Aamu lakeuksilla
Audrun polderi näyttää parhaat puolensa keväisenä aamuna.
Aurinko nousee metsänreunan takaa ja valaisee edessä aukeavan peltomaiseman. Maa on edellisyön jäljiltä kuurassa, lämpötila lienee nytkin reilusti pakkasen puolella. Metsäkauriita astelee elegantisti peltoa halkovan tien yli, yhteensä 11 komeaa hirvieläintä.
Auringonsäteiden voimistuttua alkaa lähimetsässä rummutuskonsertti: käpytikan teräviä pärrytyksiä, valkoselkätikan laiskasti alkavaa rummutusta ja pikkutikan ompelukoneen ääntä muistuttavaa surinaa. Maaliskuu on tikkojen soidinaikaa.
Aamun edetessä metsän konsertti sen kuin yltyy. Pähkinänakkelit viheltelevät, mustarastas lurittelee kauniisti ja nyt kuuluu jo peiponkin viserrys. Suu kääntyy väkisinkin hymyyn, kesää kohti ollaan menossa.
Kettu jolkottelee pitkin peltotietä. Ei huomaa vastaantulijaa kuin vasta lähellä. Komea, oranssi repolainen livahtaa nopeasti ojanpenkan kautta livohkaan.
Ensimmäiset hanhien törähdykset kuuluvat metsän takaa. Tundrahanhia ja metsähanhia lentää ylitse pienissä parvissa. Tunnustelijat ovat liikkeellä, etsimässä parhaita aamiaisapajia. Sopivien löydyttyä seuraavat muut perässä.
Vuodet eivät ole veljeksiä, eivätkä keväät. Edessä avautuva näky on odottamaton, tavallisesti tulvavesien alle peittyneet pellot ja heinämaat ovat nyt kuivia. Vähäluminen talvi ja kuiva kevät lienevät syynä maisemaan.
Lintujen määrä riippuu suuresti tulvavesien määrästä. Hanhet ja joutsenet kyllä löytävät sopivan ruokailupaikan esimerkiksi viljapelloilta, lintuharrastajan on vain löydettävä ne. Hanhien äänekästä töräyttelyä kuuluu polderin keskiosista. Lähemmäksi päästyäni huomaan satapäisen metsä- ja tundrahanhien parven, joka ruokailee heinämaalla tammikujan lähellä.
Laiduntavien hanhiparvien koko kasvaa mitä pidemmälle kevät etenee. Vapun tienoilla hanhien määrät ovat perinteisesti suurimmillaan, parhaimmillaan alueella on ynnätty jopa 15 000 hanhea. Silloin on mukana myös valkoposkihanhia, joskus joukossaan näyttävä harvinaisuus, punakaulahanhi.
Pajusirkku virittää laulunsäettään täysin rinnoin. Pian se saa kaverikseen muita lauluniekkoja, kuten aina ihastusta herättävän sitruunavästäräkin. Kaakosta Viroon levinnyt harvinaisuus on nimensä mukaisesti sitruunan värinen.
Audrun polderin muihin harvinaisuuksiin kuuluvat mustapyrstökuirit, pikku-uikut, jalohaikarat ja pussitiaiset. Suotuisina eli märkinä keväinä tulvaniityillä liihottelee myös musta- ja valkosiipitiiroja.
Polderilla käydessä kannattaa piipahtaa myös kartanopuistossa, jonka komeiden tammien ja muiden jalopuiden katveessa viihtyy tikkoja, pähkinänakkeleita ja viitatiaisia. Puistoa halkovassa Audru-joessa voi nähdä vilauksen jokien sinisestä helmestä, kuningaskalastajasta.
Tammikujalta kuuluu ensin punavarpusen vihellys, sitten kuhankeittäjän kaunis säe. Ei sittenkään, kottarainen se siellä vain matkii lintuja, jotka ovat tulossa pohjolaan vasta toukokuun puolella.
Lintukevään tärpit
1. Matsalu. Lihulan länsipuolella sijaitseva kansallispuisto on Viron suosituimpia linturetkikohteita. Merenlahdella levähtää muuttomatkoilla tuhansia hanhia, sorsalintuja ja kahlaajia.
2. Haapsalu. Kaupunkia reunustavilla merenlahdilla on keväisin runsaasti vesilintuja, haikaroita ja niitä saalistavia merikotkia.
3. Saarenmaa. Saaren parhaimpia lintukohteita ovat muun muassa Sõrve, Väike väin ja Kuressaaren merenlahti.
4. Aardla. Tarton lähellä sijaitseva Aardlajärvi kerää keväisin hanhia, sorsalintuja ja harvinaisuuksia.
5. Põõsaspea. Viron luoteiskulman niemenkärki tarjoaa upeat puitteet
TEKSTI JA KUVAT MIKKO VIRTA, KARTTA EVE JAANSOO
Lue lisää samasta aiheesta
