Savusauna puhdistaa ruumiin ja sielun
Mooskan tilalla pääsee saunomaan kahdessa eri savusaunassa. Kolmannessa saunassa Eda Veeroja valmistaa perinteisin menetelmin savustettua lihaa.
Vanhan Võrumaan savusaunaperinteen Unescoon vienyt Eda Veeroja vaalii vanhoja tapoja ja kutsuu saunaan.
Mooskan savusaunan emäntä Eda Veeroja tuntee virolaiset savusaunat. Juuri hän oli yksi aktivisteista, jotka ajoivat võrumaalaista savusaunaa Unescon maailmanperintölistalle.
”Se oli joulun aikaan vuonna 2009, kun havahduin saunanlauteilla siihen, että savusaunaperinteen ei saa antaa kadota. Siitä se Unesco-ideakin sai alkunsa”, hän kertoo.
Vanhan Võrumaan savusaunaperinne hyväksyttiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle vuonna 2014.
Sen jälkeen on tapahtunut paljon hyvää. Moni nuorikin on innostunut saunaperinteistä ja uusia savusaunoja on kohonnut Etelä-Viroon.
Eda Veeroja arvioi, että savusaunoja on Virossa tällä hetkellä noin 3 500, suurin osa niistä Võrumaalla.
Kiinnostus paikallista saunaa kohtaan ollut suuri. Mooskassa on käynyt uteliaita toimittajia kylässä Koreasta ja Japanista asti.
Võrumaan savusaunaperinteen sydämessä on rauhoittuminen, yhteys itseensä ja esivanhempiin.
”Isäni tapasi sanoa, että sauna on paikka, jossa tämän- ja tuonpuoleinen kohtaavat”, sanoo Eda Veeroja.
Saunalla onkin käytännöllinen ja henkinen puoli.
”Saunassa puhdistuu kehon lisäksi myös mieli ja sielu. Se on salaperäinen paikka, jossa saa olla yhteydessä itseensä.”
Võrumaalla on aina uskottu, että saunaan voivat tulla myös esivanhemmat. Saunan lämpimässä hämärässä kysyttiin neuvoa edesmenneiltä sukulaisilta.
Sauna oli myös uudestaan syntymisen paikka, jossa sai pestä arkiset murheet ja huolet pois. Veerojan mukaan sauna lämmitettiinkin usein elämän ja vuodenkierron tärkeissä taitekohdissa.
Vihta, hunaja ja saunasanat kuuluvat erottomasti saunaperinteisiin.
”Vihta tehdään sen mukaan, minkä vaivan hoitoon sitä tarvitaan.”
Tavallisin on koivuvihta, mutta myös tammi ja lehmus otetaan käyttöön tarpeen vaatiessa.
Saunassa ihoa hoidetaan suola- ja turvekuorinnalla sekä hunajalla. Välillä pulahdetaan lampeen virkistäytymään.
Mooskassa saunotaan pari kertaa viikossa. Ulkopuolisetkin ovat tervetulleita tutustumaan vanhoihin tapoihin ja uskomuksiin. Veerojan mukaan sopiva porukka on noin kuusi henkeä.
Noin kolmituntisen saunomisen jälkeen lausutaan saunasanat, jotka Mooskassa kuuluvat näin: ”Aitüma iholõ, aitüma luudulõ, aitüma luujalõ (kiitos ruumiille, kiitos luodulle ja kiitos luojalle).”
Teksti Mikko Virta, kuva Andrei Chertkov
Lue lisää samasta aiheesta
mooska
savusauna
savusauna virossa
viron savusauna
Värska
