 |
|
|
|
Virossa asuu k�yh� ja tyytym�t�n kansa
|
Laulavan vallankumouksen muistot ovat jo 10 vuotta vanhoja. Viro on itsen�istynyt ja paljon on muuttunut - mutta ei kuitenkaan niin paljon, ett� kansa olisi tyytyv�ist�.
| Viron ammattiyhdistysten keskusliitto osoittaa Tallinnan Toompealla mielt� ty�oloja ja pieni� palkkoja vastaan. Ammattiyhdistysliikkeeseen j�rjest�ytyneet ovat Virossa kuitenkin viel� v�hemmist�n�. |
| Monet joutuvat etsim��n apua roskiksistakin, kun puolivuotinen ty�tt�myyskorvaus (180 mk/ kk) on sy�ty. |
|
|
|
 ulotaso on edelleen matala joitakin harvoja �uusrikkaita� lukuunottamatta, lapsiperheill� ja el�kel�isill� on selvi� toimeentulovaikeuksia. Niinp� luottamus valtioon onkin romahtanut pahan kerran.
Saar Poll- niminen tutkimuslaitos tekee s��nn�llisesti tutkimusta virolaisten suhtautumisesta valtioonsa. Uusin tutkimus kertoo, ett� Viron demokratiaan tyytyv�isi� on v�est�ss� en�� 25%, muut ovat siihen pettyneit�. Pettyneit� on suurin piirtein yht� paljon sek� virolaisten ett� ven�l�isten joukossa, joten ainakin t�ss� asiassa vallitsee eri v�est�ryhmien kesken yksimielisyys.
Pudotus on ollut raju, sill� vastaavassa tutkimuksessa vuonna 1999 oli Viroon tyytyv�ist� v�est�� viel� 46%. Jotkut ovat selitt�neet demokratiaan pettymisen sill�, ett� juuri haastatteluajankohtana k�ytiin Tallinnassa valtataistelua, jossa poliitikot viskoivat toistensa p��lle mutaa ennenn�kem�tt�min m��rin. Syyt voivat olla syvemm�ll�kin - elintaso ei ole noussut sit� vauhtia kuin kansa on odottanut.
Politiikasta on vieraannuttu
Samainen tutkimus - nimelt��n muuten �Valtio ja kansa� - osoittaa, etteiv�t virolaiset luota poliittisiin elimiins�. Tutkimuksessa kysyttiin onko tavallisella ihmisell� mahdollisuutta vaikuttaa poliittisten elinten p��t�ksiin. Tulos osoitti masentavaa ep�luottamusta. Sek� hallitus ett� parlamentti saivat samantapaiset arviot: voi vaikuttaa paljon 0%, voi vaikuttaa v�h�n 7- 8%, ei voi mitenk��n vaikuttaa 88- 89%. Kaiken huipuksi paremmat arvot koskevat hallituksen ty�h�n vaikuttamista, kansan valitsema parlamentti n�htiin yhden prosenttiyksik�n verran toivottomammaksi tapaukseksi.
Presidentti on virolaisten silmiss� nauttinut kautta aikojen poikkeuksellista arvostusta, mutta nyt n�kyy sekin olevan laskemassa. T�m� vuosi on presidentinvaalivuosi, mutta siin� asiassa kansalla ei ole mit��n sanomista. Presidentin valitsee parlamentti ja sen ep�onnistuessa valitsijamiesten kokous, johon edustajat valitaan kunnissa, ei ��nest�m�ll�.
K�yhyys painaa
Virossa tuloerot ovat suhteellisen suuret, mutta eiv�t sent��n kehitysmaiden tasoa. Rikkain kymmenesosa kansasta ansaitsee noin kymmenen kertaa enemm�n kuin k�yhin kymmenesosa.
Viron sosiaaliministeri�n tilaston mukaan (vuodelta 1999) ansaitsi k�yhin kymmenesosa tulonsaajista kuussa 217 mk perheenj�sent� kohden. Rikkain kymmenes puolestaan tienasi 2106 mk perheenj�sent� kohden.
El�kel�iset saavat Virossa kansanel�kett�, ty�el�kej�rjestelm� on vasta tekeill�. El�kkeet ovat riippuvaisia ty�uran pituudesta, mutta ovat suunnilleen 500 mk kuussa.
Viron ty�tt�myyskorvaus on 144 mk kuussa, mutta sit� maksetaan vain ty�voimatoimistoon ilmoittautuneille ty�tt�mille, joita on noin 4% ty�voimasta. Viron todellinen ty�tt�myysaste on 14- 15% eli noin 90 000 ihmist� on ty�t� vailla.
Toimeentuloraja on 180 mk
Virallinen toimeentuloraja on Virossa 180 mk eli niin paljon pit�� j��d� k�teen ruokarahaa kun asumiskustannukset on maksettu. Jos ei j��, voi tavoitella toimeentulotukea. Sit� on viime aikoina maksettu noin 12 prosentille perheist�. Toimeentulotuki ei ole kuitenkaan jatkuvaa, vaan usein sit� annetaan yhden tai muutaman kerran vuodessa.
Suomen hinnoilla olisi mahdotonta sy�d� kuukautta 180 markalla, mutta ei se Virossakaan helppoa ole. Elintarvikkeiden hinnat ovat tosin 2,5 kertaa matalammat kuin Suomen, mutta seh�n tarkoittaisi vastaavasti, ett� Suomessa pit�isi kuukauden sapuskat hankkia 450 markalla.
Virossa ei ole tulossa ratkaisuja, joilla olennaisesti nostettaisiin avustuksia tai toimeentulorajoja. Virallinen minimipalkka nousi hieman ty�markkinaneuvotteluissa, se on nyt 580 mk kuussa. Tosin ty�ehtosopimuksiin on liittynyt vasta nelj�sosa ty�nantajista.
Valtiovarainministerin suuret puheet
Viron talouskasvu on ollut heittelehtiv��, mutta viime vuonna se oli sent��n noin 6 %, mik� on hyv� tulos. L�ht�taso on kuitenkin kovin matala. Bruttokansantuote henkil�� kohti on 24 800 mk, kun se esimerkiksi Suomessa on 172 000 markkaa.
Talouskasvua on yritetty nopeuttaa investointien verovapaudella. Virossa verotus on jakovero eli kaikista tuloista maksetaan 26% veroa, olipa tuloja sitten paljon tai v�h�n. Pohjoismaista mallia, jossa rikkaita rokotetaan ja k�yhi� autetaan pidet��n Virossa suorastaan sosialismina.
Viron valtiovarainministeri Siim Kallas vaati �skett�in julkisuudessa veroasteen pudottamista 10 prosenttiin ja arveli sen kiihdytt�v�n talouskasvua. Kallas sanoi viel�, ett� jos h�n saisi toimia oman mielens� mukaan saisi Viro kymmeness� vuodessa Suomen kiinni.
Jos Virossa olisi 10 vuotta joka vuonna 10 prosentin talouskasvu (mik� on utopiaa) kohoaisi Viron kansantuote asukasta kohti n. 65 000 markkaan. Vaikka Suomi j�isi heti polkemaan paikallaan olisi eroa silti yli 100 000 mk/ asukas/ vuosi.
[Teksti: Jorma Rotko]
[Kuvat: Jaak Kadarik]
|
|
