Kulttuurityöläisenä Tallinnassa

Mitä harjoittelujaksoonne on sisältynyt?

AINO: ”Tulin kolmen kuukauden mittaiselle työharjoittelujaksolle Metropolia ammattikorkeakoulusta, jossa opiskelen kulttuurituottajaksi. Työpaikkani on erinomainen ikkuna Tallinnan ja Viron kulttuurielämään, ja olen viihtynyt työyhteisössäni ja Tallinnassa erinomaisesti. On ollut kiinnostavaa tutustua kulttuuriviennin näkökulmasta suomalaiseen taiteeseen ja samalle kokea paikallisia tapahtumia joulutoreista performanssitaiteeseen. Erityisesti Suomen Viron-instituutin tuottamat sarjakuvatapahtumapäivät Riiassa ja Tallinnassa, joissa esiteltiin suomalaista ja virolaista sarjakuvataidetta, ovat työllistäneet minua. Työni on ollut hyvin laaja-alaista ja käytännön läheistä, harjoitteluaikani on ollut hyvin antoisa.”

JULIA: ”Olen tullut tänne lokakuussa ja työskennellyt Pöffissä (Viron suurin elokuvafestivaali) siitä asti. Olen viihtynyt sekä työpaikalla että Tallinnassa loistavasti, aika on mennyt kuin siivillä. Paitsi kaupunki niin varsinkin ihmiset ovat kaikki tosi ihania, täällä on helppo viihtyä ja tuntea olonsa kotoisaksi.”

 

Miten olette viettäneet vapaaaikaanne Tallinnassa ja osaatteko nimetä muutaman lempipaikan? 

JULIA: ”Harrastaan en oo hirveästi ehtinyt kiireisen työn takia, mutta kulttuuri- ja taide-elämyksiä on kertynyt aika mukavasti. Se on tietenkin tosi hienoa päästä näkemään kaupungin kulttuuria mahdollisimman laajasti. Ja niitä lempipaikkoja… no, Boheemissa tulee lounastettua aika usein ja se ei kyllä petä. Myös kohvik Kompott oli aivan älyttömän sympaattinen paikka! Clazz tuli kovasti tutuksi festariravintolana, eivätkä Von Krahlinkaan bileet ole tähän mennessä olleet kuin loistavia.”

AINO: ”Tallinnassa asuessani olen aktiivisesti tutustunut erilaisten kansalaisjärjestöjen toimintaan ja osallistunut erilaisille festivaaleille kokeellisesta musiikista elokuvaan. Kohvik Moon on kotiani lähinnä oleva ravintola. Rennossa ilmapiirissä todella hyvin tehtyä ruokaa, jota on miellyttävä tarjota Suomesta vierailulla olleille ystäville. Myös Kohvik Boheem on oikein lämmin ja viihtyisä ravintola, jossa vietin paljon aikaa ennen kuin asuntoni keskuslämmitys pärähti päälle syyskuussa. Hyvät salaatit ja varsinkin lounaspaikkana erinomainen, kallein ruoka taitaa maksaa neljä euroa. Ja tietenkin Kino Sõprus, vanha, kaunis elokuvateatteri, jonka kansainvälisen ohjelmiston lisäksi katsomossa voi nauttia vaikka mustaherukan makuista kuohuviiniä.”

 

Mikä on ollut parasta ja mikä huonointa täällä vietetyssä ajassa?

JULIA: ”Parasta on varmasti ihmiset, oon kyllä saanut tavata loistotyyppejä! Myös tekemisen meininki on ollut aivan mahtavaa, kaikki tekee töitä niin innolla ja sydämellä.”

AINO: ”Tallinnassa on ollut monipuolinen kulttuuritarjonta. Instituutissa työskennellessäni olen saanut kutsuja useisiin näyttelyn avajaisiin ja konsertteihin, ja olen niissä ahkerasti käynytkin. Huonoin puoli on ehdottomasti ollut pyöräteiden ja -telineiden vähyys. Ennen lumien tuloa oli hankalaa pyöräillä varsinkin keskustan alueella, ja toisekseen kaikki paikalliset jaksoivat kertoa pyöräilyn olevan hengenvaarallista. Silti jaksoin joka päivä pyöräillä pitkin poikin Tallinnaa, koska se kuitenkin on nopea ja mukava tapa tutustua Tallinnaan laajemmin.”

 

Mitä uutta olette oppineet Virosta tai virolaisista?

AINO: ”Olen oppinut kolmen kuukauden aikana, kuinka ystävällisiä ja auttavaisia ihmiset täällä ovat. Varsinkin järjestöihmisten parissa olen huomannut, että he toimivat täydellä sydämellä ja ovat valmiit näkemään vaivaa. Ihmiset arvostavat ja ovat ylpeitä omasta historiastansa, kulttuuristaan ja kielestään, mikä on hyvin kunnioitettavaa.”

JULIA: ”On sellasta rentoutta ja energiaa kaikessa ja kaikissa, sitä en ehkä aikaisemmin tiennyt. Suomalaiset valmistelee ja suunnittelee kauheasti kaikkea ennen kuin alkavat tekemään mitään, täällä vaan aletaan hommiin ilman sen kummempia varoitusaikoja.”