Tuoretta tietoa Virosta
21.7.2016 | Kulttuuri

Erilaisia heimoja ja murteita

Erilaisia heimoja ja murteita

Virossa on 15 maakuntaa, joihin väriä tuovat 180 kansallisuuden edustajat.

 

Virolaisheimoja ovat muun muassa võrulaiset, mulgit, saarenmaalaiset, hiidenmaalaiset ja setot. Murteita on alueittain: saarten murteet, länsi-, keski- ja itämurteet; mulgi, tarton ja võrun murteet sekä koillismurre.

Liivinlahdella olevan Kihnun saaren kieltä voi kuulla myös radiouutisissa perjantaisin ja sunnuntaisin. Kassipiägä kanakull on suomeksi huuhkaja, kassimunn on pieni naula. Kihnun kieli ja kulttuuri ovat myös Unescon maailmanperintölistalla.

Kielitieteilijöiden mukaan nykyisen Pohjois-Viron murre oli noin 500–600 vuotta sitten hyvin samanlaista kuin suomi. 1700- ja 1800-luvulla nykyisen Viron alueen pohjois- ja eteläosissa puhuttiin toisistaan eroavaa kieltä. Esimerkiksi Isä meidän -rukouksen lause ”Anna meille meidän syntimme…” vuodelta 1870 luettiin Tallinnassa: ”ja anna andeks meile meie wõlad, kui ka meie andeks anname oma wõlglastele„; ja Tartossa: ”Nink anna meile andis meija süda, nida kui ka meije andisanname ommille süüdleisille.”

Mannervirolaiset erottaa saarenmaalaisista siitä, että jälkimmäisten murteessa ei ole viron kielen õ-kirjainta, vaan he lausuvat sen ö:nä. Suomalaisetkin voivat käyttää samaa menetelmää. Viron kielessä on luultavasti vain yksi sanapari, jossa voi tulla sekaannus. Mõla ja möla tarkoittavat melaa ja mölyä.

Kun viroksi pätt tarkoittaa pikkurikollista, niin saarelaiset panevat pätid eli tohvelit jalkaansa. Peruna heille on tuhvel, kun se kirjakielessä on kartul. Ja lusikka on Saaremaalla koost, muualla lusikas.

Eniten viron kirjakielestä eroavat murteet löytyvät maan eteläosasta. Setomaalla, josta suurin osa jäi Venäjän puolelle, puhutaan seton kieltä (seto kiil, noin 12 000 puhujaa). Sitä hyvin lähellä on võro keel eli võrun kieli, jota puhuu noin 75 000. Viimeksi mainitusta virolaiset sanovat, että se on hyvin lähellä suomea. Mutta tuntuuko seuraava lause suomalaiselta? ”Ma egäpäävätselt ei kõnõlõ võro kiilt?” (en puhu päivittäin võrun kieltä). Veitsi on võruksi väits (viroksi nuga) ja susi on susi (viroksi hunt), mutta myös võsovillem.

Võrtsjärvestä länteen asuvat mulgit puhuvat myös omaa murrettaan, jossa useimmiten sanan alussa oleva h jätetään lausumatta.

 

Leib on tummaa
Virolaisten yksi yhteinen nimittäjä on musta leipä, must leib. Nykyään leivän tumma väri tulee suurimmaksi osaksi ruismaltaista.

Sana leib on yhteinen, mutta leivän valmistamisen astialla, suomeksi taikinatiinu, on maakunnittain eri nimityksiä. Saarenmaalla ja Läänemaalla sen nimi on levalöime, Tartu-, Pärnu- ja Viljandimaalla mõhk tai mõhe, Setomaalla ruih ja Häädemeestessä leivamold. Viroksi nimi on leivaküna.

Viron kielessä leib tarkoittaa siis tummaa leipää. Vaalea, vehnäleipä on sai ja sekahiivaleipä on sepik.

Suomessahan leipä tarkoittaa yksinkertaistettuna idässä paksua, joka viikko tehtävää limppua ja lännessä kuivaa reikäleipää.

Virolaisten talonpoikien perinteeseen kuului myös 1800-luvulla akanaleivän syöminen. Nykyään tuotetta voitaisiin myydä runsaskuituisena terveystuotteena.

 

TEKSTI MIKKO SAVIKKO, PIIROKSET REIN LAUKS, KUVAT ANDREI CHERTKOV, URMAS MAND

Lue lisää samasta aiheesta

22.7.2025 | Kulttuuri

Tartossa juhlitaan vanhaakaupunkia

Tartossa juhlitaan vanhaakaupunkia

Yksi Tarton odotetuimmista tapahtumista alkaa tämän viikon lauantaina 26. heinäkuuta. Vanhakaupunki herää eloon musiikin, markkinoiden ja monien muiden ohjelmanumeroiden … Lue lisää

22.7.2025 | Kulttuuri

Eteläkorealainen ooppera esiintyy Saarenmaan oopperapäivillä

Eteläkorealainen ooppera esiintyy Saarenmaan oopperapäivillä

Kuressaaren linnanpihalla järjestettävät 18. Saarenmaan oopperapäivät alkavat tiistaina 22. heinäkuuta. Tänä vuonna festivaalin tähtivieraana on Daegun ooppera Etelä-Koreasta.Ohjelmistossa kuullaan … Lue lisää

21.7.2025 | Kulttuuri

Tällä viikolla tapahtuu Virossa

Tällä viikolla tapahtuu Virossa

22.7. Kadriorgin 307-vuotisjuhlat, Tallinna Kadriorgin puisto juhlii 307-vuotista historiaansa koko perheen kulttuuriohjelmalla, musiikilla ja taide-elämyksillä. 22.–27.7. Saarenmaan oopperapäivät, … Lue lisää

18.7.2025 | Kulttuuri

Viljandi Folk soi jo 32. kerran

Viljandi Folk soi jo 32. kerran

Eri musiikkityyleillä on omat uskolliset kuulijakuntansa. Kaikki eivät pidä kantrista tai hevimusiikista, mutta kansanmusiikki vetoaa lähes jokaiseen. Tästä johtuu … Lue lisää

17.7.2025 | Kulttuuri

Oopperaa Tallinnan Raatihuoneella

Oopperaa Tallinnan Raatihuoneella

Heinäkuun lopusta elokuun puoliväliin saakka Tallinnan Raatihuoneella, keskellä vanhaakaupunkia, esitetään oopperaa joka perjantai- ja lauantai-ilta. Kaikki esitykset ovat puvustettuja, … Lue lisää

16.7.2025 | Kulttuuri

Ulkoilmaelokuvafestivaali Tartuff Võruun

Ulkoilmaelokuvafestivaali Tartuff Võruun

PÖFFin rakkauselokuvafestivaali Tartuff levittäytyy tänä kesänä ensimmäistä kertaa Tarton ulkopuolelle. 31. heinäkuuta Võrun keskusaukio muuttuu yhden illan ajaksi ulkoilmaelokuvateatteriksi, … Lue lisää

16.7.2025 | Kulttuuri

Hiidenmaalla värähtelee pian, mutta mikä?

Hiidenmaalla värähtelee pian, mutta mikä?

Võnge-festivaali on vaeltava kesäfestivaali. Tänä vuonna tapahtuma järjestetään keskellä koskematonta virolaista luontoa, Kõrgessaaressa, Hiidenmaan luoteisosassa sijaitsevassa Viscosa -kulttuurikeskuksessa. Neljä … Lue lisää

15.7.2025 | Kulttuuri

camera icon5
KiKuMu-festivaalilta hyvä ensikertalaisen suoritus

KiKuMu-festivaalilta hyvä ensikertalaisen suoritus

Tämän uuden festivaalin nimi tulee sanoista elokuva (Kino), kulttuuri (Kunst) ja musiikki (Muusika) – moniulotteinen nimi, joka sopii hyvin … Lue lisää