Tuoretta tietoa Virosta
3.8.2012 | Historia

AAMULLA HERÄTTIIN ITSENÄISINÄ

AAMULLA HERÄTTIIN ITSENÄISINÄ

Todellisuudessa itsenäisyyden tulo ei ollut ihan niin vaivatonta kuin olisi voinut kuvitella. Neuvosto- Eestin parlamentti, Korkein neuvosto, oli 20.8.1991 katsonut, että Viron tasavalta -nimisen maan itsenäisyys oli palautunut ja pyysi vieraita valtioita palauttamaan diplomaattisuhteet Viron tasavallan kanssa. Yhden valtion parlamentti ja toisen valtion diplomaattisuhteet, melkein viisi vuosikymmentä kuulumista neuvostotasavaltana Neuvostoliittoon, oli sotkenut monia asioita eikä itsenäisen valtion aloittaminen ollut helppoa.

Erityisen haastavaksi sen teki Moskovan vallankaappaus, joka oli vielä täydessä vauhdissa. Ensimmäisenä päivänään uudelleen itsenäistyneenä valtiona, Virolla ei vielä mennyt kovin lujaa. Moskovan vallankaappaajille uskolliset joukot miehittivät Tallinnan televisiotornin ja yrittivät katkaista Baltian maiden viestiyhteydet länteen. Linkkikeskukseen sotilaat eivät päässeet ja tieto länteen kulki, mutta paikalliset televisiolähetykset kuitenkin katkesivat. Neuvostosotilaille oli uutinen, että he olivat yön kuluessa päätyneetkin ulkomaille, vaikka olivat koko ajan olleet samassa paikassa, ja että heille puhuttelua piti itsenäisen valtion pääministeri, ei neuvostotasavallan paikallisen puolueosaston pääsihteeri.

Moskovan kaappaus kuivui kokoon 21.8., sotilaat lähtivät televisiotornilta takaisin varuskuntaansa Pihkovaan ja elämä alkoi normalisoitua kiihkeiden ja jännittävien päivien jälkeen. Samanlaiseksi virolaisten elämä ei kuitenkaan koskaan tullut, kuin mitä se oli ollut vain muutamaa päivää aikaisemmin.

Itsenäisyyden ja vapauden tavoittelu, ”Laulava vallankumous”, oli yhdistänyt virolaiset. Nyt vapaus oli saatu, mutta mitä sillä tehtäisiin?

 

Symbolien kimppuun

Neuvostovalta oli nähnyt vuosikymmenet suurta vaivaa hävittääkseen kaikki näkyvät muistot vuosien 1919–1944 Viron tasavallasta. Nyt sitten virta kääntyi. Ensimmäisenä lähtivät Leninin patsaat. Tallinnassa aukio, jossa Lenin oli vuosikymmenet seisonut, nimettiin 23.8. Islannin aukioksi, sillä ensimmäisenä maana juuri Islanti oli tunnustanut Viron itsenäisyyden jo edellisenä päivänä eli 22.8. Samaisena perjantaina 23.8. saapui ulkoministeri Lennart Meri Suomesta laivalla Tallinnaan. Satamassa liehui vielä Eestin Neuvostotasavallan lippu. Ulkoministeri Meri kieltäytyi astumasta laivasta rantaan, ennen kuin lippu oli vaihdettu uuteen ja viralliseen Viron tasavallan lippuun. Oli tullut aika opetella olemaan itsenäisen valtio.

Monista symboleista päästiin helposti eroon. Käytännössä jokaisessa kaupungissa olleet Lenin-patsaat poistettiin nopeasti, ja julkisten rakennusten seinissä olleet sirpit ja vasarat katosivat ripeiden rakennusmiesten käsittelyssä suorastaan silmissä. Alkoivat patsaiden vaihtoviikot. Neuvostopatsaat poistettiin kaikkialla ja neuvostoaikana kielletyt ja tuhotut Vapaudenpatsaat pystytettiin uudelleen. Tallinnassa kuuluisin ”uusvanha” Vapaudenpatsas oli Estonian vieressä Reaalilyseon edessä ollut patsas. Se oli neuvostoaikana tietoisesti tuhottu, nyt se valettiin valokuvien perusteella uudestaan.

Yksi patsas sentään säästettiin. Piritan rantatien varrella oli kansankielellä ”katkennut Suomen silta”, sellainen keskeneräisen moottoritiesillan näköinen rakennelma. Rakennelma jatkui rantatöyrään takana ja se oli monumentaalinen Sosialismin rakennustyössä sortuneiden -muistomerkki. Nimi oli hyvä ja virolaiset ottivat muistomerkin oitis käyttöönsä, nyt siellä tosin muistetaan toisia ”sosialismin rakennustyössä” henkensä menettäneitä kuin mitä muistomerkin alkuperäiset pystyttäjät olivat ajatelleet.

 

Maantiede uusiksi

Patsaat olivat vielä pikkujuttu, mutta entäpä maantiede? Neuvosto- Eestissä tarkat kartat olivat vain viranomaiskäyttöön. Tavalliset ihmiset saattoivat ostaa yleiskarttoja tai turistikarttoja. Ne olivat sen verran epämääräisiä, ettei Neuvostoliittoon hyökkäävä vihollinen olisi voinut käyttää niitä vaikkapa tykistön tulenjohtoon. Kaupunkien turistikartoissa mittoja oli vääristelty siten, että pääteitä pitkin kyllä pääsi perille, mutta oikaisu sivuteiden kautta karttatiedon pohjalta oli hyvin haastavaa.

Ensimmäinen oikeilla mittasuhteilla julkaistu Viron tiekartta oli todellinen menestys, nyt autoilijat pystyivät suunnittelemaan reittinsä muutenkin kuin pääteiden kautta. Kaupunkien karttojen uudistaminen eteni hitaammin.

Katujen nimet muutettiin tietenkin oitis. Tuloksena oli maa, jossa kaupunkien kartat eivät täysin pidä paikkaansa ja jossa karttoihin ja katukyltteihin on merkitty erilaiset nimet. Siinä vieraspaikkakuntalainen voi sitten koettaa paikallistaa itseään karttaa ja katuja vertaillen.

Monessa tapauksessa riitti, kun katujen nimiksi palautettiin ennen neuvostoaikaa olemassa olleet nimet. Tallinnassa Voitonaukio muuttui taas Vapaudenaukioksi ja Leninin puistokatu Revalan puistokaduksi. Ongelmallisia olivat uudet asuntoalueet, joissa ei ollut vanhoja katujen nimiä. Tuhansia uusia katuja keksittiinkin ensimmäisen itsenäisyysvuoden aikana.

 

Valtion rakentaminen

Viro oli ollut itsepäinen Eestin neuvostotasavalta ja se oli jo ennen itsenäisyytensä palauttamista rakentanut neuvostotasavallan puitteissa monia itsenäisen valtion laitoksia. Eestin neuvostotasavallan ulkoministeri Lennart Meri siirtyi sujuvasti Viron tasavallan ulkoministeriksi ja koko miniministeriö siirtyi mukana. Neuvostoliiton oloissa sallittu miniministeriö ei tietenkään riittänyt itsenäisen valtion, vaikka pienenkin, tarpeisiin. Piti siis pystyttää toimiva ulkoministeriö. Yksi kysymys oli salakuuntelu. Kaikki tiesivät, että Neuvostoliiton salainen poliisi, KGB, oli salakuunnellut ja vakoillut koko Neuvostoliiton hallintokoneistoa. Oli syytä epäillä, että kaikissa virastoissa oli kuuntelulaitteita. Virolaisten ratkaisu oli melko oivaltava. Ulkoministerin työhuoneeksi valittiin Eestin kommunistisen puolueen pääsihteerin työhuone. Tuskinpa paikallista puoluepomoa salakuunneltiin, kun hänelle kerran raportoitiin salakuuntelun tuloksista. Pääsihteerin työhuone oli siis varmasti turvallinen. Toinen turvallinen paikka oli KGB:n omat tilat, niihin sijoitettiin Viron suojelupoliisi. Eihän salakuuntelija itseään kuuntele.

Tarvittavat ministeriöt perustettiin ja kaikkiin mahdollisiin kansainvälisiin järjestöihin liityttiin. Omaa valtiota rakennettiin vauhdilla. Ensimmäiset Viron tasavallan puolustusvoimien varusmiehet aloittivat asepalveluksen marraskuussa, mihin mennessä oli jo virolaistettu rajavartiosto, tulli, vankilahenkilökunta ja poliisi. Valtio otti voimakoneistot nopeasti omiin käsiinsä.

Maailman postimerkkeilijät panivat merkille Viron omat postimerkit 1.10.1991. Valtio rakentui vauhdilla ja tavallisella ihmisellä oli pysyttelemistä vauhdin mukana. Jokainen päivä ja jokainen viikko toi mukanaan uusia asioita. Olipa virolaisen elämä minkälaista tahansa syksyllä 1991, niin ainakaan se ei ollut tylsää.

 

Ruplatalous romahti

Rahana oli rupla, mutta ruplan kotimaa oli nyt tullirajan takana. Viron idänkauppa muuttui kotimaan kaupasta ulkomaankaupaksi ja kauppa kauniisti sanottuna romahti. Uuden valtion talous oli heikoissa kantimissa.

Hinnat ryöpsähtivät nousuun. Vuonna 1991 (itsenäistyminen 20.8.) elinkustannukset nousivat 6,29-kertaisiksi ja elintarvikkeiden hinnat piti tammikuun alun tasosta kertoa 7,13:lla, jotta sai niiden hinnat joulukuussa. Tavaroiden hinnat nousivat vain kertoimella 5,74 ja palveluiden ainoastaan 3,27-kertaisiksi. Palkat eivät tietenkään pysyneet vauhdissa mukana.

Pahinta kuitenkin oli energiakriisi. Entisestä Neuvostoliitosta eli Venäjältä ei enää saatu polttoaineita tuetuilla kotimaanhinnoilla, vaan ainoastaan maailmanmarkkinahinnoilla. Edes niillä ei voitu ostaa sellaisia määriä kuin aikaisemmin oli saatu.

Autoilijat jonottivat huoltoasemilla, joita neuvostomalliin oli yksi kaupunkia kohti, Tallinnassa tosin useampi. Julkista liikennettä supistettiin polttoaineen puutteessa 50 prosenttia paikallislinjoilla ja 30 prosenttia kaukoliikenteessä. Asuntojen sisälämpötila laskettiin 17 asteeseen ja kuuman veden jakelu keskeytettiin.

Itsenäisyyden alku oli tavalliselle virolaisella jatkuvaa poliittista muutosta, asioita tapahtui nopeammin kuin niihin ehti reagoida tai tottua uusiin katujen nimiin. Muutosten lisäksi ihmisiä vaivasi talouslama, jollaista Suomessa ei ole koskaan nähty. Oli kylmää ja pimeää, kaupoissa tyhjät hyllyt, mutta katukuvassa jo ensimmäiset mainokset. Ainoa vaihtoehto oli suhtautua toiveikkaasti tulevaan vuoteen ja kevääseen. Mutta toisaalta, ihmiset eivät olleet onnettomia, sillä he olivat itsenäisiä ja vapaita.

 

TEKSTI ANTTI SARASMO, KUVITUS HANNU LUKKARINEN

 

Lue koko juttu näköislehdestä

 

Lue lisää samasta aiheesta

12.3.2024 | Historia

Museo Sinimäkien taistelun aseista ja esineistöstä

Museo Sinimäkien taistelun aseista ja esineistöstä

Vaivara Sinimägede muuseum (Vaivaran Sinimäkien museo) on Itä-Virumaalla Sinimäellä, sijaitseva museo, joka esittelee toisen maailmansodan aikana käytyyn Sinimäen taisteluun … Lue lisää

10.3.2024 | Historia

Taikaa ilmassa – Esseitä vanhasta ja nykyisestä Virosta

Taikaa ilmassa – Esseitä vanhasta ja nykyisestä Virosta

Viro on suomalaisille läheinen ja rakas maa, kaksonen, jossa vieraillaan ahkerasti. Maan kulttuuri ja historia kiinnostavat myös matkailijoita. Professori … Lue lisää

25.2.2024 | Historia

Tarton ylioppilaat, korporaatiot ja Viron lippu

Tarton ylioppilaat, korporaatiot ja Viron lippu

Tarton yliopiston perusti Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf 1632 juuri ennen Lützenin taistelua, jossa hän kaatui. Suurvalta Ruotsi tarvitsi … Lue lisää

4.2.2024 | Historia

Koko perheen kynttiläpaja tänään Viron ulkoilmamuseossa

Koko perheen kynttiläpaja tänään Viron ulkoilmamuseossa

Tänään 4. helmikuuta Tallinnan ulkoilmamuseossa on mahdollista oppia erilaisia ​​kynttilänvalmistustekniikoita ja tutustua kristillisen kynttilänpäivän virolaisiin traditioihin. Kynttilänpäivä on kristillisessä … Lue lisää

27.1.2024 | Historia

”Tarton KGB:n talossa kuulusteltiin ja kidutettiin”

”Tarton KGB:n talossa kuulusteltiin ja kidutettiin”

Rakennuksen vaatimaton ulkokuori ei kiinnitä ohikulkijan huomiota. 1930-luvun kerrostalo keskustan ja rautatieaseman välissä kätkee sisäänsä kuitenkin synkän menneisyyden. Tässä … Lue lisää

10.1.2024 | Mainos | Historia

camera icon10
Viro on pieni merenkävijämaa, jolla on suuri historia

Mainos Viro on pieni merenkävijämaa, jolla on suuri historia

Viro on merenkävijämaa. Maa on pieni, mutta se on kamppaillut vakuuttavasti paikastaan ​​suurten merimaiden joukossa. Ja globaalissa mittakaavassa Virossa … Lue lisää

29.12.2023 | Historia

Muovikassi oli neuvostoaikana ylellisyystuote

Muovikassi oli neuvostoaikana ylellisyystuote

”Praktiline ilu. Käekotid, rahakotid, kandekotid ja lahttaskud ERMi kogudest” eli ”Käytännön kauneus. Käsilaukut, lompakot, kantolaukut ja avotaskut ERM:n kokoelmista” … Lue lisää

23.12.2023 | Historia

Weihnachten – Jōulud – Näärid

Weihnachten – Jōulud – Näärid

Virolaisten joulunvietto on todella muuttanut muotojaan aikojen saatossa. Nykyään se ei olennaisesti eroa skandinaavisesta jouluperinteestä, joulunpunainen on nykyään vain … Lue lisää