Tuoretta tietoa Virosta
7.10.2018 | Historia

Synkkä ja valoisa – Kommunismin uhrien muistomerkki Tallinnassa on pysäyttävä matkailukohde

Synkkä ja valoisa – Kommunismin uhrien muistomerkki Tallinnassa on pysäyttävä matkailukohdePuistoalue omenatarhoineen tuo valoisan vastaparin synkkien muistojen seinälle.

Elokuussa avatussa kommunismin uhrien muistomerkissä on kaksi puolta.

 

Kaksi korkeaa mustaa muuria leikkaa rinteen lähes Piritantielle asti. Ihmisvirta vaeltaa kymmenmetristen seinien väliin, ja kuilumainen käytävä ahmaisee heidät kitaansa. Minutkin.

Kommunismin uhrien muistomerkki on vaikuttava. Maiseman väkivaltaisesti halkaiseva synkeä seinämä symboloi hyvin kesken katkaistua elämää.

Silmä alkaa hahmottaa tummasta seinästä nimiä. Niitä on kaikkiaan 22 000. Ihmisiä, jotka kuolivat tavalla tai toisella vainojen uhrina. Monesta on jäljellä vain tuo nimi tuossa seinässä. Ulokkeelle nimirivien alle on asetettu kynttilöitä ja kukkia.

“Virolaisilla on tapana tuoda kynttilöitä omaisten haudoille, ja siksi suunnittelimme seinään paikan, johon voi sytyttää kynttilän läheisen muistoksi”,  kertoo oppaani Kalle Vellevoog, arkkitehti ja muistomerkin suunnittelutyöryhmän johtaja.

Uhreja löytyy lähes joka perheestä. Seinässä on myös Vellevoogin isoäidin ja -tädin nimi. Lapsena kyyditetty äiti selviytyi kotiin.

Parin sadan metrin mittaisen kanjonin päässä häämöttää kuitenkin valoa. Edessä avautuu kukkulainen maisema, joka on istutettu täyteen nuoria omenapuita. Soratiet johtavat keskellä olevaan painanteeseen, johon on sijoitettu penkkejä. Seisomme seremonia-aukiolla.

 

Muistomerkin ulkoseinässä on tuhansia metallisia mehiläisiä. Virolaisrunoilijat ovat usein verranneet kansaansa mehiläisparveen.

Kotipiha piti yllä toivoa

Sää on syksyisen aurinkoinen, lapset juoksentelevat puiden välissä riemusta kiljahdellen. Kun muistomerkkiä alettiin suunnitella, paikalla oli mutainen, leppää puskeva tasamaa. Ihana puutarha on muistomerkin toinen osa, ja itse asiassa suunnittelutiimin ensimmäinen idea.

“Maisemaa dominoi tuo takana oleva morbidi kuusikko, jonka vastapainoksi halusimme luoda jotain positiivista, auvoisaa ja kaunista.”

Puisto pehmentää myös musertavan muurin ja kertoo kyyditettyjen muistoista ja unelmista. Vellevoog totesi myös omakohtaisesti, että muistot kotipihoista ovat pitäneet toivoa yllä.

“Lasteni isovaari kirjoitti Komin vankileiriltä ja kysyi miten kotona jaksetaan, kukkivatko sireenit jo.”

Vaikka Vellevoog tiesi, että muistomerkki on tärkeä etenkin elossa oleville uhreille, häntä on hämmästyttänyt sen saama valtava myönteinen palaute. Hän ja muut työryhmän jäsenet ovat saaneet kiitoskirjeitä, sähköpostia ja soittoja.

Vellevoog toivoo, että omenatarhassa vietettäisiin aikaa, käytäisiin piknikeillä ja tuttuja tapaamassa. Opettajat voisivat pitää siellä tunteja ja kertoa samalla historiasta. Ja aina on tilaa yhdelle omenapuulle, jos joku valtiovieras haluaa istuttaa omansa.

 

Mustien muurien sisäpinnoilla on 22 000 kommunismin uhrin nimi.

Muistomerkki kuin teloitusseinä

Memoriaalin merenpuoleisessa päässä sijaitsee erikseen muistomerkki 801 virolaiselle upseerille. Neuvostoterrorin uhriksi joutui Viron upseerikunnasta neljännes. Heistä valtaosa teloitettiin.

Toteutus on minimalistinen mutta puhutteleva. Muurissa on kuulanreikiä, jotka saavat sen näyttämään teloitusseinältä. Aukkoihin kurkistava näkee kuvia upseeriasuisista, vakavailmeisistä miehistä.

Kommunismin uhrien muistomerkki suunniteltiin ideologisesti latautuneelle alueelle. Aivan sen kupeessa kuusikon takana on punasotureille pystytetty, paikoin jo rapistunut neuvostoaikainen monumenttialue, jonka tieltä puskutraktorit lanasivat saksalaissotilaiden sodanaikaisen hautausmaan. Obeliski ja betoniterassi näkyvät hyvin Piritantielle ja merelle asti.

Saksalainen hautausmaa on nyt kunnostettu, ja sama tulisi Kalle Vellevoogin mukaan tehdä punamuistomerkille.

 

“Allan Murdmaan ja Matti Varikin teos on hieno esimerkki neuvostoajan taiteesta ja ansaitsisi restauroinnin.”

“Jokaisella on oikeus muistaa edesmenneitä ja etsiä sovintoa”, Vellevoog painottaa. 

Kommunismin uhrien muistomerkki

  • Memento-liiton aloittama hanke oli vireillä vuosia, ja muistomerkin avajaistilaisuus Maarjamäellä elokuussa oli valtiollinen suurtapahtuma.
  • Viro on kansainvälisesti ajanut kommunismin uhrien nostamista natsien rikosten rinnalle. Itä-Euroopan maista vastaava muistomerkki löytyy vain Prahasta. 
  • Muistomerkkialue sijaitsee Tallinnassa Maarjamäen museon vieressä osoitteessa Pirita tee 74.

Lisätietoja memoriaal.ee

 

Teksti Arja Korhonen, kuvat Andrei Chertkov, kartta Eve Jaansoo

Lue lisää samasta aiheesta
hautausmaa mati varik muistomerkki muistomerkki tallinnassa neuvostoterrori obeliski saksalainen hautausmaa uusi nähtävyys tallinnassa

20.6.2025 | Historia

Montaa on ollut juhannusjuhlaa

Montaa on ollut juhannusjuhlaa

Juhannusyön hämärässä valossa jämerä virolainen isäntämies riisuutui peltonsa kulmalla. Sitten hän alastomana alkoi peltoa kiertää, kuinka monta kierrosta – … Lue lisää

29.5.2025 | Historia

camera icon7
Noblessnerin sataman historiasta ilmestynyt uusi teos

Noblessnerin sataman historiasta ilmestynyt uusi teos

Tiesitkö, että reilut sata vuotta sitten Noblessnerin satama toimi tsaarinaikaisena sukellusvenetelakkana, jossa suurissa kalkkikivestä rakennetuissa tehdashalleissa valmistettiin aikansa huippumeritekniikkaa? … Lue lisää

25.5.2025 | Kulttuuri

Näyttely Viron ruotsalaisväestöstä Viron kansallismuseossa

Näyttely Viron ruotsalaisväestöstä Viron kansallismuseossa

Viron kansallismuseossa on avattu uusi näyttely nimeltä Rannarootslased. Estlandssvenskar. Vironruotsalaiset. Kyseessä on tähän asti laajin ja kattavin näyttely, joka … Lue lisää

24.4.2025 | Historia

camera icon6
Viron historia paljastuu Kansallisarkiston saleissa

Viron historia paljastuu Kansallisarkiston saleissa

Oliko leijonia joskus Virossa? Mistä virolaiset ylipäätään ovat peräisin? Ja ovatko he aina olleet itsepäisiä? Näihin ja moniin muihin … Lue lisää

23.4.2025 | Historia

Vironkielinen kirjallisuus täyttää 500 vuotta – harvinaisuuksia esillä Nigulisten museossa

Vironkielinen kirjallisuus täyttää 500 vuotta – harvinaisuuksia esillä Nigulisten museossa

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 500 vuotta ensimmäisen vironkielisen kirjan julkaisemisesta. Merkkivuotta juhlistetaan näyttävästi Tallinnassa, kun Nigulisten museossa avataan perjantaina … Lue lisää

23.3.2025 | Historia

camera icon5
Kun laivat palasivat Tallinna-Helsinki reitille

Kun laivat palasivat Tallinna-Helsinki reitille

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 60 vuotta Helsinki–Tallinna-laivareitin uudelleen avautumisesta. Reitti suljettiin, kun Neuvostoliitto miehitti Viron toisen maailmansodan seurauksena. Keväällä … Lue lisää

11.2.2025 | Historia

Itsenäistyminen on hankalaa

Itsenäistyminen on hankalaa

Pärnun keskustan aukiolla on erikoinen rakennelma. Se on kopio parvekkeesta, joka oli aikoinaan Endla-teatterin toisen kerroksen parveke. Endla-teatterin vanhan … Lue lisää

6.12.2024 | Historia

Viron sotamuseo avasi uuden kiertävän näyttelyn 

Viron sotamuseo avasi uuden kiertävän näyttelyn 

Viron sotamuseo Viimsissä on avannut uuden näyttelyn, jossa muistetaan 1.12.1924 tapahtumia, jolloin kommunistijoukot yrittivät kaapata vallan Virossa. Perjantaina 29. … Lue lisää