Tuoretta tietoa Virosta
4.10.2011 | Henkilö

Oopperan johtaja palasi juurilleen

Oopperan johtaja palasi juurilleen

Oopperan johtaja palasi juurilleen

Mikk kävi ensimmäistä kertaa Estonian rakennuksessa jo ennen kuin oppi kävelemään.

Martin isä Arne Mikk on virolaisen oopperan Grand Old Man, joka aloitti työt talossa 1952. Isän työmaa tuli Martille tutuksi jo lapsena. ”Varmasti olen ollut täällä jo ihan pienenä, mutta ensimmäiset muistikuvat oopperasta ovat kouluajoilta.”

Mikk pääsi myös lavalle jo pikkupoikana. ”Olin lapsiavustajana ja myöhemmin lauloin poikakuorossa.”

Oopperan maailma kiehtoi kuoropoikaa, joka haaveili laulajan urasta. ”10-vuotiaana kirjoitin koulun esseessä, että minusta tulee oopperalaulaja.”

Mikk teki töitä haaveensa toteuttamiseksi, mutta kevyempikin musiikki kiinnosti. Hän soitti banjoa ja huuliharppua sekä lauloi monissa eri kokoonpanoissa.

Asevelvollisuuden suoritettuaan Mikk päätti jättää bändikokeilut ja panostaa opiskeluun Tallinnan konservatoriossa. Sattuma kuitenkin puuttui peliin. Armeijakaverille tehdyn lupauksen lunastaminen vei yksiin Rodeo-yhtyeen kanssa ja keikoille neljäksi vuodeksi. ”Se oli jo vakavampaa bänditoimintaa, keikkailimme paljon ja kävimme myös Suomessa esiintymässä ELMU:n juhlissa.”

Kiinnostavinta Rodeossa on yhtyeen rooli laulavan vallankumouksen alkumetreillä. ”Olimme mukana epävirallisilla yölaulujuhlilla Laululavalla jo vuoden 1987 kesäkuussa. Vuotta myöhemmin esiinnyimme viitenä yönä perätysten ja ihmisiä oli paikalla jatkuvasti enemmän. Viimeisenä yönä samaan aikaan järjestettyjen Vanhankaupungin päivien loppu siirrettiin Raatihuoneentorilta Laululavalle ja loppu onkin historiaa.” Rodeo ei ratsastanut maineellaan, vaan lopetti keikkailun jo saman vuoden elokuussa ja Mikk keskittyi klassisen laulun opintoihinsa.

Laulajan ura vei Mikkin seuraavaksi Suomeen liki seitsemäksi vuodeksi. Ensikosketus pohjoisen naapurimaan oopperapiireihin oli vierailu Savonlinnassa. ”Jorma Hynninen kutsui minut kesäkursseille Savonlinnaan 90-luvun taitteessa. Rakastuin heti kaupunkiin ja juhliin, joilla olin myöhemmin mukana monena kesänä ensin kuorossa ja myöhemmin myös solistina.”

Vuonna 1991, Viron juuri itsenäistyttyä uudelleen, Mikk pääsi Sibelius-Akatemiaan opiskelemaan klassista laulua. Savonlinnassa kuorolaiselle tuli samoihin aikoihin lisää töitä. ”Ensin sain pienen osan Macbethissa murhaajana. Seuraavana vuonna olin kiinnitetty jo valmiiksi rooliin ja Sami Luttinen toiseen näytökseen palvelijaksi. Luttinen joutui jättämään yhden illan väliin ja minulle tarjottiin sitäkin osaa. Kolmantena vuotena teinkin molemmat roolit ja vielä yhden pikkuroolin sijaistuksen samassa produktiossa. Seuraavana päivänä ehdotin silloiselle juhlien johtajalle Paavo Suokolle, että en halua työstä erillistä palkkiota, mutta voisinko sitä vastoin saada jatkossa isomman roolin. Suokko näytti tulevaa Palatsioopperan solistilistaa ja olin siinä kiinnitettynä mestaajana osaan.” Savonlinnassa Mikk esiintyi sen jälkeen monilla juhlilla, viimeisen kerran Tannhäuserissa 1998.

Mikk teki oopperatöitä freelancerina 1990-luvulla monilla estradeilla. ”Kaikkiaan lauloin noin 30 roolia yli 15 eri paikassa.” Ura jäi kuitenkin suhteellisen lyhyeksi monesta syystä. ”Olin aina luotettava työmies, mutta en tähtiainesta. Tavallaan huomasin omien rajojen tulevan vastaan lauluuralla. En myöskään halunnut jatkuvasti matkustella ja viettää aikaa hotelleissa. Kun lapsemme tulivat kouluikään, oli luontevaa muuttaa takaisin Viroon ja vaihtaa ammattia.”

Mikk siirtyi kulttuurin parista kaupalliselle puolelle, mainostoimiston copywriteriksi ja myöhemmin luovaksi johtajaksi ja edelleen elämyspalvelujen pariin alan virolaisen lippulaivan Royal Servicen johtotehtäviin. ”Työ oli mielen-kiintoista ja menestyimme hyvin, saimme palkintoja ja paljon positiivista palautetta.”

Tätä taustaa vasten ymmärtää hyvin, että päätös vaihtaa työpaikkaa ei ollut helppo. ”Kun sain Estonian tarjouksen, mietin pitkään mitä teen. Vaaka kallistui oopperan puolelle.”

Oliko päätös oikea? ”Olen ollut tässä työssä tasan vuoden ja noin joka kolmas päivä on tuntunut, että olen oikeassa paikassa. Uskon, että kokemuksistani tulee jatkossa olemaan vielä enemmän hyötyä. Oopperassa prosessit ovat pitkiä, joten hetkessä ei isoja muutoksia tehdä.”

Oopperan johtaja osallistuu ohjelmiston suunnitteluun ja vastaa ohjaajista, lavastajista, miehityksistä sekä järjestää tarvittaessa sijaiset. ”Viime kaudessa olen ylpeä siitä, että kaikki esitykset toteutettiin suunnitellusti ja että lamasta huolimatta kävijämäärämme nousi melkein viidenneksen. Tosin siihen tärkein syy oli varmasti onnistunut ohjelmisto, jota en ollut itse suunnittelemassa.”

Esityksiä on kauden aikana yli 200, joten johtajan työ on melkoista palapeliä. Tärkeimpänä pelivälineenä on tietokone. Omia solisteja, joita on 20, pyritään käyttämään mahdollisimman paljon, mutta myös vierailijoita tarvitaan. ”Meillä on pieni sali ja edulliset lippujen hinnat, joten budjetti asettaa rajat vierailijoita haettaessa. Vanhoista suhteista on tässä ollut hyötyä. Olen saanut houkuteltua tänne hyviä entisiä kollegoja ja lisäksi meillä on sellainen maine, että täällä on erinomainen työilmapiiri. Siksi jotkut jopa soittelevat, että haluavat tulla tänne tekemään esimerkiksi ensimmäistä kertaa jotain roolia, eikä silloin palkkiolla ole niin väliä.”

Toimiva ohjelmisto on oopperatalolle äärimmäisen tärkeää. Hyvässä ohjelmistossa on kolmen tyyppisiä esityksiä: takuuvarmoja yleisön suosikkeja, vähemmän tunnettuja teoksia vakavampia harrastajia ajatellen ja silloin tällöin uutta tai muuten vähemmän tunnettua oopperaa vaativimmalle yleisölle. Jos nämä osa-alueet ovat oikeassa suhteessa, niin homma toimii. Estoniassa ohjelmisto on mielestäni tällä hetkellä erittäin hyvä, monet vanhat teokset myyvät edelleen hyvin ja uudet ovat mielenkiintoisia. Ensi kausikin on jo käytännössä suunniteltu ja ajatukset ovat jo vuodessa 2014.”

 

Miksi Estoniaan? Mart Mikk vastaa:

1. Talo. Hieno arkkitehtuuri ja kompakti kokonaisuus luovat oopperoihin harvinaisen intiimiä tunnelmaa.

2. Oma solistikunta. Meillä on 20 vakituista solistia, joiden joukossa on paljon hienoja ääniä.

3. Matka. Ilta oopperassa kruunaa matkan, jolla voi tehdä paljon muutakin.

4. Ohjelmisto. Monipuolisessa ohjelmistossa on esimerkiksi samojen oopperoiden erilaisia produktioita kuin Suomen kansallisoopperassa  ja paljon muuta kiinnostavaa.

 

TEKSTI JUKKA ARPONEN, KUVAT ANDREI CHERTKOV JA TOOMAS VOLMER

 

Lue koko juttu näköislehdestä

Lue lisää samasta aiheesta

18.6.2024 | Henkilö

Valdur Mikita: ”Parhaista paikoista ei kannata kertoa kenellekään”

Valdur Mikita: ”Parhaista paikoista ei kannata kertoa kenellekään”

Sinulta on julkaistu suomeksi kaksi teosta, Kantarellin kuuntelun taito ja Lingvistinen metsä. Molemmat ovat käyneet kirjastojen lainaustilastojen huipulla ja … Lue lisää

13.5.2024 | Henkilö

Kahden kansan ääni

Kahden kansan ääni

Kun maidensa ykkösräppärit istuvat haastattelupöytään, on käytössä kolme kieltä. Nublu puhuu viroa, Mikael Gabriel suomea, keskenään muusikot kommunikoivat englanniksi. … Lue lisää

1.2.2024 | Henkilö

Vuoden 2023 matkailuvaikuttaja tarjoaa elämyksiä lukijoilleen

Vuoden 2023 matkailuvaikuttaja tarjoaa elämyksiä lukijoilleen

Viime vuoden lopussa Suomen matkailuala kokoontui vuotuiseen Finnish Travel Galaan palkitsemaan matkailualan yrittäjiä, vaikuttajia ja matkakohteita. Äänestyksiin kesä-heinäkuussa osallistui … Lue lisää

28.1.2024 | Henkilö

Heidi Iivari: ”Tartossa kulttuuri on käsitetty laajasti”

Heidi Iivari: ”Tartossa kulttuuri on käsitetty laajasti”

Heidi Iivari on asunut Tartossa lähes 18 vuotta. Nyt hänen kotikaupunkinsa paistattelee Euroopan kulttuuripääkaupunkina ja kuulimme parhaat kulttuuritärpit kaupunkiin. … Lue lisää

14.1.2024 | Henkilö

Nuoren Viron innostus siivitti Ella Kannisen opintoja Tartossa

Nuoren Viron innostus siivitti Ella Kannisen opintoja Tartossa

Marraskuun lumisateisena sunnuntaina Helsingin Kaapelitehdas on täynnä ihmisiä. Käytävillä myydään virolaisia tuotteita ja maakunnat sekä kaupungit esittelevät omia kohteitaan … Lue lisää

17.11.2023 | Henkilö

Kirjailija inspiroituu Virosta

Kirjailija inspiroituu Virosta

Kirjailija ja toimittaja Eveliina Talvitie ei ollut ennen Viroon muuttoaan mikään tyypillinen Tallinnan kävijä, mutta niinä kertoina kun kirjailija … Lue lisää

14.11.2023 | Henkilö

”Tanssi auttoi Suomeen sopeutumisessa” 

”Tanssi auttoi Suomeen sopeutumisessa” 

KatriRiihilahti on uransa huipulla oleva tanssija ja koreografi, jonka lähes kaikki suomalaiset tuntevat supersuositusta ”Tanssii tähtien kanssa” -ohjelmasta sekä … Lue lisää

1.9.2023 | Henkilö

J. Karjalainen: ”On hienoa nähdäeturivissä isä ja tytär tai äiti ja poika”

J. Karjalainen: ”On hienoa nähdäeturivissä isä ja tytär tai äiti ja poika”

Kuulun siihen ikäpolveen, joka muistaa vielä Jukka Tapio Karjalaisen työskennelleennuorena miehenä SEK-mainostoimistossa. Harva nykyinen faniehkä tietää, ettäennen mahtavaa musiikkiuraansa … Lue lisää