 |
|
|
|
Näistä puhutaan
|
Pyörremyrskyt
Heinäkuun helteillä raivosivat Virossa pyörremyrskyt, joita myös trombeiksi kutsutaan. Amerikan itärannikon tornadoihin ne eivät yltäneet, mutta pahaa jälkeä syntyi siltikin. Kaksi ihmistä kuoli: Nainen, joka sai päähänsä lentävän oksan ja 11- vuotias poika, joka meni onnettomuudekseen hypistelemään maahan pudonnutta korkeajännitejohtoa. Puoli Viroa oli muutaman päivän ilman sähkövirtaa ja metsää meni nurin tuhansia hehtaareita.
Rattijuoppo poliisi
Viljannissa ajoi hengiltä nuoren polkupyöräilijän komissaari Ants Pajumägi, joka kuskasi virka- autoa 1,1 promillen kumarassa. Se ei vielä ollut kaikki. Toverillisten poliisivoimien avustuksella lähetettiin paikalliseen sairaalaan verikoetta antamaan juopuneen komissaarin poika. Juoni ei mennyt läpi. Viron sisäministeri uhkailee nyt Viljannin poliisipäällikköä lähtöpasseilla. Poliisien törttöily virka- autojen ja viinan kanssa ei ole Virossa mitään uutta. Viimeisten vuosien aikana on romutettu kymmeniä virkapirssejä ja viisi ihmistä on kuollut poliisien aiheuttamissa liikenneonnettomuuksissa.
Rautatiet
Virossa pitkälliseksi venynyt rautateiden yksityistäminen uhkaa mennä karille. Ensimmäinen ehdokas Rail Estonia tarjosi rautateistä 1,6 mrd EEK, mutta osoittautui, että kyse oli ns. rahattomasta lehmänostajasta. Seuraava tarjoaja Baltic Rail Service tarjosi miljardin, mutta kiristi yksityistämisvirastolta monen sadan miljoonan kruunun takuut, joita virastolla ei ollut oikeutta antaa. Asiaan puuttui valtion tilintarkastaja ja syntyneen skandaalin vuoksi vetäytyivät hankkeesta sen rahoittajat, tärkeimpänä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD. Nyt mietitään pitäisikö järjestää uusi tarjouskilpailu vaiko jättää rautatiet valtiolle, jolla ei ole rahaa niiden remonttiin. Arvokkainta Viron rautateissä on säiliövaunujunien yhteys Baltian satamiin, joiden kautta Venäjä rahtaa länteen raakaöljyään. Muuten firma sisältää muutaman sadan kilometrin verran vaappuvia kiskoja ja kourallisen hengenahdistusta potevia neuvostovetureita.
Barokkipuisto
Kadriorgin eli Katariinanlaakson linna ja puisto Tallinnassa ovat varsinainen helmi varsinkin nyt, kun linna on kunnostettu samoin kuin sen yläpuolella sijaitseva barokkipuisto. Puutarhurit ja historiantuntijat haluaisivat myös linnan alapuolisen puiston restauroimista sellaiseen asuun, joksi sen Pietari Suuren toimesta suunnitteli italialainen arkkitehti Michetti. Barokkipuiston restaurointi edellyttää kuitenkin noin 600 puistoon omia aikojaan kasvaneen suuren lehtipuun hävittämistä ja siitä ovat Viron luonnonsuojelijat nostaneet kovan äläkän. Vielä ei ole tiedossa kumpi osapuoli jää niskan päälle. Rehevää puistoa käyttävät eniten pultsarit ja narkkarit, jotka tietenkin vastustavat lyhyeksi muotoiltua ja tiukan säännöllistä barokkipuistoa.
|
|
