Tupsukorva on vuoden eläin
Ilvesten elämää Elistveren eläinpuistossa voi seurata nettikameran välityksellä. Erityisen jännittäväksi niiden touhut muuttuvat kiima-aikaan maaliskuussa.
Virossa elelevät Euroopan suurimmat ilvekset.
Siinä se oli, muutaman sadan metrin päässä. Suuri, ruskea kissa istui keskellä hiekkatietä. Laskevan auringon valo värjäsi sen turkin kauniin punaruskeaksi.
Kun se nousi, näkyi hännän musta tupsukin hienosti. Ennen kuin ilves asteli laiskasti ojan kautta metsän siimekseen, se katsoi vielä meihin päin, kuin moikatakseen.
Koko bussilastillinen hollantilaisia luontoharrastajia sai ihailla metsän tupsukorvaa monta minuuttia kaukoputkella.
Ainutkertainen hetki teki unohtumattoman vaikutuksen. ”Tämä oli parempaa kuin tiikerin näkeminen”, totesi vanha herra haltioituneena.
Kymmenen vuoden takainen ilveksen kohtaaminen Pärnumaan metsätiellä on piirtynyt mieleeni. Varsinkin, koska se on jäänyt ainoaksi laatuaan.
Eikä uutta tilaisuutta tule välttämättä kovin helposti, sillä ilves on Viron metsissä nykyään melko harvinainen. Syykin vähenemiseen on selvä.
”Vuosien 2010 ja 2011 talvet olivat hyvin kylmiä ja runsaslumisia, niinpä suuri osa metsäkauriista menehtyi. Metsäkauris on meillä ilveksen tärkein saaliseläin. Ilveksen pentuja kasvoi niinä vuosina vain vähän”, kertoo Peep Männil Viron ympäristötoimistosta.
Hänen mukaansa ilvekset joutuivat vaikeina vuosina syömään kettuja ja supikoiria, joilta ne saivat usein kapi-tartunnan.
Tällä hetkellä ilveksillä menee taas pitkän tauon jälkeen vähän paremmin. Syynä siihen on metsäkauriiden runsas määrä.
”Arvioiden mukaan ilveksiä on noin 400–500”, kertoo Männil.
Ilveksen kaatolupia ei ole tänäkään vuonna silti myönnetty.
Viron metsissä elelevät ilvekset ovat Euroopan suurimpia. Niiden tärkeimpiä saaliseläimiä ovat metsäkauriit, kun esimerkiksi etelämpänä ruokalistalla on usein lintuja, hiiriä ja jäniksiä.
Peep Männil arvelee kuitenkin, että myös Suomen ja Ruotsin ilvekset ovat yhtä kookkaita.
”Ylipäänsä pohjoisessa elävät ilvekset ovat suurempia kuin etelässä elävät.”
Yöllä liikkuvaa ilvestä on vain harva nähnyt, joten se ei ole kovin tuttu virolaisille. Vuoden eläin -projektin aikana ilvestä pyritäänkin esittelemään erilaisten tapahtumien avulla suurelle yleisölle.
Peep Männilin mukaan virolaiset suhtautuvat ilveksiin hyvin, joskin muutamat metsästäjät pitävät sitä kilpailijana.
Maaliskuu on ilvesten kiima-aikaa. Hyvällä onnella voi metsässä päästä kuulemaan suuren kissan matalaa mouruamista.
Teksti Mikko Virta, kuvat Andrei Chertkov, Omniva
Lue lisää samasta aiheestaelistveren eläinpuisto ilves luonto tupsukorva Viron luonto viron vuoden eläin vuoden eläin
