Juhla-Summerin primus motor
Jüri Makarov rockfestivaali Rock Summer
Musamagnaatti Makarov on taas elementissään. Tukka on reilussa parissakymmenessä vuodessa harmaantunut, mutta naama on sileä ja ruskettunut ja silmissä loistaa aatteen palo.
Rock Summer on palannut. Juhlafestivaalilla muistellaan 25 vuoden takaista laulavan vallankumouksen huipentanutta tapahtumaa, mutta siellä kuullaan ja nähdään jälleen kerran myös hyviä bändejä. Vuoden 1988 festivaali isänmaallisine lauluineen ja lipunliehutuksineen muodostui legendaksi, mutta jo seuraavana vuonna suurin hurmoksellisuus oli haihtunut. Rock Summer 1989 oli oma ensikosketukseni Viroon. Laulukentän rinteillä kymmenet tuhannet makoilivat musiikkia kuunnellen. Vallitsi todellinen Woodstock-tunnelma, jota ei kotimaisilla festivaaleilla kohdannut.
Kesäkuinen viikonvaihde oli helteinen, paahduin pavuksi parissa päivässä, ihastuin virolaisiin ja saslikvartaisiin. Gruusialaisgrillien savu leijaili puiden katveessa. Sen sijaan vähemmän miellyttävä haju tainnutti hädänalaisen vessarakennuksen liepeillä.
Jüri Makarov epäilee, että 1988 ei vielä uskallettu nauttia yllättävästä vapaudesta yhtä riemurinnoin kuin vuotta myöhemmin. Ehkä virolaiset olivat onnellisimmillaan juuri tuona kesänä, siltä se ainakin tuntui. ”Sisäinen vapautuminen oli voimakasta, aivan kuin vieteri olisi ponnahtanut auki. Nykyään ihmiset ovat taas koteloituneet, tosin toisella tavalla”, murehtii Makarov.
Festivaalin järjestäminen pulakauden oloissa oli melkoinen ihmeteko. Ei ollut meiliä, ei edes faksia. Pelkkä puhelu Lontooseen vaati tuntikausien odottelun postitoimistossa.
Myöhemmin Rock Summerkin ”pohjoismaistui”, muuttui maksulliseksi, Laulukenttä aidattiin eikä sinne saanut viedä omia eväitä, juomista puhumattakaan. Yhdeksäs festivaali 1997 jäi viimeiseksi. Jüri Makarov pyöritti koko 90-luvun valtavaa konserttitoimintaa ja sen ohella televisioasemaa. Vuonna 2000 hän pisti pillit pussiin ja piiloutui Otepään metsiin.
Kaupunkilaispoika, jota jopa traktorin koppiin nouseminen ensi alkuun hirvitti, otti rohkean askelen. Lammasfarmarius on kuitenkin vain harrastus, Makarovin leipä tulee edelleen konserttitoiminnasta Baltiassa ja Venäjällä sekä urheilu- ja muiden tapahtumien organisoinnista.
Internet vapautti sijainnin suhteen, mutta maalla olo näyttää vaikuttaneen myös rauhoittavasti aiemmin sähköjäniksenä säntäilleeseen mieheen. Puhe on punnittua. Sydämellä on paljon asioita, kuten virolaisen musiikin vienti ja aloittelevien bändien promoaminen.
Tulokkaat tarvitsevat esiintymismahdollisuuksia, ja siksi kunnon kotimaisen rockfestivaalin puuttuminen harmittaa Jüri Makarovia. Eurovisio on siinä suhteessa hyvä areena. Itä-Euroopan markkinoiden eksperttinä Makarov tähyilee myös rajan taakse.
”Neuvostoliitossa Anne Veski ja Gunnar Graps olivat superstaroja”, muistuttaa Makarov. Sinne pitäisi hänen mielestään taas panostaa. Niinpä MUZ TV levittää Rock Summerin taltioinnin 300 miljoonan katsojan yleisölle.
Juhlafestivaalia Makarov rakentaa samalla intohimolla ja lähes samalla tiimillä kuin 25 vuotta sitten. Aikoinaan yhteen hitsautuneella porukalla on yhä rutiinit takaraivossa. Selvää on, että Makarov on edelleen se ”suuri kombinaattori”, joka ratkoo käytännön pulmia luovasti, keksii miten paras tulos saadaan edullisimmin ja puhuu ihmiset tarvittaessa pyörryksiin. Raha on ongelma, kuten aina.
”Emme edelleenkään voi maksaa ulkomaisille bändeillä yhtä paljon kuin vaikka Helsingissä tai Tukholmassa.” Neljännesvuosisata sitten länsibändit tulivat uteliaisuuttaan neukkumaahan, nyt pikemminkin konserttipaikan hyvän maineen ansiosta. Makarov on uhrannut paljon aikaa suhdeverkostojen luomiseen ja Viro-kuvan kiillottamiseen. Virofaneihin lukeutuu myös yksi pääesiintyjistä, Bryan Adams.
Ja loppuun se kaikkien toistama kysymys: Entäs ensi vuonna? ”Onko Rock Summer 26 jokin juhlavuosi?”, kysyy Makarov vastaan.
Rock Summer 15.–16.6
25 vuotta sitten mukana olleista lavalle nousevat John Lydon, Sakari Kuosmanen ja Ivo Linna. Muita rokkilegendoja edustavat Bryan Adams, italialainen Zucchero kuubalaisvahvistuksella ja Mumiy Troll Venäjältä.
Makarov vakuuttaa, ettei Rock Summer 25 ole pelkkä nostalgiapläjäys. EDM-teltta esittelee elektronisen tanssimusiikin kirjavaa kenttää ja genrejä. Siellä heiluvat muun muassa brittilistojen ykkönen Rudimental ja norjalainen Röyksopp. Virolaisbändeistä Makarov suosittelee erityisesti Dramamamaa, Marya Roxxia ja Elephants from Neptunea.
Lue myös Harri Rinteen mainio taustoitus vuoden 1988 Rock Summerista Baltic Guiden verkkojulkaisusta: www.balticguide.ee/fi/ www/page.php?id=962.
TEKSTI ARJA KORHONEN, KUVA ANDREI CHERTKOV
Lue lisää samasta aiheesta
