9.6.2018 | Viro

Via Baltica – tie Keski-Eurooppaan

Pohjois-Puolan kumpuilevat maisemat tuovat mukavaa vaihtelua Liettuan peltoaukeiden jälkeen.

The Baltic Guide ajeli toukokuussa Pärnusta Pohjois-Puolaan.

Virossa Via Balticaa (E67) matkatessa voi tuntua, että mikäs tässä on ajellessa vaikka Puolaan asti. Tie on hyvässä kunnossa, suora ja nopea eikä liikennettäkään ole riesaksi asti.

Ajomukavuutta lisäävät uudet ohituskaistat Ääsmäe–Kohatu-tieosuudella.

Matkanteko on Latviassa ja Liettuassa kuitenkin toisenlaista. Siellä on varauduttava tietöihin, ruuhkiin ja taajamanopeuksiin.

Ajelimme toukokuussa Pärnusta Pohjois-Puolaan. Google Maps kertoi ajoajaksi reilun seitsemän tuntia. Taukoineen ja tietöineen aikaa kului kuitenkin noin yhdeksän tuntia.

Latviassa meininki muuttuu jo hitusen. Pian Iklan jälkeen alkaa ohittelu, jossa ohitettavan otaksutaan siirtyvän tien reuna-alueelle. Ohitukset ovatkin suomalaisittain eksoottisia kokemuksia. Rinta rinnan on parhaimmillaan neljä autoa, vaikka kaistoja on vain kaksi.

Riikaan vievä tie on kuitenkin loistokunnossa ja välillä saa päästellä satastakin. Tien varrelle jää monta kivaa taukopaikkaa, joissa pääsee kastamaan varpaansa Liivinlahden veteen.

Saulkrastin kaupunki noin 50 kilometriä ennen Riikaa on Latvian helmi. Siellä kannattaa pistäytyä upealla hiekkarannalla ja juoda vaikka taukokahvit.

Viime syksyyn verrattuna on mukavaa, että Riian ohitustien suuremmat remontit ovat jo valmistuneet. Matkanteko on huomattavasti nopeampaa.

Latvian läpi ajeleekin ripeästi, eihän kilometrejäkään kerry kuin pari sataa.

Ennen Liettuan rajaa on viehättävä Bauskan kaupunki, jossa on muutama kiva kahvila ja ruokapaikka. Jos koti-ikävä vaivaa, voi lounaan nauttia keskustan Hesburgerissa ja samalla tankata Nesteen asemalla.

Menovesi on Latviassa joka tapauksessa edullisempaa kuin Virossa. Toukokuussa diesel maksoi hieman alle 1,20 euroa.

Liettua onkin sitten toinen juttu. Jotenkin tuntuu, että kaasujalka painaa eteläisimmän Baltian maan kuskeilla enemmän. Ohi on päästävä hinnalla millä hyvänsä. Myös rekkaliikennettä riittää Viroa ja Latviaa enemmän.

Liettuassa ajeluun kun vielä lisätään lukuisat kylät, joiden halki tie kulkee, niin lopputuloksena on, että aikaa hurahtaa maassa melko rutkasti.

Kylmiä hermoja ja keskittymistä tarvitaan myös nopeusrajoitusten seuraamisessa. Viidenkympin rajoitus alkaa, kun tien laidassa on kylän nimikyltti. Nopeusrajoituksia ei ole muutenkaan merkitty kovin tiuhaan.

Valvontakameroita on ripoteltu runsaasti teiden varsille ja poliisejakin riittää. Oivana apuna nopeusrajoitusten ja tietöiden seuraamisessa on Waze-sovellus, joka kertoo reaaliajassa tilanteen tien päällä.

Toukokuussa Panevėžysin ohitustie oli vielä täysin remontissa, joten siellä joutui köröttelemään viittäkymppiä. Nopeammin saattaa suoriutua ajamalla kaupungin keskustan halki.

Toinen isompi tietyö on Kaunasin jälkeen. Välillä ajellaan jopa kolmeakymppiä. Onneksi Liettuassakin riittää Circle K -huoltamoita, joilla voi pitää kahvitauon ja käydä vessassa. Ennen Puolan rajaa on myös Nesteen huoltamo.

Eniten reissumme aikana oli rekkoja Kaunasin ja Puolan rajan välillä. Jos haluaa välttyä suurimmalta rekkarallilta, kannattaa matkustaa viikonloppuna.

Puolan rajalla trafiikkia riitti molempiin suuntiin. Viranomaiset olivat ottaneet monta rekkaa tien sivuun tarkastuksiin. Puolan puolella on monta kahvilaa, rahanvaihtopaikkaa ja ravintolaa odottamassa matkantekijää.

Noin vartin päässä rajalta on Suwalkin kiva pikkukaupunki, josta löytyy monta hyvää ravintolaa ja hotellia. Luonnonrauhasta tykkäävän kannattaa varata majoitus läheisen kansallispuiston alueelta. Sieltä löytyy sopuhintaan majataloja jopa järven rannalta.

Suwalkista matkaa voi jatkaa pitkin Via Balticaa Varsovaan asti. Vaihtoehtoisesti voi ottaa kohteeksi Gdanskin merenrantakaupungin lännessä. Itämeren rannalla sijaitsevaan suomalaisten suosikkikaupunkiin on Suwalkista noin 350 kilometriä.

Automatkailijan Via Baltican muistilista

Tallinna – Varsova 970 kilometriä.
Baltian maiden tiepalvelunumero matkapuhelimella soitettaessa 1888. Palvelu on maksullista.
Baltian maissa valuuttana on euro, Puolassa zloty. Rahanvaihtopisteitä on Puolassa runsaasti.
Puolassa kelloa kierretään tunti taaksepäin.
Huoltoasemia on melko tiheään Via Baltican varrella.