17.5.2016 | Luonto

Veneretki majavien valtakuntaan

Matsalun kansallispuiston sydämeen johtavan Suitsujoen penkereillä elelee majavien yhdyskunta.

Komea kalastusvene pörähtää käyntiin Suitsujoen vanhojen venevajojen luona. Lihulalainen venemies Tiit ohjaa paattinsa totutusti kohti Matsalunlahtea. Edessä on kolmen tunnin veneretki ruovikon ja luhdan maisemiin.

Vene on lastattu neljän maan kansalaisilla. Englantilainen luonto-opas James Lidster on tullut Viroon tarkoituksenaan kierrellä Haapsalun ja Matsalun luontokohteita ennen kuin opastettava ryhmä viikon päästä tulee perässä. Hän kertoo olevansa jo neljättä kertaa maassa. Hollantilainen Debby Doodeman sen sijaan on Virossa ensimmäistä kertaa. Molemmat heistä ovat intohimoisia lintuharrastajia.

Porukan on haalinut kasaan Viron luontomatkailun pioneeri ja Estonian Nature Toursin omistaja Marika Mann, joka haluaa testata veneretken ennen sesongin alkua.

Matka voi alkaa, ensimmäiset ruskosuohaukat jo liihottelevat niityn yllä, metsä- ja valkoposkihanhiparvia painelee yli tuon tuosta. Ruokokattoiset vajat jäävät nopeasti selän taakse ja joki yhtyy suurempaan Kasarijokeen.

Suuresta veneestä näkee mainiosti. Ensimmäinen merikotka jo häämöttää joensuussa, kaatuneen puukarahkan päällä. Oikealta nousee yksi merikotka, sitten toinen lentoon. Pian ruovikon kätköistä on noussut jo viisi jättiä siivilleen.

Joensuussa Matsalunlahti avautuu edessä suurena ja avarana. Matsalusta on sanottu, että taivas on täällä jotenkin erilainen – suurempi ja avarampi.

Huhtikuun loppu on lintumuuton huippusesonkia, ja se näkyy ja kuuluu. James viittelöi milloin lähestyvää räyskää, milloin ohikiitävää suokukkoparvea. Taveja, tukkasotkia, silkkiuikkuja, hanhia ja vielä kerran hanhia.

Kahvitauon jälkeen pöristelemme Kasarijokea vastavirtaan. Debby äkkää petolinnun joen yllä. Muuttohaukka! Komea vanha mustahuppuinen jalohaukka lyö voimakkain siiveniskuin kohti Keemua.

Sukellamme syvemmälle ruovikon sisään. Kaulushaikarat puhaltelevat kumeasti, niitä on ainakin puolentusinaa. Ruovikon äänimaisemaan kuuluvat myös ruokosirkkalintujen sirinä, pajusirkkujen haikeat säkeet ja mustapyrstökuirien kuuluvat kutsuäänet.

Valtaisat taviparvet pyrähtävät lentoon joka puolelta, mukana on myös haapanoita, harmaasorsia, lapasorsia ja heinätaveja. Paljonkohan kahden tuhannen hehtaarin ruovikossa vesilintuja piileskelee?

Maisema on omituinen. Viivasuoran joen molemmin puolin jököttää suuria puita ja kuivuneita runkoja, oksia törröttää vedestä. Ja majavanpesiä, niitä kohoaa penkereeltä säännöllisin välein.

Marika kertoo, että Kasarijokea syvennettiin 20-luvulla, jotta rantaniityt kuivuisivat nopeammin tulvan jäljiltä. Ennen Kloostria käännämme veneen keulan takaisin myötävirtaan. Tiit sammuttaa moottorin ja vene lipuu hissukseen ruovikon välissä.

Ja sitten varoittamatta läiskähtää aivan veneen vieressä. Debby ehtii näkemään majavan. ”Se oli valtava!”

Pian edessä ui toinenkin majava, ja kolmas. Ynnäämme lopulta tusinan verran tummia otuksia. Yksi niistä ei välitä meistä ollenkaan vaan saamme ihailla sen ruokailua kaikessa rauhassa. Suitsujoella majavat voi jopa haistaa, sillä hausteella merkatut reviirit tuoksuvat veneeseen asti.

Laskeva aurinko värjää ruovikon reunat punaiseksi. Nuori hirvi rymistelee rantakaislikosta niitylle, se jää tuijottamaan meitä olkansa ylitse. Pari veneessä olijaa tuijottavat komeaa otusta aivan lähietäisyydeltä, ensimmäistä kertaa elämässään.

Rantaan päästyämme vaihdamme tuntemuksia. Upea retki, siitä kaikki ovat samaa mieltä. ”Niin paljon sorsalintuja, merikotkia, kaulushaikaroita, ja tietenkin majavia”, James luettelee.

James suitsuttaa Viroa luontomaana. ”Hyvin säilynyt maaseutu ja kaikki ne vanhat metsät. Ja hiljaisuus – vau!”

”Hollannissa ja muuallakin Keski-Euroopassa 80 prosenttia maasta on ihmisen valtaamaa; teollisuutta, asutusta ja teitä. Todella yksitoikkoista”, lisää Debby.

Kokenut luonto-opas James nostaa Viron Euroopan luontomaiden kärkeen. ”Kaikki toimii täällä hyvin, vieras voi kokea olevansa tervetullut.”

Marika on kuulemaansa tyytyväinen. Virolainen luonto ei pettänyt tälläkään kertaa.