Tuoretta tietoa Virosta
26.5.2019 | Historia

Baltian paronit

Baltian paronitAlatskivin linna on yksi Viron näyttävimmistä kartanoista. Peipsijärven lähellä sijaitsevassa kartanossa on nykyisin museo, ravintola ja pieni hotelli.

Viron lukuisat kartanot kertovat yläluokan elämästä. Oli aika jolloin Viro ja virolaiset kuuluivat aatelisille. Näistä aatelisista puhutaan ”Baltian paroneina”.

 

Laatutietoisuus oli korkealla Baltian aateliston keskuudessa. Se väki todella tiesi olevansa parempia ja arvokkaampia ihmisiä kuin muut. Tätä tietoa ei mitenkään pidetty vakan alla ja säätytietoisuus olikin Baltian aateliston näkyvämpiä piirteitä.

Muita väestöryhmiä olivat sitten aatelittomat ja ei-saksalaiset eli paikallinen maarahvas. Aateliston ylpeyden ja uhkeuden selitti osittain se, että kyse oli pienaatelistosta, korkean jalosukuisia oltiin vain verrattuna aatelittomiin.

 

Monenlaisia aatelisukuja

Saksalaisen järjestyksen mukaan aateliston huipulla oli kuningas ja kuninkaalliset prinssit kruununperimysjärjestyksessä. Kuningashuoneen ulkopuolella olivat suurherttuat, vaaliruhtinaat (valitsivat Saksassa keisarin), arkkiherttuat, herttuat, ruhtinaat, kreivit, paronit eli vapaaherrat ja ritarit.

Kun puhutaan Baltian paroneista ja aatelisista, niin silloin puhutaan Latvian ja Viron alueista. Liettuan historia on toisenlainen. Latviassa oli kaksi ”aateliskuntaa” eli ritarihuonetta ja Virossa samoin kaksi. Liivinmaan ja Kuurinmaan ritarihuoneet kattoivat Latvian ja Virumaan, Saarenmaan ritarihuoneet Viron.

Herttuoita Baltian ritarihuoneet tuntevat vain yhden, ruhtinassukuja oli 15, kreivillisiä sukukartanon omistavia oli 21 ja vapaaherroja sitten enemmän. Loput olivatkin ritareita. Se oli sen verran alhainen aatelisarvo (siis alin aatelisarvo), ettei sitä käytetty tittelinä.

Latvia ja Viro eli Liivinmaa valloitettiin 1200-luvulla. Saksalaiset tekivät ristiretkiä pakanallisten heimokuntien alueille ja valloittivat alueen heimoalue kerrallaan. Valloitettu alue oli sitten valloittajan omaisuutta.

Viron alueelle syntyi neljä uutta ”valtiota”. Tarton piispalla ja Lännen ja saarten piispalla olivat omat hiippakuntansa jotka olivat myös ”valtioita”. Pohjois-Viroa hallitsi Tanska ja näiden alueiden väliin jäävä Keski-Viro kuului Saksalaiselle ritarikunnalle.

Saksalainen ritarikunta oli aatelisten ritarien sotilaallinen munkkijärjestö, aivan kuten kuuluisat Temppeliherrat tai Johanniitat. Sotilasmunkit eivät tarvinneet vasalleja, kaikki muut tarvitsivat.

Ritariarmeija kustannettiin keskiajalla läänityksillä. Ritarille osoitettiin kylä, jonka verotuotot olivat hänen palkkansa. Tavallisesti ritarin tuli myös asua kylässään ja niin koko alue katettiin lääninherralle uskollisilla sotilailla. Kylässä kuin kylässä oli aina ritari muutaman asemiehensä kanssa. Normaalisti ritarit pitivät järjestystä alueillaan, mutta kutsun tullessa kaikki vasallit lähtivät sotaan lääninherransa lippujen alla.

Liivinmaalla tarvittiin paljon vasalleja ja suurin osa saatiin maan valloitukseen osallistuneista ritareista. Oikeastaan sitä vartenhan sotaan oli lähdetty – virallisesti toki käännyttämään pakanoita, mutta ei ajatus omasta läänityksestä koskaan ollut kovin kaukainen.

Aivan kaikkiin tarpeisiin ei saksalaisia riittänyt ja niin monesta virolaisesta heimopäälliköstä tuli piispojen tai Tanskan kuninkaan vasalli. Se oli nopea yleneminen kylän vanhimmasta kylän lääninherraksi. Näitä tapauksia oli erityisesti Saarenmaalla.

Seuraava suuri aatelissukujen lisäys koettiin uskonpuhdistuksen aikaan. Saksalainen ritarikunta katollisena munkkijärjestönä lakkautti itsensä ja sen maa-alueet jaettiin aatelissukuisten ritarimunkkien kesken. Keski-Viroon, entisille ritarikunnan alueille, nousi kartanoiden verkko.

Kolmas aatelissukujen laine oli Ruotsin vallan aikana. Ruotsin valtio palkitsi ansioituneita 30-vuotisen sodan upseereita aatelisarvolla. Näille vasta-aateloiduille osoitettiin läänitykset Ruotsin Itämeren maakunnista, ei varsinaisesta valtakunnasta eli Ruotsista ja Suomesta.

Näiden murrosaikojen lisäksi yksittäisiä aatelointeja tapahtui koko ajan. Aatelissukuja sammui, muutti muualle Eurooppaan ja muualta myös muutettiin Liivinmaalle ja kotiuduttiin. Hallitsijat olivat aina ”meren toisella puolella”, joten kuninkaallista hovia ei Liivinmaalla koskaan ollut eikä sen mukanaan tuomaa ylhäisaatelia.  Liivinmaalla elivät ritarien jälkeläiset eli pienaateli.

 

Palmsen kartano Länsi-Virumaan maakunnassa on yksi hienoimmista Viron kartanokokonaisuuksista puistoineen ja ympäröivine rakennuksineen.

Aatelin valtakunta

Viron ja Latvian eli Liivinmaan aatelilla oli saksalaiset juuret. Baltian aateli muistutti paljon Preussin Junkkereita, sikäläistä pienaatelia. Se oli juuri se yhteiskuntaluokka, joka rakensi Preussin valtion ja teki tästä yhdestä pienestä saksalaisvaltiosta Saksan keisarikunnan emovaltion. Pienaateliston henkiset arvot olivat sellaiset, että he sopivat täydellisesti erilaisiin hallintotehtäviin, oli kyse sitten armeijan upseerien viroista tai siviilihallinnon tehtävistä. 

Venäjän keisarikunnassa Baltian aatelistosta peräisin olevien virkamiesten ja sotapäälliköiden määrä oli selvästi ylikorostunut ja se kertoo kasvatuksesta ja aateliskunnan arvomaailmasta.

Aatelisto hallinnoi myös Viroa. Kartanot vastasivat alueensa teistä, kievareista, kirkoista ja järjestyksen pidosta. Kruunun ei tarvinnut kustantaa mitään, kaiken maksoi paikallinen aateli. Alueen paikallishallinnosta vastasivat maapäivät eli aateliskokoukset, jotka valitsivat tarvittavat virkamiehet. Virkamiehille ei maksettu palkkaa. Oli aatelin kunniatehtävä palvella maataan omalla kustannuksellaan. Tämäkin sopi ainaisessa rahapulassa olevalle keskushallinnolle mainiosti.

Näin toimittiin erityisesti suuren Pohjan sodan jälkeen, kun Ruotsin Itämeren maakunnat olivat siirtyneet Venäjälle Uudenkaupungin rauhassa. Uudet alueet hallitsivat itse itseään ja itse myös rahoittivat hallintonsa. Tämä oli Pietari Suuren kannalta hyvä järjestely.

Lihulan kartanossa Pärnun maakunnassa toimii nykyään Lihulan museo.

Jalosukuiset

Ihminen vertaa itseään toisiin määritelläkseen oman arvonsa. Viron pienaatelilla ei ollut ylhäisaatelia ja aristokratiaa johon itseään verrata, he saattoivat verrata itseään vain kaupunkien saksalaisväestöön tai kartanon töissä olevaan rahvaaseen. Tässä vertailussa oli hyvin helppo vakuuttua olevansa niin sivistykseltään, koulutukseltaan kuin elintavoiltaankin ympäristöään parempi.

Arvo ja sen korostaminen oli tärkeää. Oli aivan mahdotonta, että olisi tehty matkaa kahden hevosen vetämissä vaunuissa. Niin köyhää  kartanoa ei ollutkaan, ettei vaunujen eteen saatu neljää hevosta, ja kuusi hevosta oli normaali säädyn mukainen määrä.

Jalosukuiset luonnollisesti seurustelivat toisten jalosukuisten kanssa ja menivät naimisiin vain toisten aatelisten kanssa. Muutamassa vuosisadassa aatelistosta kehittyi eristäytynyt sosiaaliryhmä, joka eli omaa elämäänsä muun yhteiskunnan rinnalla, ei sen keskellä.

Sitten ensimmäinen maailmansota muutti sen maailman, jossa aatelisto eli. Kovennettu konservatismi oli Baltian aatelin vastaus Venäjän keisarikunnan romahtamiseen. Piti perustaa Baltian herttuakunta, joka yhdistäisi Latvian ja Viron. Paikalliselle väestölle suunniteltiin äänioikeutta jo 1950-luvulle, kun siirtymäkausi olisi ohi.

Aateli ja ympäröivä yhteiskunta lähtivät täysin eri suuntiin, Baltian tasavallat syntyivät ja aatelin merkitys katosi. Suurin osa aateliskartanoista pilkottiin maareformissa 1919 ja viimeisetkin aateliset lähtivät Saksaan 1940 Natsi-Saksan ja Neuvostoliiton sopimuksen turvin. Baltian aatelin tarina päättyi. 

 

Lähde historia-artikkelin jalanjäljille!

Luitko Antti Sarasmon historia-artikkelin ja haluat tietää lisää?

Viron kartanoportaalin mukaan kartanoiden kulta-ajalla maassa oli yli 1 200 pääkartanoa ja satoja pienempiä kartanoita. Kartanoiden tämän hetken tilanne voi olla mitä tahansa upeasta loistosta täydelliseen romahdukseen. Kunnostetuissa kartanoissa on muun muassa hotelleja, kylpylöitä ja ravintoloita. Kartanoita on myös museoina ja yksityisasuntoina.

Viron kartanoista on paljon kirjallisuutta sekä tietoa internetissä. Netistä tietoa saa muun muassa osoitteesta www.mois.ee, jossa esitellään kartanoiden historiaa ja niiden nykyistä tilannetta. Viron kartanoturismin nettisivu on osoitteessa www.manor.ee. The Baltic Guiden nettiarkistossa osoitteessa www.balticguide.ee on paljon kartanoaiheisia juttuja hakusanalla “kartano”.

 

Teksti Antti Sarasmo, kuvat Andrei Chertkov

Lue lisää samasta aiheesta
antti sarasmo baltiansaksalaiset virossa viron historia viron kartanokulttuuri viron kartanonherrat viron kartanot

23.6.2024 | Historia

Kohtalon kolhima Tartto

Kohtalon kolhima Tartto

Näkymä oli varmasti romanttinen. Hiljalleen virtaavan vehreän joen rannalla oli pensaita kasvavia raunioita. Talojen päätyjä, muurin kappaleita ja mäellä … Lue lisää

19.6.2024 | Historia

Historiallinen aarre Viimsissä

Historiallinen aarre Viimsissä

Viron Sotamuseo sijaitsee Viimsin kartanon historiallisessa ympäristössä lähellä Tallinnaa. Kartano kuului aikoinaan Viron vapaussotaa voitokkaasti johtaneelle kenraali Laidonerille. Se … Lue lisää

11.6.2024 | Historia

Kaikkien aikojen suurin asenäyttely avataan Viron sotamuseossa

Kaikkien aikojen suurin asenäyttely avataan Viron sotamuseossa

Keskiviikkona 5. kesäkuuta Viron sotamuseossa Viimsissä avattiin kaikkien aikojen suurin näyttely vuoden 1944 taisteluissa käytetyistä aseista. Tässä vaihtuvassa näyttelyssä … Lue lisää

13.5.2024 | Mainos | Historia

Kansallismuseo yllättää surrealismilla ja yöllisillä kohtaamisilla

Mainos Kansallismuseo yllättää surrealismilla ja yöllisillä kohtaamisilla

Tartossa sijaitseva Viron kansallismuseo on paikka, johon mielellään palaa yhä uudestaan. Tänä kesänä ERM tarjoaa yleisölle paljon uutta ja … Lue lisää

12.3.2024 | Historia

Museo Sinimäkien taistelun aseista ja esineistöstä

Museo Sinimäkien taistelun aseista ja esineistöstä

Vaivara Sinimägede muuseum (Vaivaran Sinimäkien museo) on Itä-Virumaalla Sinimäellä, sijaitseva museo, joka esittelee toisen maailmansodan aikana käytyyn Sinimäen taisteluun … Lue lisää

10.3.2024 | Historia

Taikaa ilmassa – Esseitä vanhasta ja nykyisestä Virosta

Taikaa ilmassa – Esseitä vanhasta ja nykyisestä Virosta

Viro on suomalaisille läheinen ja rakas maa, kaksonen, jossa vieraillaan ahkerasti. Maan kulttuuri ja historia kiinnostavat myös matkailijoita. Professori … Lue lisää

25.2.2024 | Historia

Tarton ylioppilaat, korporaatiot ja Viron lippu

Tarton ylioppilaat, korporaatiot ja Viron lippu

Tarton yliopiston perusti Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf 1632 juuri ennen Lützenin taistelua, jossa hän kaatui. Suurvalta Ruotsi tarvitsi … Lue lisää

4.2.2024 | Historia

Koko perheen kynttiläpaja tänään Viron ulkoilmamuseossa

Koko perheen kynttiläpaja tänään Viron ulkoilmamuseossa

Tänään 4. helmikuuta Tallinnan ulkoilmamuseossa on mahdollista oppia erilaisia ​​kynttilänvalmistustekniikoita ja tutustua kristillisen kynttilänpäivän virolaisiin traditioihin. Kynttilänpäivä on kristillisessä … Lue lisää