Tuoretta tietoa Virosta
8.3.2016 | Historia

Monenlaisia katupartioita

Monenlaisia katupartioita

Virossa oli 1990-luvun alussa erilaisia turvafirmoja tarjoamassa palveluitaan. Yksi erikoisimmista oli Läänemaan vapaaehtoinen Jääkärikomppania.

 

Periaatteessa Läänemaan maakunnan mukaan nimensä ottanut vapaaehtoinen Jääkärikomppania oli osa Viron puolustusvoimia, rannikkojääkäritoimintaan erikoistunut koulutusyksikkö. Käytännössä komppania koostui värvätyistä sotilaista, joille maksettiin palkkaa. Palkkarahoja ansaitakseen Jääkärikomppania myi turvapalveluita ja sen sotilaat valvoivat erilaisia varikkoja ja varastorakennuksia kuten muidenkin turvafirmojen miehet. Jääkäreillä oli vain pamppua järeämpi varustus.

Jääkärikomppanialta haettiin apua sekavana aikana myös muihin kuin puhtaisiin vartiointitehtäviin. Pyynnöstä kävivät jääkärit pieksemässä maaseutubaareista suojelurahaa kiristäviä rikollisia, välillä näissä kahinoissa ammuttiinkin. Jossain vaiheessa suhteellisuuden taju katosi ja nuoret soturimielet alkoivat jakaa oikeutta ja panna tuomioita täytäntöön. Jääkärien jäljiltä löytyi sitten ainakin yksi murhattu metsästä.

 

Isänmaan puolesta

Viro ja virolaiset heräsivät Laulavan vallankumouksen innoittamina 1980-luvun lopussa. Alettiin katsoa eteenpäin, kohti tulevaisuutta vapaana ja itsenäisenä kansakuntana. Samalla katsottiin myös taaksepäin, miten asiat oli hoidettu entisessä Viron tasavallassa.

Omaa armeijaa ei Eestin neuvostotasavallassa tietenkään voinut perustaa, mutta jotain sentään sai tehdä. Perustettiin erityisiä urheiluseuroja ympäri maata, seuroissa harjoiteltiin sotilastaitoja suunnistuksesta maastoestejuoksuun ja ampumista lain sallimissa puitteissa eli yleensä ilma-aseilla. Miehet kouluttivat toisiansa, sillä käytännössä kaikki olivat suorittaneet asevelvollisuutensa Neuvostoliiton armeijassa.

Vanhassa Viron tasavallassa oli tärkeässä asemassa ollut Kaitseliit eli suojeluskunta. Se oli ollut maanpuolustushengen ja maanpuolustustaitojen ylläpitäjä. Olojen hieman vapautuessa suojeluskunta perustettiin uudestaan helmikuussa 1990. Virallisesti uusi yhdistys oli vähän muuta kuin mitä sen jäsenet sen kokivat olevan ja jäsenien käsityshän määräsi toiminnan muodot. Kaitseliit antoi niin hyvää sotilaskoulutusta kuin pystyi, jalkaväen perustaidot osattiin ja niitä harjoiteltiin.

Jäsenet olivat syvästi isänmaallisia ja syvästi vastuuntuntoisia ihmisiä kaikista ammattiryhmistä ja kaikkialta Virosta. Suojeluskunnasta kasvoi kuukausi kuukaudelta vahvempi organisaatio.

Toinenkin maanpuolustusorganisaatio syntyi keväällä 1990. Viron itsenäisyyttä vastustavat Inter-liikkeen mielenosoittajat yrittivät toukokuussa 1990 valloittaa parlamenttitalon ja kaataa vastanimitetyn ja ensimmäisen parlamentaarista luottamusta kantavan hallituksen. Pääministeri Edgar Savisaar kutsui radion avulla tavalliset tallinnalaiset apuun ja mielenosoitus raukesi väkijoukkojen edessä. Hallitus huomasi oman turvattomuutensa ja niin Kansanrintaman järjestysmiespalvelusta muodostettiin puolisotilaallinen Kodinturva eli Kodukaitse-järjestö. Jos Kaitseliiton esikuva oli eurooppalainen armeija, niin Kodukaitsen esikuva oli eurooppalainen mellakkapoliisi.

Viron itsenäistyttyä puolustusvoimat perustettiinkin Kaitseliiton avustuksella. Rajavartiosto, vankeinhoitolaitos sekä tulli taas perustettiin Kodukaitsen luomalle pohjalle.

Isänmaalliselle toiminnan miehelle oli 90-luvun alussa tekemistä enemmän kuin tarpeeksi, oli mahdollisuus toimia ja luoda pohjaa uudelle Virolle.

 

Väärin itsenäistetty

Eestin neuvostotasavallan parlamentti eli korkein neuvosto julisti Viron itsenäisyyden palautetuksi ja miehityksen päättyneeksi elokuussa 1991, kun Moskovan vallankaappaus kuivui kokoon.

Viron valtio siis totesi olevansa olemassa, olevansa jälleen vapaa päättämään omista asioistaan ja pyysi muita valtioita lähettämään diplomaattinsa takasin. Diplomaatithan olivat poistuneet 1940 kesällä kun Viron tasavallasta tuli Eestin neuvostotasavalta.

Monen mielestä Viro oli itsenäistynyt väärin. Erityisesti Viron Kansanrintaman piirissä oli politiikkoja, jotka olisivat nähneet parempana ja käytännöllisempänä ratkaisuna perustaa Eestin neuvostotasavallan pohjalle uusi Viron valtio. Käytännölliset kuitenkin hävisivät parlamentin neuvotteluissa palautettavan itsenäisyyden muodosta.

Toinen kiihkeämpi vastustajien ryhmä oli periaatteelliset. Heidän mielestään neuvostolakien mukaan valittu korkein neuvosto ei ollut mikään parlamentti, joka voisi päättää Viron asioista. Ainoa jatkuvuuden kantaja oli Norjassa kokoustava Viron pakolaishallitus. Ministerit asuivat kaikki Ruotsissa, mutta Ruotsi ei sallinut vieraiden valtioiden poliittista toimintaa alueellaan, joten porukalla ajettiin Osloon hallituksen istuntoihin.

 

Puhdas soturimieli

Kaitseliittoon mahtui monenlaista soturimieltä. Osa oli kuitenkin niin itsenäisiä, että he eivät enää mahtuneet suojeluskunnan piiriin. Viron itsenäistyttyä muutama vahvan aatteen mies perusti ”Viron puolustusvoimien perustamiskeskuksen”. Heidän tarkoituksenaan oli vähän niin kuin harrastelijapätevyydellä perustaa maalle armeija. Annettiin jopa käsky perustaa kahdeksan rykmenttiä eri puolille Viroa.

Harrastelu harrasteluksi, ammattilaiset alkoivat rakentaa Virolle puolustusvoimia. Kaikki virolaiset aktiiviupseerit olivat palvelleet Neuvostoliiton armeijassa. Näitä Puna-everstejä toiset vihasivat yhtä kiihkeästi kuin vasta itsenäistyneessä Suomessa ryssän everstejä.

Pakolaishallitus jakoi sotilasarvoja niille intomielille, jotka puheissaan olivat perustamassa armeijaa. Pian oltiin everstejä ja kapteeneita ilman minkäänlaista sotatieteen opiskelua. Siinähän käy niin kuin näissä tilanteissa aina käy. Oikeat ammattilaiset eivät ”operetti arvoja” noteeranneet ja puhtaat soturimielet turhaantuivat.

Heille kuitenkin yritettiin löytää heidän kykyjään vastaavaa tekemistä, sillä maanpuolustuksen luomisessa jokaisen panos tuli tarpeeseen.

 

Oma sotaväki

Kovin kansallismieliset eivät halunneet puna-everstien komennon alle ja niin he perustivat ihan oman joukko-osaston. Rannikkojääkärikomppanian (rannikkojääkärien maine oli tiedossa niin Suomen kuin Ruotsinkin rannikkojääkärien toiminnan perusteella). Komppania otti käyttöönsä entisen neuvostorajavartioston tutka-aseman alueen Haapsalun lähistöllä.

Pullapään niemen (mullikkaniemi) varuskunnassa leikittiin sitten armeijaa. Paukkupatruunoiden puutteessa sotaharjoituksissa käytettiin kovia ammuksia, esimerkiksi kun harjoiteltiin hyökkäystä ja puolustusta niin kumpikin puoli ampui kovilla vastapuolen päiden yli. Touhu oli muutenkin hyvin omalaatuista.

Jääkärikomppania sai rahaa lahjoituksista ja valtiolta. Lisäksi alettiin taistella rikollisuutta vastaan ja aloitettiin turvafirman toiminta. Se puolestaan oli niin reipasotteista, että Viron poliisi puuttui asiaan.

Lopulta valtion oli myös puututtava Jääkärikomppanian tekemisiin ja heidät haluttiin muuttaa itsenäisestä joukko-osastosta komentoketjuun kuuluvuksi joukko-osastoksi. Tämä ei jääkäreitä luonnollisestikaan miellyttänyt ja niin he julistautuivat täysin itsenäiseksi sotilasosastoksi. Tämä oli jo kapina.

Kesällä 1993 Viro oli ollut itsenäinen vasta kaksi vuotta ja poliittinen kulttuuri oli vielä kehittymässä. Osa kansallismielisistä oppositiopoliitikoista käytti tilannetta hyväkseen ja horjuttaakseen Mart Laarin hallitusta alkoi näkyvästi tukea kapinallisia jääkäreitä. Syntyi kunnollinen poliittinen kriisi.

Jääkärikomppania linnoittautui varuskuntaansa Pullapäälle ja varuskuntaa piirittivät poliisit. Syrjemmällä oli pari komppaniaa varusmiehiä, aseissa ja valmiina puuttumaan tilanteeseen, jos ampumiseksi menisi.

Takalukko lähti laukeamaan, kun Pullapään jääkärien päällikkö ja pääideologi pidätettiin hänen olleessaan käymässä Haapsalussa. Hallitus myös suoritti taktisen vetäytymisen ja ilmoitti peruvansa päätöksen yksikön erityisaseman poistamisesta. Mielialojen rauhoituttua yksikkö hajotettiin ilman vastarintaa ja puhtaat soturimielet sijoitettiin muihin joukko-osastoihin.

Samalla alkoi rikostutkinta Jääkärikomppanian johtoa vastaan. Alettiin selvittämään, mitä kaikkea oli tehty turvafirmahommien yhteydessä. Murhat ja tilatut pahoinpitelyt tulivat yllätyksinä suurimmalle osalle Jääkärikomppanian jäsenistä. Aikanaan he eivät olleet ymmärtäneet, millaisessa ”katupartiossa” he olivat kulkeneet mukana.

 

TEKSTI ANTTI SARASMO, KUVITUS HANNU LUKKARINEN

Lue lisää samasta aiheesta
1991 Edgar Savisaar Eestin neuvostotasavallan parlamentti Kaitseliitto korkein neuvosto mullikkaniemi Oma sotaväki Puhdas soturimieli

25.2.2024 | Historia

Tarton ylioppilaat, korporaatiot ja Viron lippu

Tarton ylioppilaat, korporaatiot ja Viron lippu

Tarton yliopiston perusti Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf 1632 juuri ennen Lützenin taistelua, jossa hän kaatui. Suurvalta Ruotsi tarvitsi … Lue lisää

4.2.2024 | Historia

Koko perheen kynttiläpaja tänään Viron ulkoilmamuseossa

Koko perheen kynttiläpaja tänään Viron ulkoilmamuseossa

Tänään 4. helmikuuta Tallinnan ulkoilmamuseossa on mahdollista oppia erilaisia ​​kynttilänvalmistustekniikoita ja tutustua kristillisen kynttilänpäivän virolaisiin traditioihin. Kynttilänpäivä on kristillisessä … Lue lisää

27.1.2024 | Historia

”Tarton KGB:n talossa kuulusteltiin ja kidutettiin”

”Tarton KGB:n talossa kuulusteltiin ja kidutettiin”

Rakennuksen vaatimaton ulkokuori ei kiinnitä ohikulkijan huomiota. 1930-luvun kerrostalo keskustan ja rautatieaseman välissä kätkee sisäänsä kuitenkin synkän menneisyyden. Tässä … Lue lisää

10.1.2024 | Mainos | Historia

camera icon10
Viro on pieni merenkävijämaa, jolla on suuri historia

Mainos Viro on pieni merenkävijämaa, jolla on suuri historia

Viro on merenkävijämaa. Maa on pieni, mutta se on kamppaillut vakuuttavasti paikastaan ​​suurten merimaiden joukossa. Ja globaalissa mittakaavassa Virossa … Lue lisää

29.12.2023 | Historia

Muovikassi oli neuvostoaikana ylellisyystuote

Muovikassi oli neuvostoaikana ylellisyystuote

”Praktiline ilu. Käekotid, rahakotid, kandekotid ja lahttaskud ERMi kogudest” eli ”Käytännön kauneus. Käsilaukut, lompakot, kantolaukut ja avotaskut ERM:n kokoelmista” … Lue lisää

23.12.2023 | Historia

Weihnachten – Jōulud – Näärid

Weihnachten – Jōulud – Näärid

Virolaisten joulunvietto on todella muuttanut muotojaan aikojen saatossa. Nykyään se ei olennaisesti eroa skandinaavisesta jouluperinteestä, joulunpunainen on nykyään vain … Lue lisää

15.12.2023 | Historia

Taidemuseo täynnä ainutlaatuisia aarteita

Taidemuseo täynnä ainutlaatuisia aarteita

Narvan museon taidegalleria sijaitsee Gloria-bastionissa, joka on rakennettu vuonna 1777. Se on yksi harvoista rakennuksista, joka Narvan vanhastakaupungissa säilyi … Lue lisää

1.11.2023 | Historia

Tutustu maatilan elämään uudessa vuorovaikutteisessa näyttelyssä Viron ulkoilmamuseossa

Tutustu maatilan elämään uudessa vuorovaikutteisessa näyttelyssä Viron ulkoilmamuseossa

Viron ulkoilmamuseossa on avautunut uusi näyttely, joka on suunnattu lapsille. ”Jokainen pieni askel on tärkeä” -näyttelyssä lapset ja koko … Lue lisää