Tuoretta tietoa Virosta
24.3.2020 | Historia

Verkkouutinen: Georg Ots 100 vuotta – maaliskuussa juhlitaan legendaarista laulajaa

Georg Ots 100 vuotta – maaliskuussa juhlitaan legendaarista laulajaaLaulaja Georg Ots ja Viron kansallisooppera Estonia olivat erottamaton yhdistelmä.

Muistokirjoitus oli Pravdassa, valtakunnan päälehdessä. Muistokirjoituksessa oli allekirjoitukset, tavallaan viralliset esisurijat. Ensimmäinen allekirjoitus on kommunistisen puolueen pääsihteerin Leonid Breznevin ja sitten oli muiden politbyroon jäsenten nimet. Hautajaiset olivat Estonia-teatterin konserttisalissa, hautapaikka Tallinnan Metsäkalmiston arvokkaammalla puolella. Vainaja oli Neuvostoliiton kansantaiteilija ja Leninin-kunniamerkin kantaja. Syksyllä 1975 haudattin yleisliittolaisesti merkittävää henkilöä, laulaja Georg Otsia.

Georg Ots kuoli 55-vuotiaana 5.9.1975, sairastettuaan muutaman vuoden ajan poskiontelosyöpään.

Pari vuotta myöhemmin, 1977, katu Estonia-teatterin ja Reaalilyseon välissä nimettiin Otsin mukaan. Se on yksi harvoista neuvostoaikana uudelleen nimetyistä kaduista, joka on säilyttänyt neuvostoaikaisen nimensä.

 

Myrskyisen ajan lapsi

Georg Ots syntyi Pietarissa, silloiselta nimeltään Petrograd, 21.3.1920. Hänen isänsä Karl Ots oli rautatievirkailija, joka monen muun virolaisen tapaan oli muuttanut työn perässä valtakunnan toisiin osiin. Viron itsenäistyttyä Otsien perhe palasi Tallinnaan syksyllä 1920. Isä Karlilla oli edessä ammatin vaihdos. Musiikki oli kiehtonut häntä jo kauan ja työn ohessa hän oli ottanut vuosia laulutunteja. Nyt Karl Ots oli yksi niistä intomielistä, jotka loivat itsenäiselle Virolle kulttuurielämää, tässä tapauksessa oopperan.

Isä kyllä huomasi pojan musikaalisuuden, mutta kannusti poikaa mieluummin kunnon töihin kuin taiteen pariin. Georgin lempiharrastus olikin uiminen, jossa hän oli maajoukkuetasoa. Musiikin harrastus jäi pianonsoiton opiskeluun ja koulujen opiskelijayhtyeissä esiintymiseen ja laulamiseen. Ots pyrki ja pääsi Tallinnan tekniseen korkeakouluun talonrakennuslinjalle. Nuoresta miehestä oli hyvää vauhtia tulossa urheilullinen insinööri.

Seuraavana kesänä Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon ja nuoremmat virolaisikäluokat otettiin neuvostoarmeijaan, myös Georg Ots. Hän joutui panssaritorjuntaan. Sodalta hänet säästi isän tuttava, joka poimi pojan viihdytysjoukkoihin.

Georg Otsista tuli siis viihdytysjoukkojen sotilas. Aluksi hän säesti pianolla ja lauloi kuorossa, mutta pian hän huomasi olevansa yksinlaulaja. Ilmeisesti tämä aika muovasi Georg Otsin suhteen esiintymiseen. Kyynistyneet rintamamiehet eivät aina ole se helpoin yleisö ja Georg oppi esittämään kappaleita, Esittämään isolla kirjaimella eli niin, että kappaleen sanojen ja sävelmän idea saavutti uskottavasti kuuntelijat. Ots ei koskaan ollut ”tulkitsija”, joka painaa kappaleen kuin kappaleen läpi oman persoonallisen tyylinsä, vaan esittäjä joka toi kappaleen ”tarinan” uskottavasti kuulijoille.

 

Nuori lupaus

Sota päättyi ja sotamies Ots pääsi palaamaan Tallinnaan. Musiikki oli vienyt miehen, diplomi-insinöörin ura ei enää kiehtonut. Ots otti laulutunteja ja työskenteli Estonia-teatterissa.

Georg Ots oli poliittisesti hallinnolle sopiva henkilö. Ensinnäkin hän oli syntynyt Venäjällä, mikä sodan jälkeisessä vainoharhaisessa maailmassa oli hyvä asia. Toiseksi Ots oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen jäsen. Viihdytysjoukkojen poliittista puhtautta tietysti valvottiin tarkkaan ja puolueen jäsenyys kuului asiaan. Lopuksi Ots oli vielä viettänyt sota-ajan rintaman oikealla puolella, kaikin tavoin siis sopiva henkilö, Moskovan päättäjille miltei oma ihminen.

Ots oli äänialaltaan baritoni ja vuosikausien uintiharrastus näkyi atleettisessa vartalossa. Tällaisia laulajia oli vähän. Ots myös suhtautui maailmaan enemmän insinöörimäisesti kuin taiteilijamaisesti ja tätä kutsuttiin yhteistyökykyisyydeksi.

Otsin ensimmäiseksi menestysrooliksi osoittautui Tšaikovskin Jevgeni Onegin. Sodan jälkeen, Stalinin aikana, oli järkevää esittää Tallinnassa venäläisiä klassikoita. Onegin on roolihahmona Pietarin salonkien salonkileijona ja hienostelija. Laulajia rooliin kyllä löytyi, mutta sopivan ja uskottavan ulkonäön omaavia heistä oli harva, oikeastaan yksi näytti Oneginilta, Georg Ots. Tästä se ura sitten urkeni, nuori laulaja tiedettiin ja tunnettiin.

Leningradissa tehtiin musiikkielokuva Kálmánin operetista Sirkusprinsessa.  Tarinan salaperäistä sirkuksen naamioitua vierasta, Mister X:ää esitti elokuvassa Estonia-teatterin nouseva kyky Georg Ots. Elokuvasta tuli menestys ja Mister X:n laulusta hitti. Sitä laulua Georg Ots joutuikin sitten laulamaan vuosikymmenet.

Estonia-teatterissa Ots esiintyi opereteissa ja oopperoissa. Parhaimmillaan hän oli Mozartin oopperoissa, joihin hänen äänensä sopi erinomaisesti. Ots itse tiedosti olevansa ”lyyrinen baritoni”, eli ei niin pitkälle takapenkille kuuluva baritoni. Hän pyrkikin esittämään roolinsa, hän haki oopperan hahmon takaa inhimillisyyttä ja pyrki tuomaan sen esiin. Monet hänen roolihahmonsa olivatkin erilaisia kuin millaisiksi ne tavallisesti tehtiin. Ots huomattiin ja koko 1950-luku oli tasaista astellusta arvostuksen askelmilla.

Samaan aikaan kun tehtiin taidetta, tarvittiin laulajia myös tekemään viihdettä. Otsilla oli loistava ääni ja ymmärrystä siitä, ettei iskelmää lauleta kuin ooppera-aariaa. Hän esitti kappaleet sellaisina kuin ne luonnostaan olivat ja sai suuren suosion. Otsin  kyky oli juuri esittämisessä, kappaleen tekemisessä uskottavaksi.

Otsin varhaisia hittejä olivat Moskovan valot, Rakastan elämää ja Saarenmaan valssi. Ots oli kielimiehiä ja osasi useampaa kieltä ja lauloi vielä useammalla pienen harjoittelun jälkeen. Eksoottisin taisi olla esiintyminen mongoliaksi 1960-luvulla.

 

Tunnettu tähti

Vuonna 1960 Georg Ots sai Neuvostoliiton kansantaiteilijan arvon. Sen ylemmäksi ei voinut päästä. Kunniamerkkejä ja yhteiskunnallisia tehtäviä riitti, Otsia tarvittiin monella taholla.

Ulkomaan matkojakin tuli. Georg ots lauloi melkein säännöllisesti Helsingin Kulttuuritalolla ja oli ensimmäisiä tähtiä, joita lennätettiin Suomessa juhannuksena juhlilta juhlille laulamaan tietenkin Saarenmaa valssia.

Varsinaisesti länteen Ots ei koskaan päässyt. Hän olisi todennäköisesti menestynyt ja tehnyt uran Euroopan suurilla oopperalavoilla, mutta tähän ei annettu mahdollisuutta eli lupaa. Läntisin paikka oli Tanska, Suomeen hän pääsi jopa useita kertoja vuodessa ja sitten oli tietenkin suuri ja mahtava. Georg Ots konsertoi ympäri Neuvostoliittoa, mutta erityisesti Leningradissa ja Moskovassa.

Ots oli ja jäi Estonia-teatterin tähdeksi. Estonia-teatterin kultakausista yksi ilmeisesti oli 1960-luvun loppupuolella, jolloin Estonia oli kansainvälisen tason oopperatalo, vaikka mahdollisuus vertailuun puuttui. Estoniassa esiintyminen oli aivan yhtä vaativaa kuin jossain nimekkäämmässä oopperatalossa.

Georg Ots oli uransa huipulla 60- ja 70-lukujen taitteessa. Hän oli yhdenlainen ”neuvosto-pavarotti” joka esiintyi ja konsertoi ahkerasti ja veti täyteen salin kuin salin. Tallinnassa Ots oli vain Ots. Jos halusi, niin parhaimmillaan häntä saattoi kuunnella kolmessakin roolissa saman viikon aikana. Häntä toki arvostettiin, mutta hänen lahjakkuuttaan vertailukohtien puutteessa ei oikein ymmärretty.

Syöpä alkoi tuntua 70-luvun alussa ja vaikka sairautta ei aluksi tunnistettu, niin se alkoi nopeasti haitata Otsin työskentelyä. Hiljalleen hän joutui vetäytymään näyttämöltä ja lopuksi hän ohjasi oopperaesitystä Estoniaan. Tätä työtä hän ei enää ehtinyt saada valmiiksi.

Kirjallisuutta: Kulle Raig: Saarenmaan valssi

 

Lue tästä, tästä ja tästä muita The Baltic Guiden Georg Otsiin liittyviä juttuja.

 

Teksti Antti Sarasmo, kuva Viron kansallisarkisto ja Andrei Chertkov

Lue lisää samasta aiheesta
georg ots georg otsin syntymästä sata vuotta georg ots juhlavuosi saarenmaan valssi

19.10.2020 | Historia

Lokakuun historia-artikkeli: virolainen arki muuttui nykäyksin

Lokakuun historia-artikkeli: virolainen arki muuttui nykäyksin

Kun katsomme menneisyyteen, jaamme sen aina erilaisiin aikakausiin. On esimerkiksi keskiaika tai renessanssi. Aikakauden muutoksen hetkeä haetaan niin taiteesta kuin … Lue lisää

26.9.2020 | Historia

Syyskuun historia-artikkeli: Tallinna, hiljainen provinssikaupunki

Syyskuun historia-artikkeli: Tallinna, hiljainen provinssikaupunki

Tallinna antautui muutaman päivä piirityksen jälkeen. Oikeasti ei edes yritetty taistella, vaan sen verran pidettiin portteja kiinni, että kunnia tuli … Lue lisää

20.9.2020 | Historia

Livikon museossa voi Tallinnassa tutustua perinteikkään juomanvalmistajan tarinaan

Livikon museossa voi Tallinnassa tutustua perinteikkään juomanvalmistajan tarinaan

Viru Valge -viina ei juuri esittelyjä kaipaa. Viinapullon etiketissä seisoo pasuunaa puhaltava poika. ”Tarinan mukaan pasuunapoika soittaa lännen suuntaan. Siellä … Lue lisää

25.8.2020 | Historia

Elokuun historia-artikkeli – Viron maatalouden pitkä taival

Elokuun historia-artikkeli – Viron maatalouden pitkä taival

Viron maatalous ja maaseutu ovat kokeneet kolme suurta muutosta. Ensin siirryttiin kartanotaloudesta perhetiloihin. Neuvostovuosina tulivat kolhoosit, ja neuvostovuosien jälkeen raju … Lue lisää

16.8.2020 | Historia

Padisen luostari on päiväreissun paikka – pohjoisvirolaisessa luostarissa selviää, miksi Helsingissä on Munkkivuori

Padisen luostari on päiväreissun paikka – pohjoisvirolaisessa luostarissa selviää, miksi Helsingissä on Munkkivuori

Tallinnan lähiseutu sai uuden kiinnostavan käyntikohteen, kun Padisen sisterssiläisluostarin vuosikymmeniä jatkuneet entisöintityöt saatiin päätökseen. Luostarilla oli aikoinaan siteitä myös Suomeen. … Lue lisää

13.8.2020 | Historia

Itä-Viron komea kohde – Narvan Hermannin linna on remontin jälkeen muhkea matkailunähtävyys

Itä-Viron komea kohde – Narvan Hermannin linna on remontin jälkeen muhkea matkailunähtävyys

Viron historia on ollut täynnä maan yli vyöryviä vieraita valloittajia. Se näkyy myös Viron itärajalla sijaitsevan Narvan kaupungin ykkösnähtävyydessä, Hermannin … Lue lisää

21.7.2020 | Historia

The Baltic Guiden kolme kesävinkkiä Pohjois-Viroon

The Baltic Guiden kolme kesävinkkiä Pohjois-Viroon

Narvan Hermannin linna Tätä on odotettu: kesäkuussa avattiin Narvan Hermannin linna perinpohjaisten uudistustöiden jälkeen. Linna ja koko Narvan kaupunki ovat … Lue lisää

19.7.2020 | Historia

Kun kuolema tanssi Tallinnassa – Virossa on nähty ennenkin hurjia kulkutauteja

Kun kuolema tanssi Tallinnassa – Virossa on nähty ennenkin hurjia kulkutauteja

Tallinnasta mustan surman kourissa tiedetään vähän. Monissa paikoissa joku onnekkaasti rutosta selvinnyt munkki piti kronikkaa ja kertoi mitä hänen lähiympäristössään … Lue lisää