 |
|
|
|
Virossa asuu köyhä ja tyytymätön kansa
|
Laulavan vallankumouksen muistot ovat jo 10 vuotta vanhoja. Viro on itsenäistynyt ja paljon on muuttunut - mutta ei kuitenkaan niin paljon, että kansa olisi tyytyväistä.
| Viron ammattiyhdistysten keskusliitto osoittaa Tallinnan Toompealla mieltä työoloja ja pieniä palkkoja vastaan. Ammattiyhdistysliikkeeseen järjestäytyneet ovat Virossa kuitenkin vielä vähemmistönä. |
| Monet joutuvat etsimään apua roskiksistakin, kun puolivuotinen työttömyyskorvaus (180 mk/ kk) on syöty. |
|
|
|
 ulotaso on edelleen matala joitakin harvoja “uusrikkaita” lukuunottamatta, lapsiperheillä ja eläkeläisillä on selviä toimeentulovaikeuksia. Niinpä luottamus valtioon onkin romahtanut pahan kerran.
Saar Poll- niminen tutkimuslaitos tekee säännöllisesti tutkimusta virolaisten suhtautumisesta valtioonsa. Uusin tutkimus kertoo, että Viron demokratiaan tyytyväisiä on väestössä enää 25%, muut ovat siihen pettyneitä. Pettyneitä on suurin piirtein yhtä paljon sekä virolaisten että venäläisten joukossa, joten ainakin tässä asiassa vallitsee eri väestöryhmien kesken yksimielisyys.
Pudotus on ollut raju, sillä vastaavassa tutkimuksessa vuonna 1999 oli Viroon tyytyväistä väestöä vielä 46%. Jotkut ovat selittäneet demokratiaan pettymisen sillä, että juuri haastatteluajankohtana käytiin Tallinnassa valtataistelua, jossa poliitikot viskoivat toistensa päälle mutaa ennennäkemättömin määrin. Syyt voivat olla syvemmälläkin - elintaso ei ole noussut sitä vauhtia kuin kansa on odottanut.
Politiikasta on vieraannuttu
Samainen tutkimus - nimeltään muuten “Valtio ja kansa” - osoittaa, etteivät virolaiset luota poliittisiin elimiinsä. Tutkimuksessa kysyttiin onko tavallisella ihmisellä mahdollisuutta vaikuttaa poliittisten elinten päätöksiin. Tulos osoitti masentavaa epäluottamusta. Sekä hallitus että parlamentti saivat samantapaiset arviot: voi vaikuttaa paljon 0%, voi vaikuttaa vähän 7- 8%, ei voi mitenkään vaikuttaa 88- 89%. Kaiken huipuksi paremmat arvot koskevat hallituksen työhön vaikuttamista, kansan valitsema parlamentti nähtiin yhden prosenttiyksikön verran toivottomammaksi tapaukseksi.
Presidentti on virolaisten silmissä nauttinut kautta aikojen poikkeuksellista arvostusta, mutta nyt näkyy sekin olevan laskemassa. Tämä vuosi on presidentinvaalivuosi, mutta siinä asiassa kansalla ei ole mitään sanomista. Presidentin valitsee parlamentti ja sen epäonnistuessa valitsijamiesten kokous, johon edustajat valitaan kunnissa, ei äänestämällä.
Köyhyys painaa
Virossa tuloerot ovat suhteellisen suuret, mutta eivät sentään kehitysmaiden tasoa. Rikkain kymmenesosa kansasta ansaitsee noin kymmenen kertaa enemmän kuin köyhin kymmenesosa.
Viron sosiaaliministeriön tilaston mukaan (vuodelta 1999) ansaitsi köyhin kymmenesosa tulonsaajista kuussa 217 mk perheenjäsentä kohden. Rikkain kymmenes puolestaan tienasi 2106 mk perheenjäsentä kohden.
Eläkeläiset saavat Virossa kansaneläkettä, työeläkejärjestelmä on vasta tekeillä. Eläkkeet ovat riippuvaisia työuran pituudesta, mutta ovat suunnilleen 500 mk kuussa.
Viron työttömyyskorvaus on 144 mk kuussa, mutta sitä maksetaan vain työvoimatoimistoon ilmoittautuneille työttömille, joita on noin 4% työvoimasta. Viron todellinen työttömyysaste on 14- 15% eli noin 90 000 ihmistä on työtä vailla.
Toimeentuloraja on 180 mk
Virallinen toimeentuloraja on Virossa 180 mk eli niin paljon pitää jäädä käteen ruokarahaa kun asumiskustannukset on maksettu. Jos ei jää, voi tavoitella toimeentulotukea. Sitä on viime aikoina maksettu noin 12 prosentille perheistä. Toimeentulotuki ei ole kuitenkaan jatkuvaa, vaan usein sitä annetaan yhden tai muutaman kerran vuodessa.
Suomen hinnoilla olisi mahdotonta syödä kuukautta 180 markalla, mutta ei se Virossakaan helppoa ole. Elintarvikkeiden hinnat ovat tosin 2,5 kertaa matalammat kuin Suomen, mutta sehän tarkoittaisi vastaavasti, että Suomessa pitäisi kuukauden sapuskat hankkia 450 markalla.
Virossa ei ole tulossa ratkaisuja, joilla olennaisesti nostettaisiin avustuksia tai toimeentulorajoja. Virallinen minimipalkka nousi hieman työmarkkinaneuvotteluissa, se on nyt 580 mk kuussa. Tosin työehtosopimuksiin on liittynyt vasta neljäsosa työnantajista.
Valtiovarainministerin suuret puheet
Viron talouskasvu on ollut heittelehtivää, mutta viime vuonna se oli sentään noin 6 %, mikä on hyvä tulos. Lähtötaso on kuitenkin kovin matala. Bruttokansantuote henkilöä kohti on 24 800 mk, kun se esimerkiksi Suomessa on 172 000 markkaa.
Talouskasvua on yritetty nopeuttaa investointien verovapaudella. Virossa verotus on jakovero eli kaikista tuloista maksetaan 26% veroa, olipa tuloja sitten paljon tai vähän. Pohjoismaista mallia, jossa rikkaita rokotetaan ja köyhiä autetaan pidetään Virossa suorastaan sosialismina.
Viron valtiovarainministeri Siim Kallas vaati äskettäin julkisuudessa veroasteen pudottamista 10 prosenttiin ja arveli sen kiihdyttävän talouskasvua. Kallas sanoi vielä, että jos hän saisi toimia oman mielensä mukaan saisi Viro kymmenessä vuodessa Suomen kiinni.
Jos Virossa olisi 10 vuotta joka vuonna 10 prosentin talouskasvu (mikä on utopiaa) kohoaisi Viron kansantuote asukasta kohti n. 65 000 markkaan. Vaikka Suomi jäisi heti polkemaan paikallaan olisi eroa silti yli 100 000 mk/ asukas/ vuosi.
[Teksti: Jorma Rotko]
[Kuvat: Jaak Kadarik]
|
|
