14.6.2023 | Viro

Itämeren matkustajaliikenteessäpuhaltavat muutosten tuulet

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa muutti Itämerellä seilaavien laivojen matkustajaprofiileja pysyvästi. Kun aasialaiset turistit ovat poissa eikä Pietariin ole menemistä, on varustamoiden pohdittava Itämeren vetovoimatekijät uudelleen. Pohjolan puhtaudesta, ympäristöystävällisyydestä ja jopa säästä rakennetaan nyt myyntivalttia.

Teksti Ville Paija 
Kuvat Viking Line, AS Tallink Grupp, 
Finnlines, Andrei Chertkov

XPRS kuljettaa Helsingin ja Tallinnan välillä vuosittain 1,5 miljoonaa matkustajaa.

Vaikeiden pandemiavuosien jälkeen varustamoissa katsotaan horisonttiin luottavaisina. Aluskapasiteetti on sovitettu vastaamaan kysyntää myymällä ja vuokraamalla vanhaa kalustoa ulkomaille. Vaikka Suomeen lentämällä matkustaneet aasialaiset ovat poistuneet turistivirrasta, lupaa laivayhtiöiden varaustilanne tulevaa kesäsesonkia ajatellen hyvää.

Tallink-Silja kuljetti viime vuonna Helsingin ja Tallinnan välillä yli kolme miljoonaa matkustajaa, mikä vastaa lähes 60 prosenttia yhtiön kokonaismatkustajamäärästä. Ennen pandemiaa varustamolla oli liikenteessä peräti viisitoista alusta rahtilaivat mukaan lukien. Supistusten jälkeen yhtiö operoi Itämerellä nyt kuudella matkustaja-aluksella ja kahdella rahtilaivalla.

”Meillä on tärkeimmällä reitillämme kuusi lähtöä päivittäin. Viime vuoteen nähden matkustajamäärä on kasvanut selvästi. Vaikka aasialaisia turisteja on vähemmän, ovat kotimarkkinat eli Suomi, Viro ja Ruotsi säilyneet vahvoina”, Tallinkin toimitusjohtaja Margus Schults kertoo.

Linjaa kulkevat alukset voisivat käyttää polttoaineenaan pelkästään nesteytettyä maakaasua eli LNG:tä, mutta saatavuuden heikentymisen seurauksena puolet matkoista ajetaan nyt dieselillä. Kun osa aluksista on vuokrattuna ulkomaille ja polttoaineen hinnassa on hienoista laskua, parantuu yhtiön kannattavuus tänä vuonna merkittävästi.

Energian säästäminen näyttelee yhtiön toiminnan ohjauksessa entistä tärkeämpää roolia, sillä Tallinkin polttoainelasku viime vuodelta oli peräti 140 miljoonaa euroa.

”Mikäli voimme käyttää maasähköä, nopeuttaa laivan tuloa satamaa ja lämmittää tai viilentää tyhjiä hyttejä järkevästi, on se kaikki säästöä. Meillä on hyviä kokemuksia siitä, että pienilläkin yksittäisillä muutoksilla voidaan synnyttää pitkässä juoksussa merkittäviä säästöjä”, Schults jatkaa.

Kaksi alustaan myynyt Viking Line kuljetti viime vuonna hiukan alle viisi miljoonaa matkustajaa, joista Helsingin ja Tallinnan välillä noin 1,5 miljoonaa. Varustamolla on havaittu merkittävä muutos matkustajien profiilissa. Kokoukset ja konferenssimatkat ovat jäljessä huippuvuosista, eikä eläkeläisten bussilasteja vyöry satamiin entiseen tahtiin.

Ennakkovarausten perusteella Viking Linellä odotetaan huomattavasti vilkkaampaa sesonkia kuin viime vuonna.

”Vilkastuminen näkyy kansainvälisinä ryhminä, joita on tulossa laivoille ennätysmäärä sekä Ruotsin, että Suomen kautta. Eurooppalaiset matkailijat ovat löytäneet meidät ja haluavat yhdistää lomallaan pohjolan maat. Saksa on tietysti myös hyvin tärkeä markkina-alue”, Viking Linen kaupallinen johtaja Minna Tuorila kertoo.

Lähes 60 prosenttia Tallinkilla tehdyistä matkoista tapahtui Suomen ja Viron välillä. Suomen ja Ruotsin välinen liikenne oli reilun kolmanneksen sekä Viron ja Ruotsin välinen liikenne noin kymmeneyksen yhtiön 5,5 miljoonan kokonaismatkustajamäärästä.

Viking Line hankki viime vuonna lähes viidenneksen osuuden Rederiaktiebolaget Eckerön osakkeista.

Risteilyalukset suuntaavat Helsinkiin tai Tallinnaan entistä harvemmin

Helsingin Sataman risteilyliikenteestä vastaavan johtajan Kaj Takolanderin mukaan Itämeri pitää nähdä risteilyvarustamoissa uutena segmenttinä, jota ei jatkossa voi suunnata pelkästään eläkeläisille.

Venäjän hyökkäyksen seurauksena varustamot tekivät välittömästi uudet reititykset. Pietari ei ollut mikään perhekohde, vaan suunnattu iäkkäämmille ihmisille ja pariskunnille. Nyt risteilymarkkina hakee Itämeren osalta uusia muotoja, ja varustamot joutuvat miettimään tuotteensa kohdejärjestelyiden osalta uudelleen, Takolander arvioi.

Takolanderin mukaan markkinoilla on käynnissä voimakas murros, missä risteilykohteiden vetovoimatekijät täytyy rakentaa uudelta pohjalta. Niitä voi löytää muun muassa Pohjoismaisten yhteiskuntien turvallisuudesta, luonnosta ja nyt jopa sääolosuhteista.

Ympäristö yhä tärkeämpi kilpailuvaltti

”Pohjoismaat ovat perhekohteina hienoja ja turvallisia. Varustamot ovat alkaneet ymmärtämään tämän. Pohjoismaissa on hyvä kesäkeli, siinä missä esimerkiksi Välimerellä alkaa olla tuskaisen kuumaa. Meillä Helsingissä on kaikista Pohjoismaisista satamista luonto lähimpänä”, Takolander visioi.

Kansainväliset risteilyalukset kiinnittyvät tänä kesänä muun muassa Visbyyssä, Riikassa, Tukholmassa sekä Helsingissä ja Tallinnassa. Suurimpina varustamoina jatkavat Royal Caribbean, Norwegian Cruise Line, Costa Cruises ja Fred. Ohlson Cruises Lines. Matkustajat tulevat pääasiassa Yhdysvalloista, Britanniasta, Saksasta ja Espanjasta. Vaikka risteilijöitä seilaa Suomenlahdella vähemmän kuin ennen pandemiaa, on alusten käyttöaste Takolanderin mukaan aikaisempaa korkeampi.

”Risteilijät tuovat 120 000 matkustajaa tänäkin vuonna Helsinkiin ja muihin vierailusatamiin. Jokainen alus jättää kuhunkin satamaan vähintäin 100 000 euroa pelkästään turistien ostoksina. Päälle tulevat alusten satama- ja matkustajamaksut, kuljetukset, retket ja opaspalvelut”, Takolander laskee.

Toistaiseksi kaikki risteilijäalukset ajavat dieselillä. Helsingin Satamalla olisi valmius tankata risteilijöihin LNG:tä, mihin suinkaan kaikki satamat eivät pysty. Sama pätee jätehuoltoon.

”Teemme kaikkemme, että laivat toisivat jätteensä meille, eivätkä laskisi niitä mereen. Meillä on suora kytkentä kaupungin viemärijärjestelmään, mutta otamme vastaan myös kaiken muun jätteen, kuten kiinteät- ja biojätteet sekä öljynesteet. Ja kaikki menevät asianmukaiseen käsittelyyn”, Takolander painottaa.

Finnlines tuo syksyllä uudet huippuvarustellut laivat Naantali-Kapelskär-linjalle.

Finnlinesin uusilla laivoilla tarjotaan lähiruokaa kansainvälisellä otteella.

Rahtivarustamot panostavat voimakkaasti matkustajaliikenteeseen

Suomen suurin rahtivarustamo, italialaisomisteinen Finnlines on tehnyt puolen miljardin euron investoinnin uusiin rahti ja ropax-aluksiin. Syksyllä Naantali-Långnäs-Kapellskär-reitillä aloittavien Superstar-luokan laivoissa on reilu 300 hyttiä, 5 200 kaistametriä autokantta ja ne voivat kuljettaa 1 100 matkustajaa. Finnlines satsaa uusilla laivoillaan erityisesti matkustajien viihtyvyyteen ja korkealaatuiseen ruokaan.

”Laadukkailla raaka-aineilla on laivoillamme tarjottavien tuotteiden kannalta suuri merkitys. Korostamme ruokatuotteessamme kotimaisia raaka-aineita sekä lähituotantoa”, Finnlinesin toimitusjohtaja Tom Pippingsköld painottaa.

Finnlinesillä ei uskota huonosti saatavilla olevan nesteytettyyn maakaasun tulevaisuuteen meriliikenteessä. Uudet alukset kulkevatkin dieselillä. Viimeisimmän moottoriteknologian ansiosta polttoaineesta synnytetään moninkertainen teho aikaisempaan nähden. Hybridialukset lataavat merimatkan aikana täyteen viiden megawatin tehoisen akustonsa, minkä vuoksi alukset ovat satamissa ollessaan täysin päästöttömiä.

Myös Euroopan suurimpiin rahti- ja matkustamovarustamoihin kuuluva ruotsalainen Stena Line tähyää pohjoiselle Itämerelle. Yhtiö on hiljattain avannut reitin kahdella uudella aluksella Ruotsin Karlskronan ja Puolan Gdynian välillä ja liikennöi kahdesti päivässä Ruotsin Nynäshamnista Ventpilsiin Latviaan.

”Vaikka reiteillä kuljetetaan paljon rahtia, kasvaa turistiliikenne jatkuvasti. Latvia ja Viro kiinnostavat autolla lomailevia ruotsalaisia. Varaustilanne kesälle näyttää erittäin hyvältä”, Stena Linen viestintäpäällikkö Stefan Elfström kertoo.

Viime keväänä Stena avasi päivittäisen reitin Hangosta Ruotsin Nynäshamiin, jolla operoi kaksi alusta. Yhtiö odottaa tälle sesongille selvästi viime kesää enemmän matkustajia. ”Laajentumisemme Itämeren alueella jatkuu”, Stena Linestä luvataan.