11.9.2026 | Kulttuuri

Kumun syyskausi aukeaa saamelaisen nykytaiteen merkeissä

Teksti Timo Raussi
Kuvat Taidemuseo Kumu

Kuvakaappaus Marja Helanderin videoteoksesta "Birds in the Earth" - 2017 - Suomen kansallisgallerian Kiasma-kokoelma

Tallinnan Kumu-taidemuseoon asetetaan tänä syksynä esille kaksi toisiaan täydentävää suurnäyttelyä. Ne tarkastelevat nykytaiteen näkökulmista saamelaisten sekä muiden suomalais-ugrilaisten kansojen historiaa, identiteettiä ja kulttuuriperintöä.

Tänään 11.9. Kumussa vietetään modernin saamelaistaiteen näyttelyn avajaisia. “Ei alkua, ei loppua – saamelaisen maailman rakentaminen“ (viroksi „ei algust ega lõppu – Saami maailma ülesehitamine“) -näyttely tarkastelee saamelaisten kamppailua oman maansa, kielensä ja kulttuurinsa itsemääräämisoikeudesta sekä alkuperäiskansan asemaa suhteessa Pohjolan maiden yhteiskunnallisiin valtarakenteisiin. Näyttelyn kuraattori on Ann Mirjam Vaikla, ja häntä on konsultoinut Saamenmaan Suomen puoleisessa osassa Inarissa syntynyt, mutta nykyisin Ruotsin puolella Jokimukassa asuva saamelaisaktivisti ja -taiteilija Jenni Laiti.

Hans Ragnar Mathiesen ”Keviselie” -1975 – Kirunan nykytaiteen museo

Mukana on sekä saamelaisen yhteiskunnallisen taiteen uranuurtajia että nuoremman sukupolven tekijöitä. Kansainvälisesti tunnetuista nimistä esillä ovat muun muassa Britta Marakatt-Labba, Hans Ragnar Mathisen ja Outi Pieski. Suomesta näyttelyyn osallistuvat lisäksi Lada Suomenrinne, Marja Helander sekä yhteistyötiimi Pauliina Feodoroff ja Kaisu Mustonen.

Näyttelyssä on muiden töiden ohella esillä kaksi juuri Kumua varten luotua teosta. Feodoroffin ja Mustosen installaatio tarkastelee perinteisten saamelaisten maankäyttötapojen säilymistä ja ennallistamista Feodoroffin perheen kotiseudulla Kuolan niemimaalla – keskellä Venäjän vallanpitäjien vähemmistöihin kohdistamaa väkivaltaa. Toinen uutuusteos on Jenni Laitin ja brittiläisen Invisible Flock -taidekollektiivin videoinstallaatio “Voyage“, joka käsittelee Norjan valtion politiikan vaikutuksia saamelaisten perinteisillä asuinalueilla.

Lada Suomenrinne ”Iđitguovssu” (At First Light) – 2020 – courtesy of the artist

Toinen laaja näyttely “Retkikunta. Suomalais-ugrilaiset ja kuvan valta“ („Ekspeditsioon. Soomeugrilane ja pildi võim“) avautuu Kumussa 2.10. Historiantutkija Linda Kaljundin kuratoima näyttely tarkastelee valokuvien, maalausten, videoteosten ja Viron kansallismuseo ERM:in kokoelmista lainattujen esineiden avulla sitä, miten taiteilijat sekä taiteen ja kansanperinteen tutkijat ovat muokanneet Virossa vallitsevia käsityksiä suomalais-ugrilaisista kansoista ja samalla myös virolaisten omaa identiteettiä. Näyttely pohtii erityisesti kuvien valtaa ja alkuperäiskansojen kuvallisten esittämistapojen eettisiä kysymyksiä. Teemaan liittyen esillä on 21.2.2027 asti muun muassa virolaisten nykytaiteilijoiden Karl Joonas Alamaan sekä Jaanus Samman töitä.

Näyttelyitä yhdistää hanke, jonka puitteissa tutkitaan Viron ja suomalais-ugrilaisten alkuperäiskansojen suhteita sekä niiden vaikutusta virolaiseen kulttuuriseen itseymmärrykseen. Kokonaisuuteen liittyy myös 1.–3.10. Kumussa järjestettävä kansainvälinen konferenssi sekä näyttelyjulkaisu.

Kumun tämänsyksyisten näyttelyiden tukijoina ja yhteistyökumppaneina ovat muun muassa Viron kulttuuriministeriö, Pohjoismaiden kulttuurirahasto, Moderna Museet, Suomen nykytaiteen tiedotuskeskus Frame Finland, Suomen Kansallisgalleria, Nykytaiteen museo Kiasma sekä Saamelaismuseo Siida.