6.6.2011 | Historia

Kansanviinasta tuli salonkikelpoinen juhlajuoma

Koskenkorvan eli tuttavien kesken Kossun imago on jalostunut kansan omasta ”Latoviinasta” Nobel-juhliinkin kelpaavaksi vientituotteeksi.

Koskenkorva on saanut nimensä sadan vuoden ikään ehtivän Koskenkorvan kylän mukaan. Ilmajoen kunnassa Pohjanmaalla sijaitsevassa kylässä aloitettiin teollinen viinanvalmistus 30-40-lukujen taitteessa, jolloin paikkakunnalle valmistui ensimmäinen viinatehdas. Perunasta valmistettu Koskenkorvan viina tuli markkinoille vuonna 1953. Se oli orastavan vaurauden symboli, koska oli varaa käyttää perunaa raaka-aineena eikä enää tarvinnut juoda ”tikkuviinaa”.

Pohjanmaan ohraa ja Rajamäen vettä

Kossun piti maistua niin viilennettynä snapsina kuin taskulämpimänäkin ja hyvin se on maistunutkin. Tosin alku oli vähemmän lupauksia herättävä, myynti oli vähäistä ja puhuttiin jopa Koskenkorvan tehtaan sulkemisesta.

1960-luvulla vapaampi alkoholipolitiikka pelasti Kossun, josta tuli Suomen suosituin viina jo vuonna 1960 ja vuosiksi eteenpäin. Raaka-aine muuttui samoihin aikoihin perunasta ohraksi, josta viinaa Koskenkorvalla edelleen tislataan. Juoman sekoitus ja pullotus tapahtuu sitten Rajamäellä.

Kahteen tehtaaseen jakautuva valmistus on perusteltavissa muun muassa sillä, että Kossun tärkeimmät ainesosat ovat pohjanmaalainen ohra (Koskenkorvan läheisyydestä) ja Rajamäen jääkautinen pohjavesi.

Koskenkorvalla syntyy siis viinan sielu eli etanoli. Tisle on niin hyvälaatuista, että sitä kelpaa tarjota paremmissakin piireissä. Vuosina 2009 ja 2010 Koskenkorva oli Nobel-iltajuhlien ainoa väkevä alkoholijuoma. Kossudrinkkejä Nobel Night Capin arvovieraille olivat tarjoilemassa Altian omat baarimestarit.

Pulloja moneen lähtöön

Tunnetuin Kossupullo on puolilitrainen Alkon lasipullo. Alkuperäisessä etiketissä oli peltomaisema latoineen kuten nykyisinkin. Välillä pullon kylkeä koristi Tapio Wirkkalan suunnittelema viivagrafiikka, jolle kansa antoi lempinimen ”hässäkkä”. Vanhaan etikettiin palattiin yleisön pyynnöstä 1993. Viimeisin etikettiuudistus tehtiin muutama vuosi sitten, jolloin latomaisemaa modernisoitiin. Latoja etiketissä on aina ollut 11 kappaletta. Etiketissä oleva numero 013 tulee alkuperäisestä Koskenkorvan tuotekoodista. Nykyisessä takaetiketissä on painettuna myös etanolin valmistuspaikan eli Koskenkorvan kylän koordinaatit.

Perinteisen puolilitraisen lisäksi Kossua saa nykyään 4-, 20-, 35- ja 70 senttilitran sekä yhden litran pulloissa. 50-vuotisjuhlavuodeksi 2003 esiteltiin myös 1,5 litran juhlapullo, jossa latomaisema oli lasinen kohokuvio.

Salmiakkikossun nousu, tuho ja paluu

Salmiakki Koskenkorva lanseerattiin markkinoille vuonna 1993. Siitä tuli saman tien myyntimenestys ja etenkin nuorison suosikkijuoma. ”Hyvän makuinen” viina maistui kansalle liiankin hyvin ja ”salmari” vedettiin markkinoilta vain kolmen kuukauden kuluttua markkinoille tulon jälkeen. Salmiakki Koskenkorva palasi myyntiin vuonna 1995 kalliimpana ja miedompana versiona. Nykyään Kossua valmistetaan monia eri makuja.

TEKSTI JUKKA ARPONEN, KUVAT ALTIA

MILJARDI PULLOA VIINAA

Altian Koskenkorvan tehdas on Suomen suurin yksittäinen ohranostaja. Se käyttää yli 10 prosenttia kaikesta Suomessa viljellystä ohrasta – vuonna 2010 tehtaan läpi kulki noin 160 miljoonaa kiloa ohraa.

Perinteisen puolen litran Koskenkorva-pullollisen valmistamiseen käytetään 18 200 ohran jyvää.

Koskenkorvalla ohrasta valmistuu lajissaan maailman puhtainta viljaviinaa millä tahansa mittarilla mitattuna. Se ei vaadi erillistä hiilisuodatusta, toisin kuin useimmat muut markkinoilla olevat vodkat ja viinat.

Koskenkorvan tehdas on toiminut paikkakunnalla vuosien ajan ja se oli pitkään kunnan suurin teollisuuslaitos. Nykyäänkin Koskenkorvan tehdas on alueellaan merkittävä työllistäjä; tehtaassa työskentelee 115 henkeä.

Koskenkorva Viina on Suomen suosituin viina. Koskenkorvapullo on korkattu yli miljardi kertaa sen jälkeen, kun se lanseerattiin vuonna 1953. Se on kautta aikojen eniten myyty väkevä alkoholijuoma Suomessa.

Vuosina 2009 ja 2010 Koskenkorva Vodka oli Nobel Night Cap -juhlissa ainoa tarjottu väkevä alkoholijuoma.