Laulun, tanssin ja virolaisuuden juhla
Teksti Timo Raussi Kuvat Aime Ritari, Jaanus Ree, Suomen Viron-instituutti
Laulujuhlien ensimmäiset soinnut ovat kaikuneet laulukentällä ja soihtutuli
sytytetty torniin.
Kilpailu esiintymään pääsystä on kovaa. Yleisökään ei välty paineelta, sillä liput sunnuntain kuorojuhlaan saatetaan myydä loppuun jo ennen tapahtumaviikkoa. Kolmen stadiontanssiesityksen lippukysyntä oli niin hurjaa, että lisäkatsomoidenkin liput vietiin käsistä vain 21 minuutissa. Mistä on kyse?
Vuonna 2007 Virossa eletyn patsaskiistan ja pronssiyön myötä välillä jo hiipunut kansallistunne voimistui äkisti. Moni halusi taas mukaan kokemaan lauluelämystä samalla kun uusien kuoroteosten vaikeustaso kohosi. Niinpä jo kolmissa viime juhlissa harrastusryhmille on pidetty tiukkoja esikarsintoja.
Kuin kansalliset sukujuhlat
Yli 150-vuotisen historian omaava tapahtuma kantaa tänä vuonna teemanimeä Iseoma eli vapaasti suomentaen ”ikioma”. Se kertoo järjestäjien mukaan eri puolille maata ja viron kielen murrealueita jakautuneen kansakunnan yksilöiden itsenäisyydestä, omintakeisuuksien hyväksynnästä – sekä siihen liittyvästä vastuusta. Vastuusta harjoitella lauluja ja tansseja tosissaan, omaksua ne itselleen ja ryhmälleen ikiomiksi. Ja kokoontua sen jälkeen Tallinnaan kuin suurille sukujuhlille.
Suomen sillalta laulukaaren alle
Tämän lehden painohetkellä on tiedossa, että tanssijuhlilla esiintyy ennätykselliset 10 972 eri-ikäistä kansantanssijaa. Kuorokarsinnat ovat vielä kesken, mutta hylkäämisiltä ei vältytä, sillä laulukaaren alle, ruokailuihin ja kulkuväylille ei logistisesti mahdu yli 25 000 laulajaa.
Yksi laulujuhlien pauloissa jo yli 30 vuoden ajan olleista suomalaisista on Tallinnassa Suomen Viron-instituuttia johtava, joskin vasta nyt sekakuoro Raudamin alttona laulajien rivistöön itsekin pyrkivä Hannele Valkeeniemi. Yleisön joukosta hän on nähnyt useitakin juhlia – ensikosketuksenaan Neuvosto-Viron viimeiset eli kesän 1990 yleislaulujuhlat.
”Nuorena opiskelijana hämmästyin sitä, että punalippuja ei enää näkynytkään juuri missään. Meiltä päivämatkalaisilta otettiin tosin rajalla passit pois ja tilalle annettiin punakantinen oleskelulupa. Se oli aika kylmäävä kontrasti – olla punakantisen läpyskän kanssa kuuntelemassa sinimustavalkoisia lauluja. On vaikea kuvailla sanoin sitä tunne-elämystä ja laulukentällä aistimaani energiaa, joka jylläsi vapauden suuntaan”, Valkeeniemi muistelee. ”Sitä en tule koskaan unohtamaan.”
Mu isamaa, mu õnn ja rõõm
Laulujuhlilla on Suomeen historiallinenkin siteensä. Säveleltään yhteisen kansallislaulumme eli alkujaan ruotsinkielisen ”Vårt Landin” taustat poimuuntuvat maiden kansallisen heräämisen keskeisten henkilöiden välille. Tarinaan liittyy Vänrikki Stoolin kielikäännöksiä, sekakuorosovituksin painatettujen lauluvihkosten lähettelyä sekä yhteydenpitoa. Lopputulos oli se, että Viron ensimmäisiä laulujuhlia valmistelleen Johan Voldemar Jannsenin viroksi riimittämä ”Mu isamaa, mu õnn ja rõõm” kaikui rahvaan kielellä Tarton ohjelmistossa vuonna 1869 – ilman kertosäkeitä, kuten virolaisilla on tapana hymninsä esittää.
Aikataulut
3.7. kello 19
tanssijuhlien I esitys
4.7. kello 11
tanssijuhlien II esitys
4.7. kello 14
kansanmusiikkikonsertti
4.7. kello 18
tanssijuhlien III esitys
5.7. kello 13
juhlakulkue Laulukentälle
5.7. kello 19.30
laulujuhlien avajaiset
6.7. kello 14
laulujuhlien pääkonsertti
Katso tarkemmat aikataulut ja paikat netissä: laulupidu.ee.
Käytännön vinkkejä:
- Suojaudu sateelta hyvällä sadeviitalla, laulukentälle ei saa tuoda sateenvarjoja.
- Ota laulukentälle hieman käteistä, sillä korttimaksu ei aina toimi ja pankkiautomaatille on hurjat jonot.
- Ota rinneruohikolle mukaan istuinalusta sekä matkakaveri, joka vahtii paikkaasi esimerkiksi vessassa pistäytymisesi ajan.
- Autoilija, mieti lauantaina 5.7. ajoreittisi Vanhankaupungin ”takaa” satamaan ajoissa. Katuja suljetaan jo heti aamusta.
The Baltic Guiden tuoreita uutisia
- Kaksi virolaismuseota ehdolla Euroopan parhaaksi
- Musiikin iloa 10 tenorin voimin
- Tallinnan lentoasemaa laajennetaan
Lue lisää samasta aiheesta
