1.6.2025 | Viro

Viron todelliset tilastot – opas virolaiseen elämään

Teksti Stewart Johnson 
Kuvat Kaarel Mikkin, Andrei Chertkov

Kuinka pitkä on virolaisen keskimääräinen elinikä? Kuinka onnellisia he ovat? Kuinka paljon he juovat, ja kuinka turvallista Virossa on ajaa? Vaikka maata ylistetään monissa julkaisuissa, pitävätkö kaikki väitteet paikkansa? Tämä opas vastaa näihin kysymyksiin, jotta sinun ei tarvitse itse kahlata kyseenalaisten tilastojen läpi.

Kuinka pitkään virolaiset elävät?

Virossa elinajanodote on tällä hetkellä 79,5 vuotta. Vuonna 1994 se oli vain 66,5 vuotta. Kasvua on ollut peräti 19,5 prosenttia. Tämä ei johdu ruton parantamisesta, vaan siitä, että Viro ”paransi” itsensä kommunismista.

Kehityksestä huolimatta elinajanodote on yhä EU:n keskiarvon (81,4 vuotta) alapuolella. Naapurimaa Suomi yltää 81,6 vuoteen, kun taas Sveitsi ja Espanja johtavat yli 84 vuodella. Myös se, että 74 prosenttia yli 80-vuotiaista virolaisista on naisia, on huomionarvoista – miehet kun tekevät enemmän typeryyksiä, ja se näkyy lopulta eliniässä.

Jos nykyinen kasvuvauhti jatkuu, vuonna 2085 virolaiset eläisivät keskimäärin 113,5-vuotiaiksi. Tämä ei ole kestävä suunta – ellei kehitystä pysäytetä, valtio joutunee taas nostamaan veroja.

Kuinka fiksuja virolaiset ovat?

Parempi kysymys olisi: kuinka koulutettuja virolaiset ovat? Viro sijoittuu maailmanlaajuisesti kuudenneksi keskeisissä taidoissa kuten lukutaidossa, laskutaidossa ja ongelmanratkaisussa. Nuorempi sukupolvi (25–34-vuotiaat) sijoittuu toiseksi lukutaidossa ja kolmanneksi laskutaidossa – vain Japani ja Suomi ovat edellä. Tämä kertoo hyvin toimivasta koulutusjärjestelmästä.

Vaikka korkea koulutustaso ei välttämättä tuo onnea, kuten amerikkalaiset sanovat, tutkimusten mukaan keskeiset taidot korreloivat vahvasti elämänlaadun, terveyden ja kansalaisaktiivisuuden kanssa. Viro ei kuitenkaan ole maailman onnellisin maa. Vaikka stereotypia virolaisten vakavuudesta ei pidä täysin paikkaansa, 25 prosenttia väestöstä kokee olevansa ylikoulutettu työhönsä. Tämä on enemmän kuin OECD-maiden keskiarvo, 23 prosenttia. Ehkä pieni veronkorotus piristäisi mukavasti virolaisen arkea?

Kuinka monta virolaista vauvaa kuolee?

Oikeampi tapa kysyä olisi: ”Mikä on Viron lapsikuolleisuus?”, mutta klikkiotsikot toimivat paremmin. CIA:n World Factbookin mukaan Virossa kuolee 3,3 vauvaa 1000 syntynyttä kohden ensimmäisen elinvuoden aikana, mikä sijoittaa maan 31. sijalle. Slovenia ja Singapore jakavat kärkipaikan (1,5/1000), Yhdysvaltojen luku on 5,2/1000.

Monien muiden lähteiden mukaan Viron todellinen luku on 1,62/1000, jolloin maa sijoittuisi maailman yhdeksänneksi parhaaksi. Islanti johtaa (0,93/1000). Yhdysvaltojen lukema puolestaan on jopa 5,2/1000. Tämä ero saattaa juontua julkisen koulutuksen leikkauksista ja heikentyneistä perustaidosta.

Kuinka paljon virolaiset juovat?

Tämä ei koske vettä. Alkoholinkulutusta mitataan puhtaan alkoholin litroina per henkilö vuodessa. CIA:n mukaan Viro on seitsemännellä sijalla 11,65 litran kulutuksellaan. Cookinsaaret ja Latvia johtavat 12,9 litralla. Venäjä on sijalla 56, vain 7,3 litralla.

Luotettavammissa EU-tilastoissa Viro sijoittuu juomisessa kuudenneksi. Päivittäinen juominen on harvinaista, mutta kuukausittainen runsas juominen on yleistä. Virolaiset juhlivat kerran kuussa oikein olan takaa. Ehkä valmisteveron korotus olisi paikallaan?

Kuinka turvallista Virossa on ajaa?

Liikenneturvallisuus on jatkuvan keskustelun aihe, ja liittyy osin alkoholinkäyttöön. Viro on investoinut liikenneturvallisuuteen paljon: pyöräkaistat, bussikaistat, nopeusvalvontakamerat ja uudet moottoritiet ovat parantaneet infrastruktuuria. Silti viimeisen viiden vuoden aikana liikenneonnettomuudet ovat lisääntyneet 18 prosenttia, joista osa on kuolemaanjohtavia onnettomuuksia.

Noin neljäsosa onnettomuuksista liittyy alkoholiin. Virossa on lähes nollatoleranssi rattijuopumukselle, mikä on harvinaista maailmassa. Loput kolarit johtuvat pääasiassa ylinopeudesta. Tallinnassa nopeusrajoituksia on laskettu 50:stä 40:een ja jopa 30 kilometriin tunnissa. Kameroita on kaikkialla, ja tekoälypohjainen valvontajärjestelmä on kehitteillä. Vaikka ihmiset kokevat olonsa turvallisemmaksi, voidaan kysyä, aiheuttavatko juuri nämä toimenpiteet onnettomuuksien kasvua.

Ehkä Viro ei ole ykkönen – vielä

Viro etenee nopeasti monissa myönteisissä mittareissa. Jätetään rikostilastot sivuun. Vaikka maa ei vielä ole ykkönen, se on vahva ehdokas kärkeen. Ja kun virolaiset päättävät tehdä jotain, he tekevät sen perusteellisesti, esimerkiksi olemalla ensimmäisten joukossa veronkorotuksissa. Ja hymyissä.