 |
|
|
|
Y h t e i s k u n t a:
Viron euroviisuvoitto maistuu ja maksaa
|
-Uskomatonta! Uskomatonta! Näin kommentoivat Viron Eurovisionlaulukilpailun voittoa suunnilleen kaikki tiedotusvälineet ja yksityiset ihmisetkin.
| Tanel Padar ja Dave Benton - Viron voitokkaat viisuilijat Tallinnassa takaisin. |
|
|
|
 otta se kuitenkin on. Tuli kultaa ja kunniaa ja velvollisuus sijoittaa seuraavan vuoden viisukilpailuihin n. 20 Mmk, joka onkin tällä hetkellä viisuvoittajien suurin päänsärky.
Voittajalaulu on todella kansainvälistä tuotantoa. Sen on säveltänyt Ivar Must, joka on syntyperältään Venäjän juutalainen. Sanat teki Maian- Ann Kärmas, jonka äiti on puolatar. Laulun esittivät perusvirolainen Taneli Padar ja tumma Dave Benton, joka on Hollannin kansalainen Aruban saarelta. Ehkäpä juuri kansainvälinen mix olikin voiton avain. Euroviisuissa ei kansallisromantiikka juuri pure, kuten Suomi on saanut niin monta kertaa kokea.
Euroviisuilla Unioniin?
Viisukirjoittelu Viron lehdissä jatkui tulisena vielä kaksi viikkoa voiton jälkeen ja alkoi saada absurdeja muotoja. Joidenkin kolumnistien mielestä euroviisuvoitto todisti, että Viro on kypsä astumaan Euroopan Unioniin ennen muita hakijamaita, vaikkapa heti. Myös Viron poliitikot menivät vipuun. Ulkoministeri Toomas Hendrik Ilves ryhtyi todistelemaan, että Viro on nykyaikainen monikulttuurinen maa, kun lauluporukassakin esiintyy enemmän kuin yhtä ihonväriä. Myös pääministeri ja presidentti sekaantuivat virallissävyisine onnitteluineen prosessiin. Hallitus päätti kaivaa jostakin puoli miljoonaa kruunua (n. 180 000 mk) laulun tekijöiden ja esiintyjien palkitsemisen. Viron mitoissa kyseessä on suurehko raha. Tosin jakajiakin on paljon.
Pettyneitä naapureita
Pettyneitä naapureitakin riitti. Suomen ei tietysti tarvinnut pettyä, kun koko kilpailuun ei ole osallistuttu aikoihin, mutta Venäjää Viron voitto kismitti.
Izvestija oli aikoinaan lehti, jonka poliittisia arvioita kuunneltiin korvat punaisina ja polvet kurassa. Viron voitosta Izvestija kirjoitti näin:
- Katsoessa tyhjänpäiväisiä artisteja, jotka edustavat Viron uutta “eurooppalaista” kulttuuria tahtoisi kyllä kovasti ruveta hihittämään.
Venäläistä mielipidettä ei ilmeisesti tyydyttänyt oman maan 12. kohta.
Parhaan palan tarjosi internettisivu strana. ru.: “Eurooppalaisia pitää vielä paljon kouluttaa, että he alkavat ymmärtää miten hyvää venäläinen musiikki on.”
Viron eteläiset naapurit Latviassa ottivat asian rauhallisesti, mutta liettualaiset olivat syvästi pettyneitä. Se johtui ennen kaikkea siitä, että pisteiden jakaminen ei mennyt minkäänlaisessa Baltian maiden yya- sopimuksen hengessä. Viro sai Liettuasta 12 pistettä ja antoi takaisin 0.
Eesti Päevaleht- lehden kolumnisti Hannes Rumm arvelee, että Viron suurimmalla pankilla Hansapankilla oli tuuria, kun se ennätti ostaa Liettuan toiseksi suurimman pankin Taupomasisin ennen euroviisuja. Niiden jälkeen olisi Liettuan hallituksella ollut vaikeuksia kaupanteossa.
Huimat juhlat
Euroviisuvoiton sunnuntain vastainen yö oli Viron kaupungeissa varsinaista juhlintaa. Virossa on paljon ympäri vuorokauden avoinna olevia kauppoja, joten alkoholista ei ollut puutetta. Siitä huolimatta kuohuviini loppui monista paikoista kokonaan.
Kansa tanssi kaduilla ja pysäytteli ohiajaneita autoja siltä varalta, ettei kuski olisi vielä kuullut onnensanomaa. Tarton Wilden Caféssa alkoi voiton selvittyä todellinen happy hour, olutta jaettiin halukkaille ilmeiseksi aamuun asti.
Tallinnan raatihuoneentorille syntyi spontaani kansanjuhla, jonne ilmaantui myös opiskelija Aare, joka nousi äitienpäivää varten rakennetulle lavalle ja alkoi esiintyä. Kansa lauloi isänmaallisia lauluja ja joutui suunnilleen hurmokseen, kun Aare alkoi heläytellä nuotteja suositusta elokuvasta “Viimeinen reliikvia”: “Kartanot palavat, saksalaiset kuolevat...”
Sunnuntai- iltana juhla senkuin jatkui, kun Viron euroviisujoukkue saapui takaisin kotiin Kööpenhaminasta. Kulttuuriministeri Signe Kivin kukittamat Tanel Padar ja Dave Benton kyörättiin Tallinnan raatihuoneentorille tuhansien fänien joukkoon esittämään taas kerran voittolaulua “Everybody”.
Riemua oli jakamassa tietenkin myös pääministeri Mart Laar, joka arvattavasti toivoi voitonjuhlista poliittista käännekohtaa. Niin hallituksen kannatus kuin kansan halu liittyä Euroopan Unioniin ovat pohjamudissa, eurolauluvoitto saat taa auttaa molempia asioita eteenpäin - tai siten ei.
Ensi vuoden euroviisut?
Voiton tuomaan riemuun kuuluu myös yksi ikävähkö uutinen: voittajan on järjestettävä seuraavan vuoden kilpailut. Kilpailut ovat paisuneet vuosi vuodelta. Tanska pani peliin jalkapallostadion Parkenin, joka voidaan kattaa jättimäisellä katoksella. Katsojia oli paikan päällä 38 000 ja koko riemu maksoi noin 50 miljoonaa markkaa.
Noihin mittoihin ei Viro yllä millään eikä ole välttämättä tarviskaan, sillä kyseessä on enemmän tv- show kuin kansanjuhla. Pienimmillään on euroviisuissa ollut kansaa livenä Israelissa, noin 2000 katsojaa.
Tallinnaan on syksyllä valmistumassa Sakun suurhalli, joka on suunnilleen Helsingin Hartwall- Arenan kopio. Se vetää noin 8000 katsojaa. Toinen mahdollisuus on kesällä valmistuva Tallinnan uusi jalkapallostadion, johon voisi katsojia sijoittaa n. 20 000. Stadion pitäisi kuitenkin kattaa.
Viron televisio arvioi kulut 40 miljoonaksi markaksi, josta puolet maksaa Euroopan yleisradioliitto EBU. Silti 20 miljoonaa on Viron tv: lle rankka raha. Se etsii parhaillaan noin 30 miljoonaa markkaa, joiden lainaaminen on välttämätöntä vanhojen tappioiden kuittaamiseksi.
Virossa suunnitellaan selvittävän sponsoreiden avulla. Sekin vaatii erikoistoimenpiteitä, sillä itse laulukilpailuihin ei voi ripustaa mainoskylttejä. Tarvittavaa tv- tekniikkaa aiotaan vuokrata naapureilta, joka onkin yleinen käytäntö. Jokaisen tv- yhtiön ei kannata ostaa euroviisushown tarvitsemaa kalustoa seisomaan lopun vuotta tyhjän panttina.
Viisuväsymystä
Kun pahin voitonhuuma on haihtunut näyttää kansaa vaivaavan jonkinlainen viisuväsymys. Toimittaja Enno Tammer paljasti kolumnissaan kaikkien lehtien päätoimittajien ohjeen: “Kirjoitatte euroviisuista niin kauan kuin oksentamatta pystytte”.
Ja paljon on pystyttykin. Heti kättelyssä pukkasi SL- Õhtuleht viisujuttua 16 sivua eli puolet 32- sivuisen lehden sisällöstä. Tahti on tietysti jo rauhoittunut, mutta aiheeseen törmää silti jatkuvasti. Kaikki mahdolliset radioasemat tietenkin tahkoavat voittolaulua monta kertaa päivässä.
-Kaikki kirjoittavat vain että Padar, Padar, Padar, kauanko vielä voi? Näin huokaili lähikaupan myyjä, joka oli alkanut kaivata lukemistoonsa muutakin materiaalia. Virossa on sitäpaitsi unohtunut, että kyseessä on laulujen - ei laulajien - kilpailu. Esiintyjien rinnalla on säveltäjä Must jäänyt täysin taka- alalle. Häntä lohduttanee kuitenkin sopimus maailman suurimpiin kuuluvan levy- yhtiön kanssa.
Varsinkin vanhemissa virolaisissa on herättänyt kritiikkiä myös toisen päätähden Dave Bentonin ihonväri. Viron molempien edustajien olisi pitänyt olla vaaleatukkaisia ja sinisilmäisiä, jotta olisi tullut todistetuksi: Kyllä virolaiset osaavat.
[Teksti: Jorma Rotko]
[Kuvat: Eesti Meediafoto]
|
|
