Patikkapolku vei reissunaisen mennessään – vaeltajakonkari Maiu Lünekund kertoo retkivinkkinsä Viroon
Iloinen ja aurinkoinen Maiu Lünekund on saanut videoillaan runsaasti faneja eri puolilta maailmaa. Tällä hetkellä Maiu Takes a Hike -kanavalla on jo lähes 30 000 tilaajaa.
Maiu Lünekund teki harrastuksestaan unelmiensa työn. Virossa ristiin rastiin patikoinut nainen rohkaisee lähtemään retkelle, vaikka yksinkin.
Nelisen vuotta sitten Maiu Lünekund huomasi olevansa burnoutin partaalla. Uuvuttava toimistotyö oli ajanut nuoren naisen ahdinkoon, johon helpotus löytyi yllättäen luonnosta.
”Huomasin, että luonnossa oleminen auttoi pitämään työasiat poissa mielestä. Viikonlopun retki luonnossa, mukana vain ruokaa ja teltta, teki aivoille todellisen restartin. Maanantaina töihin mennessä oli paljon levänneempi olo kuin jos olisin vaikkapa katsellut viikonlopun kotona elokuvia tietokoneelta.”
Edes rakot jaloissa tai kipeät lihakset eivät haitanneet. Hän oli löytänyt tavan palautua stressaavan työn lomassa.
Tuosta kaikesta on nyt jo neljä vuotta, samoin kuin naisen täyskäännöksestä. Tylsä toimistotyö sai jäädä, mutta luonto haukkasi Lünekundin elämästä yhä suuremman osan. Tai oikeastaan vieläkin enemmän: retkeilystä tuli hänelle työ.
”Retkeilyn ilo on yhä sama kuin alkuaikoina: kävellä hitaasti, pohdiskella omia ajatuksia ja nauttia luonnon kauneudesta.”
Blogin pitäminen tuli Maiu Lünekundin elämään vaivihkaa. Kamera kulki retkillä mukana ja hän nappaili kuvia omaksi ilokseen. Ensimmäisen yksin tehdyn retken jälkeen hän loi Youtubeen kanavan nimeltä Hiker in Estonia, jota katselivat aluksi lähinnä kaverit ja sukulaiset.
Käänteen tekevä hetki oli se, kun Lünekund latasi Youtubeen videon tarpin eli suojakatoksen käytöstä. Lünekundilla ei ollut varaa kalliiseen telttaan, joten hän valmisti yöpymissuojan itse laavukankaasta.
Yhtäkkiä videolla olikin jo satojatuhansia katsojia (nyt yli 700 000). Lünekund ymmärsi, että aihe kiinnostaa myös muita. Hiker in Estonia -tubettajan englanninkieliset videot saavuttivat suuren suosion. Myöhemmin Lünekund muutti kanavansa nimeksi Maiu Takes a Hike, koska patikkaretket suuntautuivat myös Viron ulkopuolelle, muun muassa Nepaliin ja Uuteen-Seelantiin.
Neljän vuoden aikana Maiu Lünekund on ehtinyt vaeltamaan pienen Viron ristiin rastiin. Kokeneen vaeltajan lempiseutu on Tallinnan itäpuolella sijaitseva Lahemaan kansallispuisto.
”Lahemaan metsät ja rannat ovat lumonneet minut täysin. Lahemaalla on myös rikas kulttuuriperintö, joka vie ajatukset aikaan, jolloin ihmiset elivät vielä enemmän luonnon kanssa rinnakkain. Lahemaan naapurissa on myös Kõrvemaa, jossa on paljon kauniita polkuja ja soita, joissa tykkään patikoida.”
Viron halki kulkevat RMK:n Matkatee-vaellusreitit ovat Maiu Lünekundille tuttuja. Hän on kävellyt Oandu–Ikla-reitistä ensimmäiset 120 kilometriä.
Suurempi urakka sen sijaan oli Viron pisimmän, 820 kilometriä pitkän Peraküla–Ähijärve-vaellusreitin patikointi. Naisella oli taipaleelle lähtöön monta syytä.
”Halusin oppia, mitä jalkaisin patikointi käytännössä tarkoittaa ja saada lisää kokemuksia. Halusin myös rohkaista yksin patikoivia, erityisesti naisia, lähtemään retkelle.”
Lünekund ei tietenkään patikoinut yli 800 kilometriä yhteen putkeen, vaan pienissä pätkissä parin vuoden aikana. Samalla hän piti videopäiväkirjaa, joka löytyy myös Youtubesta.
Viron luoteisrannikolta eteläisimpään Viroon tallustaminen ei ollut kuitenkaan läpihuutojuttu. Lünekund myöntää, että taipaleella ehti miettimään monta asiaa uusiksi.
”Yksi on kuitenkin varmaa. Patikointi RMK:n Matkatee-reitillä oli luontokokemus, mutta samalla se opetti myös tuntemaan itseä ja koko Viroa.”
Hän ylistää reitin kauneutta ja erityisestä pieniä virolaisia kyliä, joiden kautta reitti kulkee.
”Pikkuruiset kyläkaupat ovat minulle erityisen rakkaita, koska ne tarjosivat juuri oikeaan aikaan viilentäviä jäätelöitä ja limuja tai purkkikeittoa, jos omat ruuat sattuivat olemaan lopussa.”
Uusi Rannikon vaellusreitti on niin ikään Maiu Lünekundille tuttu. Tallinnasta rantoja pitkin Liettuan rajalle kulkeva reitti avattiin virallisesti viime syksynä.
”Rannikon vaellusreitillä on tärkeässä osassa paikallinen kyläkulttuuri ja Viron maaseudun kokeminen. Se ei ole sataprosenttisesti pelkkä luontoretki, mutta siellä pääsee näkemään, miten ihmiset elävät rannikon kylissä.” Rannikon vaellusreitti kulkee myös Maiun kotikylän halki Pärnumaan Lindin kautta.
Hän muistuttaa, että vaikka reitti kulkeekin rannikolla, se ei ole pelkästään rantoja pitkin kävelemistä.
”Suosittelenkin myös pyöräilemään siellä, koska reitin tiet sopivat usein paremmin pyöräilyyn kuin kävelyyn. Pyörällä kyläteitä pitkin ajellessa maisema vaihtuu nopeammin ja ruokakauppoja sattuu useammin eteen. Toki reitillä on myös etappeja, jotka soveltuvat paremmin kävelyyn.”
Toimistotyöläisestä retkibloggaajaksi ponnistanut nainen on päätynyt monien vaiheiden jälkeen Ruotsin Lappiin Kiirunaan koiravaljakko-yritykseen.
”Olen täällä oppaana ja vedän koiravaljakkoretkiä, niin muutaman tunnin kuin pidempiäkin retkiä.”
Lappiin Lünekundin toi viimekeväinen Fjällräven Polar 2019 -retki, jolle virolaisnainen pääsi voitettuaan kansainvälisen äänestyksen. Lünekund sai äänestyksessä yli 34 000 ääntä.
Pärnun läheltä, Lindistä, kotoisin oleva nainen pääsi toteuttamaan unelmaansa ja osallistumaan 300 kilometriä pitkälle arktiselle retkelle Norjan Signaldalenista Ruotsin Väkkäräjärvelle. Koiravaljakoilla tehty retki kesti neljä päivää.
Kokemus jätti Lünekundiin lähtemättömät vaikutukset.
”Pidän täkäläisestä luonnosta, talvesta ja työstä koirien kanssa niin paljon, että päätin alkaa etsiä täältä töitä. Ja se myös onnistui!”
Vaikka työ on raskasta ja vastuullista, ei Lünekund vaihtaisi päivääkään pois.
”Joka päivä tunnen, että juuri tällaista elämää haluan elää. Kaukana tietokoneista, puhelimista ja internetistä. Että saan huolehtia koirista ja tarjota niiden kanssa vieraille unohtumattomia elämyksiä Lapin luonnossa.”
Maiu Lünekundin retkivinkit Viroon
• ”Kannattaa tutustua RMK:n sivuihin, siellä on paljon tietoa”: loodusegakoos.ee
• ”Älä jää nettiin liian kauaksi, tärkeintä on vain lähteä ja aloittaa!”
• ”Patikoijalle suosittelen RMK:n Oandu–Ikla-reitin sataa ensimmäistä kilometriä ja Peraküla–Ähijärve-reitin ensimmäistä sataa ja viimeistä kolmeasataa kilometriä.”
• ”Rannikon vaellusreitistä saa paljon hyvää tietoa reitin kotisivuilta. Monet pätkät on helpointa kulkea pyörällä.”
• Maiu Lünekundin kanava Youtubessa: Maiu Takes a Hike
Intagram ja facebook: maiutakesahike
Retkelle Viroon – tuhansia kilometrejä merkittyjä vaellusreittejä
Viron halki on mahdollista kävellä pitkin merkittyjä reittejä, sillä Viron metsähallitus eli RMK on perustanut koko maan kattavan vaellusreittien Matkatee-verkoston.
Viron halki kulkevia reittejä on kolme: Oandu–Ikla (375 km), Peraküla–Ähijärve (820 km) ja Penijõe–Kauksi (615 km).
Reittien varrella on nuotiopaikkoja ja telttailualueita, joita jokainen saa käyttää ilmaiseksi. Vain varaustuvat ovat maksullisia.
Reittejä pitkin voi kulkea myös pyörällä, jolloin suot ja pitkospuut kierretään toista reittiä pitkin.
Reittien varrelle pääsee usein myös julkisilla kulkuvälineillä. Hyvä aloituspaikka on esimerkiksi Aegviidu, jonka kautta kaikki reitit kulkevat. Aegviiduun pääsee Tallinnasta kätevästi junalla.
Tietoa Matkatee-reiteistä ja karttoja saa netistä osoitteesta www.loodusegakoos.ee.
Rannikon vaellusreitti avattiin virallisesti viime syyskuussa. Noin 1 200 kilometriä pitkä vaellusreitti kulkee Tallinnasta rantoja pitkin Liettuan rajalle.
Virossa merkittyä reittiä on yhteensä 620 kilometriä ja Latviassa 580 kilometriä. Vaellusreitti on jaettu kahdeksaan alueeseen ja 60 päiväetappiin. Se on myös osa Portugaliin kulkevaa E9-patikointireittiä.
Rannikon vaellusreitin nettisivuilta www.coastalhiking.eu voi printata karttoja ja reittien kuvauksia.
Metsä-vaellusreitin on tarkoitus valmistua vuoteen 2021 mennessä. Uutta reittiä on testattu kuitenkin jo viime syksynä. Reitti tarjoaa etenkin jalkaisin liikkuville kahden maan pääkaupunkeja yhdistävän vaellusreitin. Yhteensä reitillä on pituutta yli 1 100 kilometriä, joka on jaettu 20–30 kilometrin päiväetappeihin.
Virossa reitti kulkee Tallinnasta itään pitkin pohjoisrannikkoa ja sieltä etelään Peipsijärven rannoille ja Setomaalle.
Hyviä linkkejä:
Teksti Mikko Virta, kuvat Maiu Lünekund, Läti Maaturismi Ühendus / Ranniku matkarada, kartta Eve Jaansoo
Lue lisää samasta aiheestaautolautta hotelli jalkahoito kasvohoito manikyyri polkupyörä ruokapaikka tuliaiset
