Tuoretta tietoa Virosta
16.8.2020 | Historia

Padisen luostari on päiväreissun paikka – pohjoisvirolaisessa luostarissa selviää, miksi Helsingissä on Munkkivuori

Teksti Arja Korhonen, kuvat Andrei Chertkov,

Padisen luostari on päiväreissun paikka – pohjoisvirolaisessa luostarissa selviää, miksi Helsingissä on MunkkivuoriLääne-Harjun kunnalle kuuluvan luostarin takana häämöttää yksityisomistuksessa oleva Padisen kartano.

Tallinnan lähiseutu sai uuden kiinnostavan käyntikohteen, kun Padisen sisterssiläisluostarin vuosikymmeniä jatkuneet entisöintityöt saatiin päätökseen. Luostarilla oli aikoinaan siteitä myös Suomeen.

Moni Keilan kautta Haapsaluun autoillut turisti lienee huomannut luostarin komeat kalkkikivimuurit aivan maantien varressa ja pysähtynyt niitä ihailemaan.

Nyt Padiseen kannattaa suunnata varta vasten. Luostari avattiin toukokuussa kävijöille kokonaisuudessaan. Lisäksi viereiseen pehtoorin taloon valmistui matkailuneuvonta, kokous- ja harrastetiloja sekä museopuoti. Luostarikompleksi kuuluu Lääne-Harjun kunnalle.

Pihapiirissä on paljon muutakin nähtävää. Lammen toisella puolen luostaria vastapäätä komeilee joitakin vuosia sitten kunnostettu Padisen kartano. Läheisessä tallirakennuksessa toimii kahvila-ravintola. Mahtavien lehmusten, saarnien ja tammien lomassa pilkottaa mehiläispönttöjä.

Toiminnanjohtaja Marje Kidron on nauttinut luostarialueen rauhaisasta tunnelmasta ja tuntenut töihin tullessaan itsensä etuoikeutetuksi eritoten tänä keväänä. Hänelle paikka on rauhan tyyssija.

Toisaalta jylhä rakennus on kuin seikkailukeskus, jossa riittää kammioita, kellareita, jännittäviä ullakkotiloja, rappusia ja salaperäisiä sisäpihoja tutkittavaksi. Nurkan takana joenuomassa voi grillailla. 

Padise pursuaa kiinnostavaa historiaa aikojen hämäristä. Siihen voi syventyä – tai vain samoilla nauttien kauniista miljööstä. 

Kidronin mukaan luostarista ei ole aikomus tehdä mitään disneylandia, jossa pseudomunkit juoksentelisivat ympäriinsä. Hän toivoo, että kävijöillä on aikaa ja kiinnostusta syventyä luostarin historiaan ja munkkien elämään. 

“Tilat ovat aika pelkistettyjä, joten tarvitaan mielikuvitusta nähdä vuosisatojen taakse.”

Linnoitusluostarina Padise on ainutlaatuinen.

“Vastaavaa ei ole Virossa ja Euroopassakin todella harvoja.”

 

Munkit kalastivat Porvoonjoella

Kapuamme avonaiseen torniin, jonne vievät kapeat ja korkeat keskiaikaiset kivirappuset tuntuvat reisilihaksissa. Pohjoisvirolainen peltomaisema avautuu ympärillä kuin kämmenellä. Idässä töröttää Rummun louhoksen jätekivestä syntynyt oudonnäköinen uurteinen mäki.

“Maat kuuluivat luostarille niin kauas kuin silmä siintää”, toteaa Kidron.

Jos luostarin torniin kapuaminen panee sydämen läpättämään, niin ylhäällä matala suojamuuri ja maisema saavat haukkomaan henkeä.

Luostaria alettiin rakentaa Paadisen kylän kupeeseen vuodesta 1317 lähtien, kauas kaupunkien houkutuksista. Vaitioloon sitoutuneet sisterssiläismunkit pyrkivät omavaraisuuteen ja keskittyivät rukoukseen ja työhön eristäytyen muusta maailmasta. Paikallisten kanssa ei juuri seurusteltu.

“Puhekiellon takia munkkiveljet käyttivät keskenään usein viittomakieltä.”

Ruotsin kuningas Maunu Eerikinpoika lahjoitti vuonna 1351 luostarille oikeuden pyytää lohta Vantaanjoesta. Samassa asiakirjassa mainitaan ensi kertaa Helsinki. Näitä peruja Helsinkiin vakiintuivat myös paikannimet Munkkiniemi ja Munkkivuori.

Munkkiveljet olivat pääosin peräisin Keski-Euroopasta. Viroon he toivat mukanaan muun muassa kivenveistotaiteen.

Munkkeja oli luostarissa vajaa kolmekymmentä. Mitään kirjallista faktaa asiasta ei ole, mutta Kidron kertoo historioitsijoiden päätelleen asian kapiteelisalin eli kokoushuoneen koosta.

“Munkit kokoontuivat tähän, ja juuri sen verran mahtui seinänvierille vierekkäin istumaan”, Kidron heilauttaa kädellään ympyrän. 

 

Ankaraa elämää

Muiden sisterssiläisluostareiden tapaan Padisekin perustettiin lähelle vettä myllyjä varten. Vaikka luostari oli vauras, munkkien elämä ei todellakaan ollut mitään liköörinkeittelyä.

“Munkit heräsivät aamumessuun jo kolmelta. Ruoka oli yksinkertaista, kesäisin syötiin kaksi kertaa päivässä, talvisin vain kerran.”

Kun työtä tehtiin otsa hiessä, munkkien eliniän odote ei ollut kovin pitkä. Lihaa ei alkuaikoina sallittu lainkaan, mutta arkeologiset löydöt viittaavat siihen, että myöhemmin periaatteesta luovuttiin.

EU-varoin toteutetun entisöinnin ja kaivausten aikana luostarista on saatu uutta tietoa, joka on Kidronin mukaan muuttanut käsityksiä luostarin elämästä. Kryptan lattian alta löytyi hauta, esiin kaivettiin tyrmä ja seinillä on viitteitä värillisistä freskoista.

Luostarin sisäpihalla saa käsityksen siitä, miltä paikka on näyttänyt vuosisatojen saatossa. Jokaisella rakennuksen siivellä oli oma tehtävänsä.

Luostarin tilat on jälkikäteen yhdistetty seiniä avaamalla. Alunperin jokaiseen huoneeseen mentiin erikseen sisäpihaa kiertäneeltä ristikäytävältä, josta on vain jokunen pilarintynkä jäljellä.

Luostarin seinien sisällä munkkien elämänpiiriin kuului muun muassa erilaisia työtiloja, keittiö, ruokasali, dormitoorium, jossa nukuttiin sekä parlatoorium, eli ainoa paikka, jossa sai puhua. 

Ja tietenkin kirkkosali eli oratoorium. Siellä Kidron näyttää Pyhän Bernhardin parrakkaan hahmon, joka on veistetty pylväiden päihin ja ikuistettu nyt myös Padisen luostarin logoon.

Luostarin sydän on vuonna 1448 rakennettu kirkkosali.

Padisen munkit kokivat karvaasti virolaisten vieraan vallan vihan Yrjönyön kapinan aikaan 1343. Kaikki 28 munkkia tapettiin ja luostari poltettiin. Niinpä uudesta luostarista rakennettiin turvallinen linnoitus. Eteläpuolella on yhä nähtävissä kapinaa edeltäviä raunioituneita osia.

Luostarin toiminta päättyi Liivinmaan sodan alkaessa 1558, jolloin saksalainen ritarikunta otti linnoituksen omaan käyttöönsä.

 

Koko päivän kohde

Uskontotieteitä Pariisissa opiskelleelle ja kymmenkunta vuotta Ranskassa asuneelle Kidronille Padise on tarjonnut unelmien työpaikan. Häntä on ilahduttanut, että kotonaoloon kyllästyneet virolaiset ovat käyneet tutustumassa luostariin innokkaasti heti avajaisten jälkeen. Monet lähikylien ihmiset ovat kertoneet käyneensä luostarin sisällä ensi kertaa.

”Näkymätön muuttuu näkyväksi syventymällä”, sanoo Marje Kidron, jonka mukaan Padisessa on paljon löydettävää, jos ei pidä kiirettä. 

Myös pehtoorin talossa sijaitsevan matkailuneuvonnan kaikkiin tiloihin voi tutustua. Kirjasto on hyvä paikka hiljentymiseen ja mietiskelyyn. Kokoushuoneita on mahdollista vuokrata omaan käyttöön.

Työpajoissa on mahdollista opetella kalligrafiaa, louskuttaa kangaspuita, lyödä kolikoita ja valaa kynttilöitä. Kaikkiin tekemisiin voi tutustua museoyönä 29. elokuuta.

Pienessä museokaupassa on myynnissä muistikirjoja, hunajaa, puulusikoita ja muita luostarin henkeen sopivia tuotteita. Mutta myös mielenkiintoisia makuelämyksiä tarjoavia paikallisia juomia kuten raparperikuoharia, olutta ja siideriä.

Padisessa on luostarin lisäksi muutakin nähtävää kuten kartano, arkkitehtonisesti kiinnostava kunnantalo ja muinaislinnoitus. 

Marje Kidronilla on luostarin varalle kehittämisideoita vuosiksi eteenpäin. Maantien toiselta puolen metsiköstä löydettiin muutama vuosi sitten merkkejä vanhasta kalmistosta. Sinne voisi tulevaisuudessa syntyä vaikkapa luostarin puutarha.

Luostarissa on esillä näyttelyitä, muun muassa kivenveistosta. Kellarin yhteen saliin on sijoitettu interaktiivinen Musta laatikko, joka kertoo luostarin historiasta ja taustoittaa munkkien elämää. Lapsille salissa on erilaisia pelejä.

Mahtavasti kaikuvissa saleissa järjestetään konsertteja. Kiilin vanhan musiikin yhtye  esiintyy kirkkosalissa 22. elokuuta ja maailman huippuihin kuuluva Viron kansallinen mieskuoro RAM 6. syyskuuta. Lippuja konsertteihin saa myös paikan päältä.

Omaehtoista retriittiä voi puolestaan harrastaa paitsi luostarissa, myös puiston siimeksessä tai lähiseudun retkipoluilla.

Padise sopii hyvin perhekohteeksi, ja Kidron uskoo kiinnostavaa katseltavaa ja tekemistä löytyvän koko päiväksi.

“Toivon, että kaikki voisivat viettää täällä mukavan päivän.”

 

Ruokapaikkoja ja retkipolkuja

Kivenheiton päässä luostarista, lammen toisella puolen sijaitsee Padisen kartano, jossa toimii ravintola ja hotelli (paitsi tänä kesänä). Toimintaa pyörittää kartanon alkuperäisen omistajasuvun von Rammien jälkeläinen.

Von Rammin suku rakensi barokkikartanonsa 1770-luvulla, Viro pakkolunasti maat 1919, mutta Saksaan muuttaneet jälkeläiset ostivat rakennuksen takaisin 1998. Nyt siinä toimii hotelli ja ravintola Ramm.

Yksityisomistuksessa on myös viereinen Padise Kastell, vanhaan tallirakennukseen pesiytynyt kahvila-ravintola. Pöytiä on katettu ulos viihtyisälle sisäpihalle ja porttiholvin varjoon. Pilttuut komeine pylväskäytävineen ovat muuntuneet upeaksi ruokasaliksi, joka sopii vaikka häätilaisuuksiin.

Padise Kastellin sisäpihalle rakennettiin tänä keväänä tyylikäs kasvihuone, jossa viljellään mausteyrttejä ravintolan keittiöön.

Kastellin sisäpihaa rajaa yhdeltä sivulta kunnantalo, entinen kolhoosin päärakennus. Siiri Kasemetsan suunnittelema modernistinen rakennus valmistui 1978 ja sitä pidetään Viron maaseutuarkkitehtuurin helmenä.

Luostarin luota lähtee useita retkipolkuja. Niistä yksi vie vanhalle linnamäelle, noin kilometrin päässä sijaitsevaan virolaisten muinaislinnoitukseen.

Rummun tekoallas muutaman kilometrin päässä on uniikki nähtävyys ja uimapaikka. Louhostoiminnan lakattua rakennukset upposivat sinisenä hohtavaan veteen.

 

 Padisen luostari, Padisen kylä, Lääne-Harjun kunta.

 

The Baltic Guiden tuoreita uutisia

Lue lisää samasta aiheesta
luostari Padisen luostari Pohjois-Viro

26.9.2020 | Historia

Syyskuun historia-artikkeli: Tallinna, hiljainen provinssikaupunki

Syyskuun historia-artikkeli: Tallinna, hiljainen provinssikaupunki

Tallinna antautui muutaman päivä piirityksen jälkeen. Oikeasti ei edes yritetty taistella, vaan sen verran pidettiin portteja kiinni, että kunnia tuli … Lue lisää

20.9.2020 | Historia

Livikon museossa voi Tallinnassa tutustua perinteikkään juomanvalmistajan tarinaan

Livikon museossa voi Tallinnassa tutustua perinteikkään juomanvalmistajan tarinaan

Viru Valge -viina ei juuri esittelyjä kaipaa. Viinapullon etiketissä seisoo pasuunaa puhaltava poika. ”Tarinan mukaan pasuunapoika soittaa lännen suuntaan. Siellä … Lue lisää

25.8.2020 | Historia

Elokuun historia-artikkeli – Viron maatalouden pitkä taival

Elokuun historia-artikkeli – Viron maatalouden pitkä taival

Viron maatalous ja maaseutu ovat kokeneet kolme suurta muutosta. Ensin siirryttiin kartanotaloudesta perhetiloihin. Neuvostovuosina tulivat kolhoosit, ja neuvostovuosien jälkeen raju … Lue lisää

13.8.2020 | Historia

Itä-Viron komea kohde – Narvan Hermannin linna on remontin jälkeen muhkea matkailunähtävyys

Itä-Viron komea kohde – Narvan Hermannin linna on remontin jälkeen muhkea matkailunähtävyys

Viron historia on ollut täynnä maan yli vyöryviä vieraita valloittajia. Se näkyy myös Viron itärajalla sijaitsevan Narvan kaupungin ykkösnähtävyydessä, Hermannin … Lue lisää

21.7.2020 | Historia

The Baltic Guiden kolme kesävinkkiä Pohjois-Viroon

The Baltic Guiden kolme kesävinkkiä Pohjois-Viroon

Narvan Hermannin linna Tätä on odotettu: kesäkuussa avattiin Narvan Hermannin linna perinpohjaisten uudistustöiden jälkeen. Linna ja koko Narvan kaupunki ovat … Lue lisää

19.7.2020 | Historia

Kun kuolema tanssi Tallinnassa – Virossa on nähty ennenkin hurjia kulkutauteja

Kun kuolema tanssi Tallinnassa – Virossa on nähty ennenkin hurjia kulkutauteja

Tallinnasta mustan surman kourissa tiedetään vähän. Monissa paikoissa joku onnekkaasti rutosta selvinnyt munkki piti kronikkaa ja kertoi mitä hänen lähiympäristössään … Lue lisää

8.5.2020 | Historia

Äitienpäivärunon kirjoittaja lepää mäntymetsässä – Metsäkalmisto Tallinnassa on hieno vierailukohde

Äitienpäivärunon kirjoittaja lepää mäntymetsässä – Metsäkalmisto Tallinnassa on hieno vierailukohde

Kaunis mäntymetsä alkaa jo oikeastaan meren rannalta ja jatkuu ylemmäs kohti Tallinnan Televisiotornia. Tornia lähestyessä puiden välissä alkaa pilkahdella hautakiviä. … Lue lisää

24.3.2020 | Historia

Georg Ots 100 vuotta – maaliskuussa juhlitaan legendaarista laulajaa

Verkkouutinen: Georg Ots 100 vuotta – maaliskuussa juhlitaan legendaarista laulajaa

Muistokirjoitus oli Pravdassa, valtakunnan päälehdessä. Muistokirjoituksessa oli allekirjoitukset, tavallaan viralliset esisurijat. Ensimmäinen allekirjoitus on kommunistisen puolueen pääsihteerin Leonid Breznevin ja … Lue lisää