 |
|
|
|
Mihin katosi Virosta 120 000 kommunistia?
|
Syksyll� tulee t�yteen 10 vuotta Viron uutta itsen�isyytt�. Nyt Viro on parlamentaarinen, demokraattinen tasavalta.
| T�st� se alkoi - 50 vuotta k�yhyytt� ja kurjuutta. Neuvosto- Viron ensimm�inen hallitus koottiin �kansallisista� voimista runoilija VaresBarbaruksen ymp�rille. Haaveilijat saivat piankin v�isty� kovaotteisten kommunistien tielt�. |
| Viron laulavan vallankumouksen aikoihin olivat VKP: n kansallismieliset j�senet ahkerasti mukana. Etualalla kantaa banderollia kolhoosinjohtaja Lembit Arro. |
|
|
|
 it� ennen hallitsi kaikkivoimaisena Neuvostoliiton kommunistinen puolue, jonka osa oli Viron kommunistinen puolue. Siin� oli parhaimmillaan 120 000 j�sent�, melkein 10% kansasta. Miss� he ovat nyt?
Monissa It�- Euroopan maissa kommunistit ovat j�rjest�ytyneet uusiksi puolueiksi, yleens� hieman lievennetyll� ohjelmalla ja nimill�, joissa esiintyy sellaisia sanoja kuin �demokratia�, �sosialismi� ja �kansa�. Maailman lehdist� referoi niiden vaalimenestyksi� kertomalla, ett� valtaan nousivat �entiset kommunistit�.
Virossakin on puolue, johon on j�seniksi kertynyt joukko entisi� kommunisteja ja jonkin verran uusiakin kasvoja. Sill� on enn�tt�nyt olla jo kaksikin nime�, nykyinen on �Viron sosialidemokraattinen ty�puolue�. Puoluetta johtaa kansanedustaja Tiit Toomsalu, NLKP: n j�sen vuodesta 1989. Puolueen kannatus on vain prosentin luokkaa. Sen onnistui ylitt�� 5%: n ��nikynnys vaaliliitossa ven�l�ispuolueiden kanssa viime parlamenttivaaleissa ja siten sill� on kaksi paikkaa Viron parlamentissa riigikogussa.
Toomsalun puolueessa on vain kourallinen j�seni�. Miss� siis ovat loput kommunistit?
Joka puolueesta l�ytyy �entisi�
Kommunistit eiv�t ole tietenk��n mihink��n kadonneet, he ovat vain k��nt�neet takkia ja jakautuneet pitkin nykyist� Viron puoluekentt�� kuin haulikolla ammuttuna. Muutama esimerkki:
Kaikkein �kommunistivastaisin� puolue on Is�nmaa, jota johtaa p��ministeri Mart Laar. Siit� huolimatta on puolueen parlamenttiryhm�n puheenjohtaja entinen kommunisti Tiit Sinissaar.
Reformipuolue edustaa ��riliberaalista markkinataloutta. Sen puheenjohtaja on valtiovarainministeri Siim Kallas. H�n liittyi Neuvostoliiton kompuolueeseen jo 1972 ja vaikutti neuvostoaikana mm. Viron ammattiliittojen keskusj�rjest�n puheenjohtajana, VKP: n p��lehden �Rahva H��len� varap��toimittajana ja NL: n korkeimman neuvoston j�senen�.
My�s kolmannen hallituspuolueen �Maltillisten� (sosialidemokraatit) riveist� l�ytyy runsaasti punanurkkalaisia. Johtavan oppositiopuolueen Keskustan puheenjohtaja Edgar Savisaar astui NLKP: n riveihin 1982 ja kohosi neuvostoaikana talousministeriksi ennen kuin alkoi johtaa Viron itsen�istymiseen suuresti vaikuttanutta Kansanrintamaa (Rahvarinne).
Viron kansanliiton puheenjohtaja Arnold R��tel on puoluemies vuodesta 1964 ja Neuvosto- Viron viimeinen presidentti.
Itse asiassa parlamentin reilu enemmist� on entisi� kommunisteja. Jos he haluaisivat ly�d� hynttyyt yhteen he olisivatkin vallassa. Maan hallituksestakaan ei tarvitsisi vaihtaa kuin osa ministereist�, jotta kaikki olisivat puoluemiehi�. T�llainen mahdollisuus on Virossa tietenkin silkkaa utopiaa.
Kommunistiseen puolueeseen liittyminen oli aikoinaan ainoa mahdollisuus edet� uralla tai p��st� ulkomaanmatkoille. Voidaan sanoa, ett� l�hes koko poliittinen, taloudellinen ja kulttuurieliitti kuului puolueeseen. Kun pieni maa itsen�istyi sill� ei ollut mist��n otettavissa toista eliitti�, joka olisi menneisyydelt��n �puhdas�.
Viron itsen�istymisess� oli sit� paitsi VKP: n kansallisella siivell� niin suuret ansiot, ett� kansa on antanut paljon anteeksi. Virolaisten poliittinen sietokyky ja toleranssi on ihmeellinen. Vaikka kommunistit ja ven�l�iset loivatkin 50- vuotisen ja paljon k�rsimyksi� tuottaneen systeemin on l�hes jokaisella virolaisella tuttavapiiriss��n mukava entinen kommunisti tai sympaattinen ven�l�inen.
Ex- kommunisti presidentiksi?
Ensi syksyn� valitaan Virolle uusi presidentti. Virallisesti ehdokkaita ei ole viel� asetettu, mutta ep�virallisesti kamppailu jo k�y. Mielipidemittausten ylivoimainen suosikki on parlamentin puhemies Toomas Savi, joka liittyi NLKP: n riveihin vuonna 1981. My�s kaksi varapuhemiest� on pyrkim�ss� presidenttikanditaateiksi. Keskustapuolueen Siiri Oviir on entinen, mutta Is�nmaan Tunne Kelamilla on k�ynyt tuuri.
Kelam haki Tartossa 70- luvulla NLKP: n j�senyytt�, mutta h�net torjuttiin. Kelamia pidettiin liian kansallismielisen� eik� h�n puolueen mielest� t�ytt�nyt kunnon kommunistin mittoja.
Kelam ei antanut periksi. H�n valitti p��t�ksest� Moskovaan puolueen korkeimpaan kontrollikomissioon. My�s sielt� tuli hylk��v� p��t�s ja niinp� Kelam voikin nyt patsastella puhtaana poikana, jolla ei neuvostoaikana ollut mit��n tekemist� kommunistien kanssa.
Jos Toomas Savi valittaisiin presidentiksi Virossa ja neuvostoaikainen puoluepomo Algirdas Brazauskas Liettuassa, voitaisiin muodollisesti sanoa, ett� kahdella Baltian maalla on exkommunistit presidenttein�. T�llainen rinnastus olisi kuitenkin ilmeinen kohtuuttomuus Savin suhteen. H�n tarvitsi j�senkirjaa p��st��kseen urheilul��k�rin� matkustelemaan pitkin ulkomaita.
Meri jyr�hti
Virossa on siis melkein kaikki annettu anteeksi vanhoille kommunisteille, muttei ihan sent��n. Viron itsen�isyysp�iv�n l�hestyess� t�m�n vuoden helmikuussa p��tti Viron hallitus antaa pitk�aikaiselle olympiakomitean puheenjohtajalle Arnold Greenille 200 000 kruunun palkinnon el�m�nty�st� urheilun parissa.
T�m� oli liikaa presidentti Lennart Merille, joka pani kansliansa muistuttamaan p��ministeri� Greenin muista ansioista: puna- armeijan politrukki vuosina 1941- 1947, sittemmin kommu nistien p��lehden Rahva H��len p��toimittaja ja lopuksi Neuvosto- Viron viimeinen ulkoministeri. Mart Laarin hallitus veti h�t�p�iss��n palkinnon takaisin ja p��tti, ettei sit� t�n� vuonna jaeta lainkaan.
80- luvun VKP oli jyrk�sti jakautunut kahtia. V�hemmist�n� olivat maahan muuttaneet ven�l�iset teollisuuspomot ja heid�n alaisensa. He olivat jyrk�sti Moskovan kannalla ja heit� kutsuttiin �Y�puolueeksi�. Yksi �Y�puolueen� johtomiehi� oli Jevgeni Kogan, joka valittiin viime kunnallisvaaleissa Tallinnan kaupunginvaltuustoon. Entiset VKP: n j�senet ivailevat t�n��n, ett� kansalliset kommunistit eiv�t ikin� suostuneet kompromisseihin Koganin ja �Y�puolueen� kanssa. Siihen on nyt joutunut alistumaan Is�nmaapuolue ja is�nmaalainen Tallinnan kaupunginjohtaja J�ri M�is, jonka koalitio pysyy kasassa vain Koganin ja kumppaneiden hinnakkaalla tuella.
Yhdess� suhteessa Viron nykyiset puolueet ovatkin kaikki kommunismin lapsia tai lastenlapsia. Kunnon komukanhan tuntee siit�, ettei h�nt� politiikassa kiinnostaa tippakaan kuin yksi asia: vallan saavuttaminen ja sen s�ilytt�minen mihin hintaan hyv�ns�.
[Teksti: Jorma Rotko]
[Kuvat: Jaak Kadarik ja historiallisen museon arkisto]
|
|
