Tuoretta tietoa Virosta
6.12.2012 | Kulttuuri

Teatteria Turkan hengessä

Teatteria Turkan hengessä

Viro, Tallinna, Vanhakaupunki, Von Krahl, teatteri, baari, Peeter Jalakas, Jouko Turkka, Ismo Alanko, näyttämötaide, ohjaaja

Laulavan vallankumouksen aikoihin ohjaajaksi vastavalmistunut Peeter Jalakas kyllästyi sovinnaiselta tuntuvaan virolaiseen laitosteatteriin ja karisti 1980-luvun lopussa kotimaan tomut kannoiltaan.

Maailmalla seikkaillessaan Jalakas tajusi, ettei vika ollutkaan hänessä vaan teatterissa.

Takaisin tultuaan Jalakas perusti Von Krahlin teatterin, josta tuli samalla maan ensimmäinen yksityinen teatteriryhmä. Siitä lähtien Von Krahlin avantgardistinen ote on värisyttänyt ja järisyttänyt, ilman että yleisöä olisi tarvinnut heitellä ulosteilla.

Tunnustusta on tullut. Viime vuonna Viron teatteriliitto palkitsi parhaana näytelmänä Jalakasin ohjaaman Gilgamešin, joka sai lisäksi neljä muuta tunnustusta.

Von Krahlin tähän asti ehkä puhutuin produktio oli Erik Söderblomin ohjaama Connecting People 2001. Se herätti kohua myös Suomessa, jossa KOM oli juuri hyllyttänyt saman Jouko Turkan Nokiasta ja Jorma Ollilasta kertovan näytelmän. Väitetään jopa, että kyseessä oli ensimmäinen kerta kun Kauppalehti on koskaan kirjoittanut teatterista.

Esitys nosti Von Krahlin otsikoihin ja vakiinnutti ryhmän maineen. Mutta veri, hiki ja kyyneleet lentävät nykyään laitosteattereidenkin lavoilla, ja Jalakasin mielestä on aika vaihtaa suuntaa.

”Kun jostain tulee valtavirtaa, sen voima on ammennettu.”

Nyt Jalakas haluaa rakentaa, siinä missä vuosikymmen sitten pyrittiin postmodernismin hengessä hajottamaan. Taiteelta edellytetään hänen mielestään vastuunkantoa ja olennaisten kysymysten kysymistä.

Suomalaisen teatterin maahantuoja

Jalakasin ensimmäiset kontaktit suomalaisiin teatteripiireihin syntyivät jo reissuvuosien alkupisteessä, astianpesijänä Tampereella 1987. Turkan metodit, KOM ja Ryhmäteatteri tekivät vaikutuksen.

Virossa suomalaisen teatterin kuva oli kuitenkin surkea, sitä pidettiin mauttomana ja huonosti näyteltynä.

Kuva tuntui sen verran epäoikeudenmukaiselta, että Jalakas alkoi systemaattisesti tuoda suomalaista teatteria Von Krahliin ja perustamalleen Baltoscandalfestivaalille.

Von Krahlissa onkin viime vuosikymmeneltä alkaen pesinyt liuta suomalaisia teatterintekijöitä, muun muassa Minna Vainikka, Ville Hyvönen sekä Kristian Smeds, joka on ohjannut teatterille Jäniksen vuoden ja Karamazovin veljekset.

Vastavuoroisesti Von Krahl on vienyt omat tuotantonsa Suomeen, ja teatteripiireissä ja alan lehdissä siitä on muodostunut käsite.

Baari palaa juurilleen

Peeter Jalakasista tuli teatterinomistaja ja menestyvä ravintoloitsija kohtalon oikusta.

Von Krahlin teatteria ei olisi ilman alakerrassa toimivaa baaria, joka oli koko 1990-luvun teatterin lähes ainoa tulonlähde. Yhtälö oli toiminut Rataskaevu-kadulla jo pari vuotta, kun Viron kulttuuriministeriö päätti 1994 myydä valtiolle kuuluvat tilat. Ei auttanut muu kuin ottaa lainaa ja ostaa, muuten teatterilla olisi ollut edessään mierolaisen tie.

”Oli tavallaan onni, että tuolloin keikkapaikkoja oli niin vähän eikä ihmisillä ollut valinnan varaa. Baari oli aamusta iltaan täynnä. Rahaa tienattiin alhaalla ja kulutettiin yläkerran teatterisalissa.”

Vuosien mittaan Von Krahlissa on esiintynyt läjäpäin myös suomalaisia bändejä, klassikoista a la Ismo Alanko, Tuomari Nurmio ja Kauko Röyhkä nuoriin indiebändeihin.

Varsinaista ohjelmapoliittista linjausta ei ole, jollei sitä ole ”everything alternative”, kuten Jalakas toteaa.

Kiinteistöstä löytyi tiloja myös ravintoloille, joista kellarikerroksen Vanaema juures on nauttinut perustamisestaan lähtien legendaarista mainetta suomalaisten keskuudessa. Katutason Aed on valloittanut erityisesti luomu- ja kasvisruokaa arvostavien sydämet.

”Teatteri on intohimoni. Kaikki muu osaaminen on tullut elämän myötä”, Jalakas hymähtää.

Nyt Von Krahlin baari on palaamassa juurilleen. DJ-vetoisen klubimusiikin sijaan panostetaan taas livebändeihin, kuten parikymmentä vuotta sitten.

TEKSTI ARJA KORHONEN, KUVAT ANDREI CHERTKOV JA JANA SOLOM

 

Lue koko juttu näköislehdestä

Lue lisää samasta aiheesta

6.2.2023 | Mainos | Kulttuuri

Tallinn Music Week vie keväiseen Tallinnaan uuden musiikin, taiteen ja ruokaelämysten löytöretkelle 

Mainos Tallinn Music Week vie keväiseen Tallinnaan uuden musiikin, taiteen ja ruokaelämysten löytöretkelle 

10.–14.5. Viron Tallinna täyttyy uudesta musiikista ja monipuolisista kulttuurielämyksistä. 15. kertaa järjestettävä Tallinn Music Week (TMW) on Euroopan yksi … Lue lisää

6.2.2023 | Mainos | Ravintolat

camera icon5
Lumoava Raplamaa ei jätä kylmäksi talvellakaan

Mainos Lumoava Raplamaa ei jätä kylmäksi talvellakaan

Raplamaan maakunta sijaitsee vain 40 kilometrin päässä Tallinnasta, joten alueella on helppo vierailla. Lumisten metsien ja kauniiden suoalueiden Raplamaassa … Lue lisää

6.2.2023 | Mainos | Vapaa-aika

Etelä-Viro on mäkinen ja luminen satumaa

Mainos Etelä-Viro on mäkinen ja luminen satumaa

Etelä-Virossa on monta maakuntaa ja monta erilaista kulttuurialuetta. Alueelta löytyy vanhoja perinteitä ja tapoja, koskematonta luontoa sekä rauhaa ja … Lue lisää

6.2.2023 | Mainos | Viro

Viron kuumimman lomakaupungin vuosi on täynnä tekemistä

Mainos Viron kuumimman lomakaupungin vuosi on täynnä tekemistä

Kylpyläloma Pärnussa Vuonna 1838 avattiin Pärnun ensimmäinen kylpylä. Kaupungin sijainti, lempeä hiekkaranta, raikas ilma, vehreät puistot ja kaupunkielämä yhdessä … Lue lisää

2.2.2023 | Kulttuuri

Nigulisten kirkon torniin pääsee pian myös hissillä

Nigulisten kirkon torniin pääsee pian myös hissillä

Adamson-Ericin museon lähettyvillä sijaitsevan Nigulisten kirkon museoon on valmistumassa torniin vievä hissi ja näköalatasanne. Ne otetaan käyttöön tämän vuoden … Lue lisää

1.2.2023 | Kulttuuri

Ikoniset ja kuuluisat käsilaukut Adamson-Ericin taidemuseossa

Ikoniset ja kuuluisat käsilaukut Adamson-Ericin taidemuseossa

Adamson-Ericin taidemuseossa Tallinnan vanhassakaupungissa pääsee tutustumaan mielenkiintoiseen poikkileikkaukseen käsilaukkujen historiasta ja kuuluisimmista laukkumalleista. Näyttely on avoinna 12. maaliskuuta asti. … Lue lisää

26.1.2023 | Historia

Tallinnan laululavalla on laulettu, tanssittu ja tehty vallankumous

Tallinnan laululavalla on laulettu, tanssittu ja tehty vallankumous

Tallinnan laululavan vierailukeskuksen näyttely kertoo Tallinnan laululavan historiasta ja yli 150 vuotta vanhasta laulujuhlaperinteestä. ”Näyttelymme rakentuu kolmesta osasta: Ensimmäinen … Lue lisää

22.1.2023 | Historia

Tallinnan ilmaisiin museosunnuntaihin tulee jatkossa rekisteröityä ennakkoon

Tallinnan ilmaisiin museosunnuntaihin tulee jatkossa rekisteröityä ennakkoon

Tallinnan kaupungin hallitsemissa museoissa vierailu on ollut ilmaista jokaisen kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina maaliskuusta 2022 lähtien. Tapahtumasta on tullut niin … Lue lisää