Kaksi suurta kranssia lähtevät noin 20 minuutin … Lue lisää

31.12.2022 | Luonto

Tallinnan eläintarhaan tuli uusi asukas – lumileopardi Makalu

Tallinnan eläintarhaan tuli uusi asukas – lumileopardi Makalu

Aiemmin joulukuussa Tallinnan eläintarha toivotti tervetulleeksi uusimman tulokkaan, 18 kuukauden ikäisen lumileopardin nimeltä Makalu. Eläintarhassa toivotaan, että nuori tulokas … Lue lisää

26.12.2022 | Luonto

Luonnon symbolit vievät metsiin ja rannoille

Luonnon symbolit vievät metsiin ja rannoille

Kansalliseläin susi (hunt) Sudella on erityinen paikka virolaisessa kansanperinteessä. Vaikka sutta on pelätty, on sitä myös arvostettu ja kunnioitettu. … Lue lisää