Tallinnan laululavalla on laulettu, tanssittu ja tehty vallankumous
Teksti Susanna Poikela Kuvat Raul Mee, Gunnar Laak
Laulujuhlaperinne on jatkunut sukupolvelta toisella jo yli 150 vuoden ajan ja oli merkittävä tekijä Viron uudelleenitsenäistymisessä.
Tallinnan laululavan vierailukeskuksen näyttely kertoo Tallinnan laululavan historiasta ja yli 150 vuotta vanhasta laulujuhlaperinteestä.
”Näyttelymme rakentuu kolmesta osasta: Ensimmäinen osa kuvaa laulujuhlakulttuuria, toinen osa laulavan vallankumouksen aikaa ja kolmas osa kuvaa Tallinnan laululavan rakennusvaiheita. Näyttelyssä olemme päätyneet painottamaan laulavaa vallankumousta, koska se on niin merkittävä ajanjakso Virolle ja virolaisille”, kertoo laululavan vierailukeskuksen johtaja Urmo Saareoja.
Laulava vallankumous alkoi 1980-luvun puolivälissä ja jatkui aina 20. elokuuta 1991 asti, jolloin Viro palautti itsenäisyytensä noin 50 miehitysvuoden jälkeen.
Vierailukeskuksen aulassa voi katsella laulavasta vallankumouksesta kertovaa videokoostetta ennen varsinaiseen näyttelytilaan astumista.
Näyttelytilan ovella istuvat kaksi nukkea vieretysten, joista toinen kuvaa ensimmäisten laulujuhlien laulajaa vuodelta 1869 ja toinen farkkupukuista 1980-luvun miestä, joka on osallistunut laulavaan vallankumoukseen. Ilmiselvästi näitä kahta hahmoa yhdistää vuosisatainen lauluperinne, mikä osoittautui Virolle kulttuuria säilyttäväksi, yhdistäväksi ja lopulta myös vapauttavaksi voimaksi.
Näyttelyssä kuvataan hienosti, miten Neuvostoliiton symbolit alkoivat vuosikymmenien saatossa vaihtua sinimustavalkoisiksi ja miten esimerkiksi Viron lippu uskallettiin ottaa uudelleen käyttöön kokoontumisissa ja mielenosoituksissa.
Lisäksi näyttelyssä esitellään monia virolaisia laulajia, kulttuurivaikuttajia ja poliitikkoja, jotka kaikki kamppailivat vapaan Viron puolesta yhtenäisessä kansanrintamassa juuri ennen uudelleenitsenäistymistä. ”Üks kord me võidame niikuinii” (suomeksi ”kerran me kuitenkin voitamme”), kaikuivat Heinz Valkin sanat Tallinnan laululavalla vuonna 1988 ja ne ovat jääneet soimaan jokaisen virolaisen sydämeen ikuisesti.
Laulujuhlat vain kasvattavat suosiotaan Virossa
Viimeisessä huoneessa on esillä pienoismalli Tallinnan laululavasta, jonka ympärille on koottu kuvaelma laululavan rakennusvaiheista.
”Laululavan remontissa vuonna 2018 paljastui, ettei komeaan kaarikattoon oltu käytetty piirrosten mukaisesti kolmea puukerrosta, vaan vain kahta. Kolmas oli kadonnut kuin tuhka tuuleen rakennustyömaalla. Kukaan ei tiedä mihin materiaali oli päätynyt, mutta voidaan vain arvailla, että sille löytyi muuta käyttöä”, naurahtaa Urmo Saareoja.
”Nyt uudistetun laululavan katossa on kaikki kolme puukerrosta alkuperäisten piirustusten mukaisesti. Laulajat ovat sitä mieltä, että akustiikka on selvästi parantunut.”
Laululavalle mahtuu kerralla jopa 33 000 laulajaa.
”Viime vuosikymmenien aikana laulujuhlakulttuuri on kasvattanut suosiota entisestään. Laululavan alue on aina tupaten täynnä ihmisiä”, kertoo Urmo Saareoja. Nuorten laulu- ja tanssijuhlat järjestetään seuraavan kerran tämän vuoden kesä-heinäkuun vaihteessa ja suuri laulujuhla vuonna 2025.
Laululavan vierailukeskus on avoinna maanantaista perjantaihin kello 11–16 välisenä aikana. Pääsylippu näyttelyyn maksaa 8 euroa. Perhelipun hinta on 18 euroa.
Tallinnan laululava,
Narva mnt 95, Tallinna.
The Baltic Guiden tuoreita uutisia
- Viron sukupuolten välinen palkkaero kapeni lähes 5 prosenttia
- Da pacem Dominessa soi nykysäveltäjien musiikki
- Jazzkaaren konsertteja myös Tartossa
Lue lisää samasta aiheestaKadriorg kansanrintama laulaja laulava vallankumous Laulujuhlat Neuvostoliitto tallinnan laululava Tanssijuhlat
