Tuoretta tietoa Virosta
17.10.2013 | Kulttuuri

Anu Liivak on johtanut Kumua viisi vuotta

Anu Liivak on johtanut Kumua viisi vuotta

”Taidemuseo kilpailee kävijöistä ostoskeskuksen ja virtuaalisen maailman kanssa.”

 

Alberto Ciacometti, Damien Hirst, Ilja Kabakov, Henry Moore – Kumun kesäkauden hitti Kritiikki ja kriisitnäyttely kuhisee taiteen suuria nimiä. Sodanjälkeistä eurooppalaista avantgardea nähdään Virossa ensi kertaa näin laa- jasti. Taidemuseon johtaja Anu Liivak on syystä ylpeä.

”Näyttelystä puuttuu tavanomainen suuntausjaottelu ja vastakkainasettelu idän ja lännen välillä. Mukana on myös kaksi virolaista taiteilijaa, Kaljo Põllu ja Raul Meel.”

Liivakin mukaan erityisesti virolaiselle vanhemmalle polvelle näyttely on myös nostalginen. Esillä on taiteilijoita, joista neuvostoaikana kuultiin ja joita ihailtiin, mutta joiden teoksia nähtiin korkeintaan kopioina.

Vuonna 2006 avattu Kumu on nostanut Viron taidemaailman kartalle.

”Kumu mullisti paikallisen taideelämän, sillä ennen tätä rakennusta Viron taidemuseolla ei ollut kunnon tiloja, joissa esitellä omia kokoelmiaan. Samalla se muutti kansainvälisen kanssakäymisen tasavertaiseksi”, Anu Liivak summaa.

Viron itsenäistyttyä länsimai- nen taideväki oli kyllä kiinnostu- nut eksoottisesta entisestä itäblo- kin maasta, mutta suhde oli melko isällinen. Kumu osoitti, ettei Viron taide ole mikään neuvostotaiteen jatke, vaan sillä on oma historia ja ilme.

Kun Anu Liivak aloitti Kumun johtajana 2008, hän koki tulevansa valmiiseen pöytään. Kaksi vuotta toiminut museo oli juuri saanut Euroopan museopalkinnon ja ehtinyt näyttää kyntensä. Liivak lupasi säilyttää museon maineen.

Liivak on käyttänyt paljon aikaa kansainvälisten verkostojen vahvistamiseen. Hän uskoo uusien taideteorioiden näkemykseen keskuksen ja provinssin erojen hälvenemisestä. Kumuun on saatu merkittäviä näyttelyitä, ja Kritiikki ja kriisitnäyttely on komea lisä museon ceeveessä.

Kumun kautta virolainen taide löytää tiensä myös maailmalle. Kokoelmista on parhaillaan teoksia sotienvälistä pohjoismaista nykytaidetta esittelevässä näyttelyssä Norjassa. Ranskalainen kuraattori halusi Skandinavian lisäksi myös Baltian ehdottomasti mukaan.

Anu Liivak on innoissaan eurooppalaisten keskisuurten museoiden Translocal-verkostoprojektista. Arvokkaista paikal- Kumuun on saatu merkittäviä näyttelyitä, ja Kritiikki ja kriisit -näyttely on komea lisä museon ceeveessä. lisista kokoelmista syntyy eräänlainen metakokoelma, josta voi lainata ja sijoittaa teoksia toisten museoiden pysyviin näyttelyihin. Ideaa on kypsytelty museonjohtajien tapaamisissa Tallinnan lisäksi Grazissa, Łódźissa ja Brnossa.

Nykymuseon kosiskeltava yleisöä

Ennen Kumua Anu Liivak luotsasi 12 vuotta Tallinnan taidehallia ja siirtyi sen jälkeen Suomeen Retretin johtajaksi. Kumpikin kokemus on ollut tärkeä. Taidehallin 1990- luvun näyttelyt herättivät huomiota sekä kotimaassa että ulkomailla, ja Liivak muistelee aikaa itselleen antoisimpana.

Retretti tarjosi toisella tavalla kiinnostavan kauden, sillä vastaavaa taloudellisesti itsenäistä taidelaitosta ei Virossa ole vieläkään. Liivakin mukaan myös laajalle ylei- sölle suuntautuminen oli erilainen lähestymistapa verrattuna taiteilijakeskeiseen Taidehalliin.

Liivak pitää Viron taidepiirejä edelleen hiukan elitistisinä. Kumun yhtenä tehtävänä Liivak näkee kuitenkin juuri työn yleisön kanssa.

”Museomiljöön kanssa kävijöistä kilpailevat ostoskeskukset, baarit ja jopa virtuaalinen maailma. Ja markkinoinnissa emme pysty kilpailemaan H&M:n kanssa”, naurahtaa Liivak.

Kumu ei ole nykytaiteen museo, kuten usein luullaan, vaan nimenomaan Viron taidemuseon päärakennus, jonka eri kerroksissa esitellään eri aikakausien taidetta.

Pitäisikö Virossa olla myös erillinen nykytaiteen museo? Liivak arvelee, että siitä olisi jopa hyötyä Kumulle. Se antaisi mahdollisuuden keskittyä pelkästään omiin kokoelmiin ja aikaisempaan taiteeseen.

”Toisaalta olemme saaneet jännää palautetta, jonka mukaan eri aikojen taide luo positiivista synergiaa.”

Kumun synergiaa on hehkuttanut muun muassa taidekriitikko Otso Kantokorpi. Perinteisen taiteen ystävät vilkaisevat käydessään myös viidennen kerroksen nykytaiteen näyttelyn, jonne eivät välttämättä muuten menisi. Ja päinvastoin. Kritiikki ja kriisit on auki loka- kuun loppuun. Tulevan talven näyttelyistä Liivak mainostaa erityisesti kokeilevan äänitaiteen näyttelyä sekä kahta virolaista neuvostokauden taiteilijaa. Nikolai Kormašov yhdisti ikonimaalauksen estetiikan aikakauden työläisteemoihin. Viron taiteen kultakaudella 30-luvulla aloittanut Lepo Mikko jatkoi muotokokeiluja myös sodan jälkeen.

 

TEKSTI ARJA KORHONEN, KUVAT ANDREI CHERTKOV

Lue lisää samasta aiheesta

29.7.2025 | Vapaa-aika

Kuressaare – Viron pieni suuri kesäkaupunki

Kuressaare – Viron pieni suuri kesäkaupunki

Saarenmaan ”pääkaupunki” Kuressaare on pienestä koostaan huolimatta erityisesti kesäaikaan eläväinen kaupunki, joka tuntuu kokoaan isommalta. Se sopii hyvin heille, … Lue lisää

28.7.2025 | Kulttuuri

Tällä viikolla tapahtuu Virossa

Tällä viikolla tapahtuu Virossa

25.7.–6.8. Tallinnan raatihuoneen kesäooppera 2025, Tallinna Oopperaesityksiä Tallinnan keskiaikaisessa raatihuoneessa joka perjantai- ja lauantai-ilta. 26.7.–10.8. Tartu Sumin -festivaali, … Lue lisää

27.7.2025 | Kulttuuri

Suomihittejä, krokettia ja Cosmic Cowboyzin keikka 

Suomihittejä, krokettia ja Cosmic Cowboyzin keikka 

SSS-Radion perinteinen hyvänmielen tapahtuma kokoaa jälleen suomalaiset ja virolaiset yhteen 6. syyskuuta 2025 Tallinnassa. Tapahtumapaikkana toimii viihtyisä Hiiu Pubi. … Lue lisää

26.7.2025 | Kulttuuri

Queens of the Stone Age Tallinnassa

Queens of the Stone Age Tallinnassa

Kun bändiä on lähes mahdoton lokeroida yhteen genreen, tietää sen olevan hyvä yhtye. Ovatko Queens of the Stone Age … Lue lisää

25.7.2025 | Kulttuuri

Ulkoilmakonsertissa soi klassinen

Ulkoilmakonsertissa soi klassinen

Jo 15 vuotta peräkkäin Tarton Vanemuisen teatteri on järjestänyt ulkoilmakonsertin, jossa esiintyy talon oma sinfoniaorkesteri solisteineen. Tänä vuonna konsertti … Lue lisää

24.7.2025 | Kulttuuri

Johann Sebastian Bachia juhlistetaan Nigulisten museossa

Johann Sebastian Bachia juhlistetaan Nigulisten museossa

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 275 vuotta Johann Sebastian Bachin kuolemasta. Sen kunniaksi järjestettävissä konserteissa Nigulisten museossa esiintyvät Viron tunnetuimmat … Lue lisää

23.7.2025 | Kulttuuri

Vuoden odotetuin festivaali alkaa pian

Vuoden odotetuin festivaali alkaa pian

Õllesummer juontaa juurensa vuoteen 1990. Vuosina 2018–2023 suosittua festivaalia ei tosin järjestetty, mutta viime vuonna se palasi jälleen Tallinnan … Lue lisää

22.7.2025 | Kulttuuri

Tartossa juhlitaan vanhaakaupunkia

Tartossa juhlitaan vanhaakaupunkia

Yksi Tarton odotetuimmista tapahtumista alkaa tämän viikon lauantaina 26. heinäkuuta. Vanhakaupunki herää eloon musiikin, markkinoiden ja monien muiden ohjelmanumeroiden … Lue lisää