21.6.2022 | Luonto

Jalkapatikalla Viron halki

Koko Viro on mahdollista kulkea merkittyjä reittejä pitkin päästä päähän.

Teksti Mikko Virta
Kuvat Mikko Virta, Andrei Chertkov, 
Hans Markus Antson, Priidu Saart

Vaellusreittien varrelle jää hienoja luontokohteita, kuten kansallispuistoja ja luontonähtävyyksiä. Hiidenmaalla uusi Matkatee-reitti kulkee upean Sääretirpin niemenkärjen läheltä.

Ensimmäinen Viron halki kulkeva vaellusreitti avattiin vuonna 2012. Idea reittiin saatiin virolaisilta vaeltajilta, jotka toivoivat pidempiä patikointireittejä. RMK eli Viron metsähallitus päätti yhdistää jo olemassa olevia luontopolkuja yhtenäiseksi verkostoksi, ja niin syntyi Suomenlahden rannalta Oandusta Latvian rajalle Iklaan vievä 370 kilometrin pituinen vaellusreitti.

Nopeasti suosiota saavuttanut reitti innosti RMK:ta perustamaan uusia maata halkovia vaellusreittejä. Tällä hetkellä reittejä on yhteensä neljä. Pisin reiteistä kulkee Suomenlahden rannalta Nõvan Perakülasta Etelä-Viroon Karulan kansallispuistoon, peräti 820 kilometrin matkan. Matsalun kansallispuistosta itään Peipsijärven rannalle kulkevalla reitillä on pituutta yli 600 kilometriä.

Uusin Matkatee-reitti avattiin viime syksynä Hiidenmaalle. Yli 230 kilometriä pitkä reitti kulkee Heltermaan satamasta saaren länsirannalle Ristnaan ja toista reittiä takaisin.

Viron pienen koon ansiosta koko maa on mahdollista kulkea omin jaloin päästä päähän.

Satoja kilometrejä pitkiä vaellusreittejä ei tarvitse patikoida samalla reissulla, vaan voi valita sopivan pätkän vaikkapa päiväreitiksi. Suosittu ja aloittelijallekin sopiva osuus on Lahemaan Oandusta Aegviiduun vievä pätkä.

Matkatee-reittien varrelle jää paljon Viron tärkeimpiä luontonähtävyyksiä, kuten Ontikan jyrkänne, Valasten putous, Iso Munamäki, Piusan luolat, Kauksin hiekkaranta, Toilan Orun puisto ja Viron korkein hiekkakiviseinämä Härma. Vaellusreitit kulkevat myös Vilsandia lukuunottamatta kaikkien Viron kansallispuistojen kautta.

Reittien retkeilypuitteet ovat monipuolisia. Nuotiopaikkojen ja telttailualueiden lisäksi niiden varrella on luontokeskuksia, pitkospuureittejä ja näkötorneja. Huolletuilla nuotiopaikoilla on polttopuita ja usein myös ulkokäymälät.

Juomaveden saanti saattaa olla hankalaa, koska kaivoja on harvassa. Onneksi juotavaa voi hankkia taipaleen varrelle jäävistä kyläkaupoista. Reitit kun kulkevat polkujen lisäksi myös pikkuteitä pitkin ja maaseudun kylien kautta.

Matkatee-reittejä on mahdollista myös pyöräillä, mutta muutamissa paikoissa pyöräilijöille on osoitettu vaihtoehtoiset kiertävät reitit vaikeakulkuisen maaston takia.

Matkatee-vaellusreitit on merkitty maastoon suuntaviitoilla ja värimerkeillä.

Vaellusreittien varrelle pääsee melko hyvin myös julkisilla kulkuvälineillä. Hyvä aloituspaikka on Tallinnan lähellä sijaitseva Aedviidu, jossa kolme reittiä risteävät. Aegviiduun pääsee Tallinnasta kätevästi junalla.

Tietoa RMK:n vaellusreiteistä ja retkeilyalueista saa loodusegakoos.ee -sivustolta viroksi, suomeksi ja englanniksi. Sivustolla on myös Matkatee-reittien etappien yksityiskohtaisempia kuvauksia ja karttoja.

RMK:n mobiilisovelluksen avulla voi selvittää lähettyvillä olevat kiinnostavat kohteet ja vaikkapa marja-apajat.

Rannikon vaellusreitti kulkee Tallinnasta rannikkoa pitkin Latvian rajalle. Kablin eteläpuolella voi patikoida kilometrikaupalla pitkin upeaa hiekkarantaa.

Rannikkoa pitkin Latviaan

Viron metsähallituksen reittien lisäksi maan halki kulkee kaksi muutakin pitkää reittiä: Rannikon vaellusreitti ja Metsä-vaellusreitti.

Rannikon vaellusreitti kulkee Tallinnasta rannikkoa pitkin Latviaan, josta se jatkuu aina Liettuan etelärajalle asti. Mittaa reitillä on yhteensä 1419 kilometriä, josta Virossa on 622 kilometriä.

Nimestään huolimatta patikointireitti ei kulje pelkästään rantoja pitkin, vaan esimerkiksi Matsalun seudulla se kiertää suuret kosteikkoalueet maantietä pitkin. Rantaa pitkin pääsee patikoimaan muun muassa Tallinnan länsipuolella Laulasmaalla ja Nõvalla sekä Pärnun eteläpuolella Kablissa.

Rannikon vaellusreittiä pitkin on mahdollista myös pyöräillä. Pehmeillä hiekkarannoilla pyöräily on hankalampaa.

Metsä-vaellusreitti kulkee Tallinnasta itään pitkin pohjoisrannikkoa ja sieltä etelään Peipsijärven rannoille ja Setomaalle. Reitin varrelle jää hienoja luontokohteita, kuten Ontikan rantajyrkänne, Alutagusen kansallispuisto, Piusan luolastot ja Haanjan luonnonpuisto.

Reitti jatkuu Latvian puolelle Riikaan ja sieltä eteenpäin Liettuaan. Pituutta reitillä on yhteensä 2114 kilometriä.

Lisää tietoa reiteistä saa baltictrails.eu-sivustolta, jossa on myös karttoja ja reittien kuvauksia sekä tietoa reitin varrelle jäävistä nähtävyyksistä ja palveluista.

Jokamiehenoikeudet Virossa

Viron jokamiehenoikeudet ovat melko samankaltaiset kuin Suomessa. Luonnossa saa liikkua ja kerätä marjoja ja sieniä, kunhan ei aiheuta häiriötä paikallisille ihmisille ja eläimille tai roskaa luontoa.
Yksityisellä maalla saa kulkea ja telttailla yhden vuorokauden ajan, jos maanomistaja ei ole merkinnyt aluettaan kylteillä tai aidalla. Tulentekoon tarvitaan aina maanomistajan lupa. Viroksi yksityismaa on ”eramaa” tai ”eravaldus”. Valtionmailla on runsaasti nuotiopaikkoja, joissa tulen tekeminen on sallittua.
Viron erikoisuus on se, että vesistöjen rantoja pitkin on jokaisella oikeus kulkea esteettä. Suurempien vesistöjen rannoilla kaikille avoimen rantavyöhykkeen (kallasrada) leveys on kymmenen metriä. Käytännössä kuitenkin rantoja on joskus aidattu tai kulkeminen on muuten hankalaa. Retkeilijän kannattaakin käyttää tervettä maalaisjärkeä rannoilla liikkuessa.