Myytinmurtaja
Telliskiven luova kampus osoittaa, että kulttuurin ja bisneksen voi yhdistää.
Telliskivi Loomelinnak on sataprosenttisesti yksityisellä pääomalla toimiva luovan talouden keskus, jonka alueella käy töissä yli 1 000 ihmistä. Ravintolat, kaupat ja kulttuuritapahtumat vetävät boheemia neuvostoretroa henkivään tehdasmiljööseen 700 000 kävijää vuodessa.
Baltian suurinta kulttuurista keskittymää johtaa toinen sen perustajista. Kiltin nörtin näköinen Jaanus Juss (34) on todellinen kaksikasvoinen Janus – yhtäältä piinkova bisnesmies ja toisaalta kulttuuristen ja yhteisöllisten arvojen puolustaja.
Jaanus Juss istuu läppäri pöydällä F-hoonen peräkammarissa. On pääsiäisviikko, ja turistit parveilevat Telliskiven suosituissa ravintoloissa ja designpuodeissa.
”Istun päivittäin 6–7 tuntia alueen ravintoloissa ja kahviloissa. Täällä näkee muita telliskiviläisiä, ja ihmisten keskellä oleminen on minulle tärkeää.”
Muuta konttoria toimitusjohtajalla ei ole.
Telliskiven kampus on puristunut samannimisen kadun ja radan väliin Kalamajan ja Pelgulinnan puutaloalueiden rajalla. Kymmenen teollisuusrakennuksen ryppäästä vanhimmat ovat 1840-luvulta. Tehdas palveli aluksi rautateitä. Neuvostokaudella siellä alettiin valmistaa sähkötekniikkaa.
Alue siirtyi 2007 kiinteistöpääomarahastolle, jossa Jaanus Juss oli töissä. Asiat alkoivat naksahdella kohdalleen, ja idea kulttuurikampuksesta hahmottua. Muutama vuosi myöhemmin Jaanus Juss osti kiinteistön partnerinsa kanssa tarjouskilpailussa. Muiden namupalaa hamunneiden tavoin hän ei kuitenkaan halunnut rakentaa tehdasaluetta täyteen kovan rahan asuntoja.
”Telliskivi ei ole minulle mikään kiinteistökehityskohde vaan kuin oma lapsi.”
Jaanus Juss pitää itseään puutarhurina ja Telliskiveä elävänä organismina. Puheessa vilisee vertauskuvia itämisestä, juurista ja kasvamisesta. Hän näkee ympärillään asioita, joilla tänään ei ole nimeä, mutta uskoo niiden huomenna olevan kulttuuria.
”Meillä on toimiva, kestävä ja voittoa tuottava formaatti liiketoiminnan ja kulttuurin yhdistämisestä”, Juss toteaa vaatimattomasti mutta varmasti.
Viime vuonna Viron kansalaisjärjestöjen liitto palkitsi Telliskiven keskuksen Vuoden yritykseksi. Palkinnon luovutti parlamentin puhemies. Ja Telliskivi sai toisenkin kunnianosoituksen, kun Viron kiinteistöalan liitto nimesi Jaanus Jussin Vuoden 2015 kiinteistöguruksi.
Sekaviljelyn hallittu kaaos
Miten tämä liiketalouden ja kulttuurin liitto oikein onnistui?
Alku olikin hankala. Tiloja alettiin tarjota vuokralle 2009 alussa. Kesti kuukausia ennen kuin ensimmäinen vuokralainen, Tallinnan pimeiden öiden elokuvajuhla PÖFF muutti toimistonsa kadunpuoleiseen rakennukseen. Pian sen jälkeen avasi ovensa ravintoloiden top teniin nopeasti kohonnut F-hoone – vaikka sijaitsi monien mielestä ”keskellä ei mitään”.
Nyt yrityksiä ja yhdistyksiä on reilut 200. Halukkaita olisi tulossa ovista ja ikkunoista, mutta vain osa pääsee alueelle. Vuokralaiset valitaan huolella, mieluiten pieni ja potentiaalinen kuin suuri ja mahtava. Pois lähtee vain harva, sen sijaan yritykset muuttavat alueen sisällä isompiin tiloihin.
Päinvastoin kuin tavallisesti, tila räätälöidään yrittäjän tarpeiden mukaan.
”Ensin valitaan sisältö, ja sitten sille luodaan pesä. Tuemme yrittäjiä myös siten, että luovien yritysten vuokrat ovat alhaisia ja vastaavasti kaupalliset maksavat korkeampaa vuokraa.”
Eri alojen toimijat sijoitetaan sekaisin, vierekkäin on käsityöläisiä, muotoilijoita, joogastudioita, IT-firmoja, startup-yrityksiä, yhdistyksiä, kauppoja ja kahviloita.
Jaanus Jussin mukaan se lisää synergiaa ja ideointia. Niin puutarha tuottaa monimuotoista satoa, ja hauraatkin idut kasvattavat juuria alleen.
”Suurta tyydytystä antaa kun näkee miten jokin yritys, johon aluksi ei itsekään uskonut, on alkanut kukoistaa.”
Telliskiven luova kampus ei ole saanut senttiäkään avustuksia valtiolta tai kaupungilta, tosin ei niitä ole haettukaan. Siitä Jaanus Juss on ylpeä. Vaikka riski oli alussa valtava, hän on nyt onnellinen että uskoa riitti.
Telliskiven toimintamalli kiinnostaa jo kansainvälisesti. Opintomatkoille saapuu kaupunkisuunnittelijoita, yliopistojen tutkijoita ja arkkitehtejä Suomesta, muualta Euroopasta ja kauempaakin.
Telliskiven formaatti on jo kloonattu Tarttoon, ja Jaanus Juss suunnittelee seuraavaa kohdetta Riikaan.
Kauppaan, syömään tai teatteriin
Virolaista designia ja käsityötä etsiville kampus on aarreaitta. Telliskivi-kadulta pääsee yhtenäisen basaarin muodostaviin A2- ja A3-siipiin. Kauppakäytävä on täynnä toinen toistaan kiinnostavampia puoteja, joissa kymmenet suunnittelijat myyvät tuotteitaan.
Kirpparihullujen kannattaa odotella lauantaita ja sukeltaa B-talon kakkoskerroksen kierrätyshulinaan.
Ravintolat ympäröivät A- ja B-rakennusten välistä vehreää sisäpihaa, joka kesäisin muuttuu suureksi ulkoterassiksi. Valinnanvaraa on rennosta intialaisesta ranskalais- tai saksalaistyyppiseen menuun.
Radanvarren puolelta löytyy muun muassa leipomo Muhu Pagarid sekä ekologisia maaleja ja rakennusmateriaaleja myyvä Safran.
Pihan perällä silmiin osuu helposti Vaba Lavan musta teatterisali. Yhdeksän pienteatterin yhdessä Telliskiven kampuksen kanssa rakentama sali tarjoaa paikan kokeilevalle ja vaihtoehtoiselle teatterille. Esityksiä on viikon jokaisena päivänä. Aulassa operoi ravintola Foody Allen.
Alueella liikkuessa kannattaa pitää silmät auki. Nurkan takaa voi löytyä mitä vain, taidetarvikkeita, kampaamo, hierontasalonki tai polkupyöräliike.
Telliskivi on monessa mukana. Huhtikuun puolivälissä kampus juhlii syntymäpäiväänsä kokonaisen viikon. Kesäkuun suurin tapahtuma on supersuosittu katuruokafestivaali.
Telliskiveen voi myös tilata opastetun retken.
TEKSTI ARJA KORHONEN, KUVAT ANDREI CHERTKOV
Lue lisää samasta aiheesta