Pilvenpiirtäjien Tallinnan keskellä pala neuvostonostalgiaa
Teksti Timo Raussi Kuva Tõnu Laigu / Viron arkkitehtuurimuseo EAM Fk 19912
Olet varmaan huomannut lähes ikkunattoman punatiilisen, kaarevaseinäisen rakennuksen Stockmannin tavaratalon lähellä Tallinnassa? Tiesitkö, että talon suunnittelijoilla oli esikuvanaan Alvar Aallon arkkitehtuuri ja että Viru-hotellin tavoin myös sen on rakentanut suomalainen rakennusyhtiö pitkälti Suomesta tuoduista materiaaleista? Kyseessä on neuvostoaikaan länsitavaraa myynyt valuuttakauppa eli ”Turist pood”.
Talon esittelee lyhytvideollaan tallinnalainen nuorpoliitikko ja kaupunginvaltuuston jäsen Joosep Vimm, joka on Tallinnan ja Tukholman yliopistoissa opiskellut lähihistoriaa sekä kansainvälisiä suhteita. Hän on valuuttakaupan ohella tehnyt yli 40 hyväntuulista ”See ongi Tallinn” eli ”Tällainen onkin Tallinna”-sarjan videota, jotka ovat tulvillaan reippaalla tahdilla viroksi esitettyjä knoppitietoja ja mielenkiintoisia arkistovalokuvia pääkaupungin eri paikoista ja rakennuksista.
Valuuttakauppaa alkoivat arkkitehdit Peep Jänes ja Henno Seppmann suunnitella viranomaisten tilaustyönä Neuvosto-Viroon jo 1960-luvun lopulla. Talo oli tarkoitus saada talo valmiiksi ja käyttöön vuoden 1980 olympiaregattaa varten, mutta sen paikalla olleita – kauppias Gustav Blaubergin vuonna 1889 rakennuttamia puutaloja ei saatu purettua ajoissa.
”Turist” valmistui lopulta vuonna 1983. Sen tiilimuurimainen ikkunaton ulkonäkö ei ollut sattumaa. Talon toiminnan ei haluttu häiritsevän tai herättävän huomiota työväenluokan keskuudessa. Myymälässä myytiin tavaroita, joita tavalliset ihmiset eivät voineet ostaa, rahalla, jota heillä ei ollut lupa omistaa. Valuutan hallussapito oli neuvostokansalaiselle nimittäin rikos. Turistien ohella sisään pääsivät vain tietyt etuoikeutetut ihmiset, joiden ulkomailla ansaitsemia rahoja valtio vaihtoi erityisiin ostotodistuksiin. Niillä ostokset valuuttapuodista sitten maksettiin.
Aikakautenaan modernin rakennuksen sisätiloihinkin inspiraatio ammennettiin Alvar Aallon töistä. Myymälässä oli kolme korkeaan keskusaulaan avautuvaa parvekemaista kerrosta, kultaisen värinen sisäkatto sekä ylimmässä kerroksessa pieni taidegalleria ja baari.
Sen jälkeen, kun Viro palautti itsenäisyytensä, talossa on toiminut pankki, erilaisia kauppoja sekä joukko erinimisiä yökerhoja. Vuonna 1997 rakennus siirtyi kiinteistökehitysyhtiön omistukseen, ja sen jälkeen sen arkkitehtuurillisesta suojelusta käytiin parin vuosikymmenen ajan kiistaa eri hallintoportaissa ja oikeusasteissa Tallinnan kaupungin rakennuslupaviraston, kulttuuriministeriön, Suomen museovirastoa vastaavan paikallisen viranomaisen eli Muinsuskaitseametin sekä omistajien välillä.
Koronavuosien kriisin jälkeen omistajille näyttää nyt avautuneen lopullinen mahdollisuus ja oikeussuoja purkaa valuuttakaupan talo ja rakennuttaa sen tilalle 34-kerroksinen pilvenpiirtäjä asuntoineen, toimistoineen ja liiketiloineen. Mitä mieltä sinä olet? Jäätkö haikailemaan vanhaa neuvostoajan muistoa vai odotatko jo uuden tornin kohoamista? Taivaita kohti kurkottavalla kantakaupungin alueella, aivan valuuttakaupan viereisellä tontilla 16-kerroksisen naapuritalon rakennustyöt kun ovat jo etenemässä kohti harjakorkeutta.
The Baltic Guiden tuoreita uutisia
- Kansanperinnejuhla Baltica

- Pilvenpiirtäjien Tallinnan keskellä pala neuvostonostalgiaa



- Tallinnan Vanhankaupungin päivät alkavat ensi viikolla



Lue lisää samasta aiheestakaupunkikuva neuvostoaika olympialaiset rakennushistoria Tallinna valuuttakauppa ”Turist pood”










