Aja sivuun ja koe erilainen Viro

Kattohaikaroita pesii Virossa tuhansia. Niiden pesät ovat komeita risulinnoja, joista joskus löytävät pesäpaikan pienemmätkin linnut, kuten kuvan oikean alareunan pikkuvarpunen.

The Baltic Guide esittelee kymmenen Viron luonnon erikoisuutta, joita ei Suomessa pääse kokemaan. Elämys on taattu, kun viitsii poiketa pääväyliltä sivuun ja malttaa pysähtyä katsomaan tarkemmin ympäristöään.

 

Kattohaikarat – tienvarsien porkkananokat

Ehkä näkyvin esimerkki Viron ja Suomen luonnon eroista on kattohaikara. Porkkananokka on Virossa yleinen pesimälintu, jonka komeita pesiä voi nähdä melkein koko maassa. Näyttäviä lintuja näkee helposti esimerkiksi teiden varsilla, jossa ne ovat etsimässä kuvun täytettä.

Eniten kattohaikaroita pesii Etelä-Virossa. Saarenmaalla ja Hiidenmaalla se on sen sijaan harvinainen pesijä.

Tiesitkö, että Viron ensimmäinen kattohaikara pesi vuonna 1841 Vastseliinan linnanraunioissa?

 

Ruokokatot – Länsi-Viron perinne

Ruoko on yleinen rakennusmateriaali vielä nykyäänkin Virossa. Siitä valmistetaan eristelevyjä, koristeita ja tietysti kattoja. Parhaat ruokokattomestarit tulevat Länsi-Virosta, jossa ruokoa myös kasvaa eniten. Erityisesti Muhun, Saarenmaan ja Hiidenmaan kattomestarit ovat arvossaan.

Ruokokaton rakentaminen vaatii malttia ja kädentaitoja. Hyvin tehty katto saattaa kestää jopa 80 vuotta, huonosti sen sijaan kymmenkunta. Katon kestävyyteen vaikuttaa toki myös laadukas ruoko. Ruokokatto on paitsi ekologinen, myös hyvä lämmön eristäjä.

Tiesitkö, että Matsalun kansallispuistossa on Itämeren suurin ruovikko?

 

Tammet – pyhät puuvanhukset

Viron eteläisestä sijainnista kielii tammien, saarnien ja jalavien runsaus. Auton ikkunasta voi joka puolella ihailla komeita tammia, jotka ovat saaneet jäädä peltojen keskelle kasvamaan. Saarenmaan Orissaaressa kasvaa tammi jopa keskellä jalkapallokenttää.

Viron epävirallisena kansallispuuna pidetäänkin juuri tammea, joka kuvastaa virolaisten pitkää historiaa ja kestävyyttä. Myös moni maan pyhistä puista on tammi. Legendan mukaan moni niistä on saanut alkunsa Ruotsin kuninkaan viskaamasta terhosta.

Maan jykevin tammi löytyy Etelä-Virosta, Urvasten kunnasta (ks. kartta). Noin 700-vuotiaalla jättiläisellä on ympärysmittaa peräti 8 metriä.

Tiesitkö, että Tamm on yksi Viron yleisimmistä sukunimistä?

 

Rantajyrkänteet

Kahden maan erot näkyvät myös maisemissa, erityisesti Suomenlahden rannoilla. Virosta on turha etsiä pohjoisrannikolle tyypillisiä silokallioita. Viron puolella maisemaa hallitsevat hiekkarannat ja kivikot sekä idässä komea rantajyrkänne.

Itä-Virumaalla Ontikassa rantajyrkänne (kartan kohta 3)  nousee peräti 50 metriin merenpinnasta. Aivan jyrkänteen tuntumassa kulkeva tie takaa upeat maisemat Suomenlahdelle.

Kalkkikiviyrkänteitä on myös muualla maassa. Toinen käymisen arvoinen kohde on Saarenmaan Pangan jyrkänne. 

Tiesitkö, että Viron kalkkikivijyrkänne on osa Öölannista alkavaa Baltian klinttiä, joka kulkee Viron kautta Laatokalle asti?

 

Autiot hiekkarannat

Koska Virossa on paljon hiekkarantoja, mutta ihmisiä vähän, voi joskus hienokin ranta olla kesällä tyhjillään. Niinpä autiorannan iloista saa nautiskella kaikessa rauhassa.

Upeita hiekkarantoja on koko rannikkoalueella Latvian rajalta Narva-Jõesuuhun asti sekä erityisesti saarilla. Maan suosituin ranta on Pärnussa, pisin merenrantabiitsi sen sijaan Narva-Jõesuussa.

Virossa on voimassa jokamiehen oikeus, jonka mukaan rantaa pitkin on jokaisella oikeus kulkea esteettä. Käytännössä ihmiset ovat kuitenkin rajoittaneet monin paikoin rannoille pääsyä. Yksityisalueiden kunnioittaminen on suotavaa.

Tiesitkö, että Viron pisin hiekkaranta (30 km) sijaitsee Peipsijärven pohjoisrannalla Kauksissa?

 

Maalaukselliset putoukset

Viron suosituimpia luonnonnähtävyyksiä ovat suuret putoukset: Jägala, Keila ja Valaste. Ne sijaitsevat pohjoisrannikolla Harjun ja Itä-Virumaan maakunnissa. 

Viron korkein putous on Valaste (kartan kohta 2), joka sijaitsee Toilan lähellä. Vaikka kyseessä ei olekaan luontaisesti syntynyt putous, on 30 metriä korkea putous upea ilmestys. Putouksen luokse avattiin talvella uusi luontopolku, jota pitkin pääse alas merenrantaan.

Jägala ja Keila ovat molemmat maalauksellisen kauniita, leveitä putouksia. Niitä molempia käy ihastelemassa vuosittain noin satatuhatta ihmistä.

Tiesitkö, että vesiputoukset ovat suosittuja hääparien kuvauspaikkoja?

 

Kämmekät – salaperäiset kaunottaret

Viron maantieteellinen sijainti näkyy myös kasvilajistossa. Hyvä esimerkki ovat kämmekät, joita Virossa kasvaa 36 lajia. Seitsemän kertaa suuremmassa Suomessa on ”vain” 33 lajia. Kämmeköiden runsautta selittää myös Viron kalkkipitoinen maaperä.

Muita suomalaisittain eksoottisia kasveja ovat muun muassa arovuokko, kevätesikko, karhunlaukka ja etelänkylmänkukka. Etelä-Euroopasta tuttu köynnöskasvi muratti  kasvaa luonnonvaraisena lännen saarilla.

Tiestikö, että pelkästään Saarenmaalla kasvaa yhtä paljon kämmekkälajeja kuin koko Suomessa?

 

Hiekkakiviluolat

Etelä-Viron erikoisuus ovat hiekkakiviseinämät, joista tunnetuin sijaitsee Põlvan lähellä Taevaskodassa (kartan kohta 7). Uskomuksen mukaan jokaisen virolaisen on ainakin kerran elämässään käytävä sitä ihailemassa. Ahjajoen rannalla nouseva punertava seinämä onkin näkemisen arvoinen.

Etelän toinenkin luonnonihme liittyy hiekkaan. Nimittäin Piusassa on hiekkakiviluolasto (kartan kohta 8), josta on tullut suosittu nähtävyys. Kilometrejä pitkä luolasto syntyi lasin valmistamiseen tarvittavan hiekan louhinnan takia.

Nykyään Piusassa on kiinnostava museo, jossa voi tutustua kaivostoiminnan historiaan ja luolissa viihtyvien lepakoiden elämään.

Tiesitkö, että Piusan luolissa talvehtii tuhansia lepakoita?

 

Lättänä ja kumpuileva Viro

Tallinnasta Pärnuun ajellessa voi ajatella, että onpa Viro tasainen maa. Montaa mäkeä 130 kilometrin matkalle ei mahdu.

Mutta ei Viro sentään kokonaan ole kuin pannukakku. Jos lähtee ajelemaan vaikkapa Pärnusta kohti Viljandia, alkaa maisema muuttua kumpuilevaksi jo 50 kilometrin jälkeen. Ja Viljandissa mäkiä sitten onkin jo joka puolella. Oikeastaan koko kaupunki sijaitsee kukkulan laella.

Silmää hiveleviä kumpuja on erityisesti Etelä- ja Kaakkois-Virossa. Otepää, Rõuge ja Karula ovat ehdottomasti maan mäkisintä seutua. 

Tiesitkö, että Baltian korkein mäki on Võrun lähellä sijaitseva Iso Munamäki (318 m, kartan kohta 9)?

 

Majakat – rannikon valonnäyttäjät

Viro on majakkabongarin luvattu maa. Valonnäyttäijä on Virossa 41 ja niistä yhdeksän on yleisölle avointa (katso kartta).

Majakkaretkelle voi lähteä Tallinnan lähellekin Käsmuun, Paldiskiin  tai Suurupiin, joista viimeisessä on kaksi majakkaa.  Parhaat majakka-apajat sijaitsevat kuitenkin saarilla.

Eniten yleisölle avoimia majakoita on Hiidenmaalla, jossa on myös yksi legendaarisimmista majakoista. Kõpun majakka nimittäin on Itämeren vanhin lajissaan ja yksi maailman vanhimmista koko ajan toiminnassa olleista majakoista. 

Tiesitkö, että peräti kuusi virolaista majakkaa on valittu sadan arvokkaimman majakan joukkoon maailmassa?

Teksti Mikko Virta, kuvat Mikko Virta, Andrei Chertkov, kartta Eve Jaansoo

 

Lue lisää samasta aiheesta
Hiekkakiviluolat kumpileva viro Kämmekät majakat putoukset Rantajyrkänteet Ruokokatot tammet