 |
|
|
|
V i r o n l u o n t o:
Virolla on kalamiehelle paljon tarjottavaa
|
Suomessa on kyllä sanonta, ettei pidä lähteä merta edemmäksi kalaan, mutta Viron kalastusmahdollisuuksia voisi innokas kalamies kyllä kokeilla.
| Enn Ojatalo pilkkii Tallinnassa Harkujärven jäällä. Hetken saalis ei ole kaksinen, mutta jään alla odottavat parikiloiset karpit… |
|
|
|
 irolla on pitkälti merenrantaa ja saaristoa. Järviä ei ole niin paljon kuin Suomessa, mutta niiden joukossa on esimerkiksi Peipsijärvi, joka on yksi Euroopan suurimmista järvistä.
Viron joet ovat suomalaisiin verrattuna pieniä ja niinpä niissä ei olekaan Narvajokea lukuunottamatta voimalaitoksia. Useimpiin Viron jokiin nousevat kutemaan Itämeren lohikalat ja niitä voi myös pyytää.
Kalalajit ovat suunnilleen samat kuin Suomessakin, mutta joitakin lajeja on selvästi enemmän kuten ankeriasta. Moniin Viron sisävesiin on istutettu kalamiesten iloksi karppia, joka kasvaa aikamoiseksi vonkaleeksi. Kevätauringon paisteessa pyydetään virvelillä taimenta suoraan merenrannasta hyvällä menestyksellä. 10 vuotta sitten kalaa oli tolkuttomasti, sillä neuvostoaikana merenrannat olivat “rauhoitusalueita”, joille ei juuri ollut menemistä. Rantojen vapauduttua tuli peliin satoja verkkoja, jotka ovat tietenkin vähentäneet kalan määrää.
Yhdellä kortilla koko maassa
Virossa kalastamiseen tarvitaan kalastuskortti, joka on voimassa koko maassa. Pintaongella onkiminen kuuluu jokamiehen oikeuksiin, eikä lupia tarvita. Kalastuskortteja on erilaisille ajoille. Vuoden kortti on n. 70 FIM, puolen vuoden 50 FIM, kuukauden kortti 15 FIM, kolme päivän kortti 10 FIM ja päivän kortti 6 FIM. Kalastuskortteja saa kalastustarvikeliikkeistä ja esimerkiksi “Tallinna Kalaspordi Klubista”, jonka osoite Tallinnassa on Pärnu mnt 41, puh. 644 4690.
Lohikalojen pyytäminen joesta on hieman kalliimpaa eli n. 38 FIM vuorokausi. Viron pohjoisrannikolla on viisi jokea, joista lohta voi virvelillä koettaa. Piritan joki virtaa keskellä Tallinnaa ja toiset ovat siitä itään: Jägalajoki, Valgejoki, Seljajoki ja Narvajoki.
Yksi tapa hyville kalavesille pääsemiseksi on liittyä Suomessa vastaaviin porukoihin. Tallinna Kalaspordi Klubin johtaja Rene Hammer kertoo, että klubilla on hyvä yhteistyö Uudenmaan ja Kotkan seutujen kalakerhojen kanssa. Vuotuinen merkkitapaus on ollut keskinäinen nelituntinen kalakilpailu Paunkülan tekojärvellä, jossa ongitaan veneistä. Järvestä nousee ahventa, särkeä ja sinne istutettua karppia. Kilpailu voitetaan noin 10 kilon saaliilla.
Pilkilläkin saa
Virolaisetkin harrastavat pilkkimistä ja vieläpä niin ankarasti, että joka vuosi rajavartiosto joutuu pelastamaan kymmeniä kalamiehiä, jotka ovat jäälautalla joutuneet seilaamaan Riian lahdella tai Peipsijärvellä. Hyvän pilkkipaikan löytää heti Tallinnasta, nimittäin kaupungin länsiosassa sijaitsee Harkujärvi. Muuten sen kalasto on tavanomainen, mutta sinne on istutettu kalamiesten iloksi karppia. Kun istukkaatkin ovat olleet jo puolikiloisia on järvestä mahdollisuus vedellä kunnon kaloja. Paikalliset kalamiehet tosin varoittavat, että karppi on kiero vastustaja ja pyynnin onnistumiseksi olisi tarpeen tuntea kalan elintavat.
Suomalainen Risto Vuorinen on jo vuosia järjestänyt paikallisine apureineen Kultakala- pilkkikipailuja eteläVirossa, Pyhäjärven jäällä. Kilpailua varten lasketaan veteen 60 ahventa, jotka on merkitty numerokoodeilla. Yksi numero antaa pyytäjälle uuden tila- auton, toisella saa perämoottorin, kolmansilla kännyköitä jne. Kilpaillaan myös nelihenkisillä joukkueilla, palkintona on soutuvene.
Pyhäjärven seutu Otepäällä on kuuluisa luonnonkauneudestaan ja tapahtu massa on mukana kaikenlaista muutakin showta. Tänä vuonna kilpailu on 17. helmikuuta. Lisätietoja ja kilpailusääntöjä saa osoitteesta www. holylake. net/ kuldkala.
Ankeriasta ja kirjolohta
Vortsjärvi kuuluu Euroopan parhaisiin ankeriasvesiin. Se on Viljandin kaupungin lähellä, matala, lämminvesinen ja mutapohjainen eli ihanteellinen ankeriasvesi. Kalaturismi ei ole järvellä vielä herännyt, mutta maakuntahallituksen ympäristöspesialisti Tonis Korts on varma, ettei se aika ole kaukana.
Viron lakien mukaan ankeriasta voi onkia tavallisella ongella kuka tahansa myös Vortsjärvestä, kun taas pitkäsiimat ja merrat on varattu ammattilaiselle. Toistaiseksi ammattilaiset ovat mieluummin myyneet omat viiden tonnin vuosisaaliinsa, kuin että olisivat panostaneet kalaturismiin.
Jos järvellä ei nappaa, niin Viljandin torilla on myynnissä herkullista savuankeriasta.
Virossa on tietenkin kalalammikoita, joista kirjolohen lisäksi voi pyydystellä myös karppia. Paikalliset isännät savustavat, paistavat tai suolaavat kalat asiakkaan toivomusten mukaan. Tallinnaa lähimmät kalalammikot ovat Keila- joella 23 km Tallinnasta Pärnun suuntaan tai Valgejoella Tallinnasta 60 km Narvaan päin.
Hienointa on kuitenkin keväinen meritaimenenpyynti. Vesi on vielä alle 10- asteista, mutta aurinko paistaa helakasti ja luonto on juuri heräämässä. Parhaita paikkoja ovat Lahemaan kansallispuiston rannat n. 80 km Tallinnasta itään ja Lohusalun seutu n. 30 km Tallinnasta länteen. Kireitä siimoja!
[Teksti: Jorma Rotko]
[Kuvat: Jaak Kadarik]
|
|
