Adamson-Ericissä on annos Annusta
Teksti Arja Korhonen, kuva Andrei Chertkov
Soihdun kaaria voi nähdä myös performansseistaan kuulun Siim-Tanel Annuksen uusimmissa maalauksissa.
Pienen mutta pippurisen Adamson-Ericin museon talvinäyttely palauttaa muistoja Laulavan vallankumouksen ajoilta. Siim-Tanel Annuksen performanssit noteerattiin aikoinaan myös Suomessa. 1987 miliisi keskeytti esityksen ja vei kamarille sekä taiteilijan että YLE:n kuvausryhmän. Vaikuttavasti soihtuja pyöritellyt Annus itse koki tekevänsä kosmologista taidetta, mutta aikakausi muutti kaiken poliittiseksi.
Ensikäynnillään Suomessa Annus suuteli maata. Virossa häntä moitittiin nöyristelystä, mutta Annus sanoo vain siunanneensa maan – kuten samoihin aikoihin vierailulla ollut paavi.
Näyttelyssä nähdään Annuksen legendaarinen performanssitaltiointi, joka kannattaa katsoa myös Ariel Laglen musiikin takia, lisäksi maalauksia ja grafiikkaa sekä YLE:n dokumentti Annuksesta.
Viron taidemuseoon kuuluva Adamson-Ericin museo on matkailijalle kätevä kohde. Ovi löytyy Toompealle vievän Lyhyen jalan rappujen alapäästä. Keskiaikaisen rakennuksen pohjakerroksessa on esillä vaihtuvia näyttelyitä ja toisessa kerroksessa taiteilija Adamson-Ericin tuotantoa.
Tosin tällä hetkellä töiden parhaimmisto löytyy Järvenpään museosta, jonka kanssa yhteistyötä on tehty hyvällä menestyksellä. Syksyn vaihtonäyttelyssä Eero Järnefelt ja Venny Soldan-Brofeldt toivat museoon lähes yleisöryntäyksen.
“Saimme samalla esitellä muutakin Tuusulanjärven taiteilijayhteisöä virolaisille”, kertoo kuraattori Kersti Koll.
Adamson-Eric (18.8.1902–2.12.1968) oli paitsi tuottelias kuvataiteilija myös monipuolinen muotoilija, jonka taiteilijanimi on muokattu syntymänimestä. Museo syntyi 1983 sen jälkeen, kun leski Mari Adamson lahjoitti yli tuhat teosta Viron taidemuseolle.
Adamson-Eric matkusteli pitkin Eurooppaa jo opiskeluaikoina ja loi suuren osan tuotannostaan ulkomailla. Tuttavia oli myös Suomesssa.
“Järvenpään näyttelyssä on käynyt ihmisiä, jotka itse tai heidän vanhempansa ovat tunteneet Adamson-Ericin ja hänen vaimonsa”.
Adamson-Ericin museo, Lühike jalg 3, Tallinna.
Lue lisää samasta aiheesta