 |
|
|
|
N�ist� puhutaan
|
Py�rremyrskyt
Hein�kuun helteill� raivosivat Virossa py�rremyrskyt, joita my�s trombeiksi kutsutaan. Amerikan it�rannikon tornadoihin ne eiv�t ylt�neet, mutta pahaa j�lke� syntyi siltikin. Kaksi ihmist� kuoli: Nainen, joka sai p��h�ns� lent�v�n oksan ja 11- vuotias poika, joka meni onnettomuudekseen hypistelem��n maahan pudonnutta korkeaj�nnitejohtoa. Puoli Viroa oli muutaman p�iv�n ilman s�hk�virtaa ja mets�� meni nurin tuhansia hehtaareita.
Rattijuoppo poliisi
Viljannissa ajoi hengilt� nuoren polkupy�r�ilij�n komissaari Ants Pajum�gi, joka kuskasi virka- autoa 1,1 promillen kumarassa. Se ei viel� ollut kaikki. Toverillisten poliisivoimien avustuksella l�hetettiin paikalliseen sairaalaan verikoetta antamaan juopuneen komissaarin poika. Juoni ei mennyt l�pi. Viron sis�ministeri uhkailee nyt Viljannin poliisip��llikk�� l�ht�passeilla. Poliisien t�rtt�ily virka- autojen ja viinan kanssa ei ole Virossa mit��n uutta. Viimeisten vuosien aikana on romutettu kymmeni� virkapirssej� ja viisi ihmist� on kuollut poliisien aiheuttamissa liikenneonnettomuuksissa.
Rautatiet
Virossa pitk�lliseksi venynyt rautateiden yksityist�minen uhkaa menn� karille. Ensimm�inen ehdokas Rail Estonia tarjosi rautateist� 1,6 mrd EEK, mutta osoittautui, ett� kyse oli ns. rahattomasta lehm�nostajasta. Seuraava tarjoaja Baltic Rail Service tarjosi miljardin, mutta kiristi yksityist�misvirastolta monen sadan miljoonan kruunun takuut, joita virastolla ei ollut oikeutta antaa. Asiaan puuttui valtion tilintarkastaja ja syntyneen skandaalin vuoksi vet�ytyiv�t hankkeesta sen rahoittajat, t�rkeimp�n� Euroopan j�lleenrakennus- ja kehityspankki EBRD. Nyt mietit��n pit�isik� j�rjest�� uusi tarjouskilpailu vaiko j�tt�� rautatiet valtiolle, jolla ei ole rahaa niiden remonttiin. Arvokkainta Viron rautateiss� on s�ili�vaunujunien yhteys Baltian satamiin, joiden kautta Ven�j� rahtaa l�nteen raaka�ljy��n. Muuten firma sis�lt�� muutaman sadan kilometrin verran vaappuvia kiskoja ja kourallisen hengenahdistusta potevia neuvostovetureita.
Barokkipuisto
Kadriorgin eli Katariinanlaakson linna ja puisto Tallinnassa ovat varsinainen helmi varsinkin nyt, kun linna on kunnostettu samoin kuin sen yl�puolella sijaitseva barokkipuisto. Puutarhurit ja historiantuntijat haluaisivat my�s linnan alapuolisen puiston restauroimista sellaiseen asuun, joksi sen Pietari Suuren toimesta suunnitteli italialainen arkkitehti Michetti. Barokkipuiston restaurointi edellytt�� kuitenkin noin 600 puistoon omia aikojaan kasvaneen suuren lehtipuun h�vitt�mist� ja siit� ovat Viron luonnonsuojelijat nostaneet kovan �l�k�n. Viel� ei ole tiedossa kumpi osapuoli j�� niskan p��lle. Rehev�� puistoa k�ytt�v�t eniten pultsarit ja narkkarit, jotka tietenkin vastustavat lyhyeksi muotoiltua ja tiukan s��nn�llist� barokkipuistoa.
|
|
