Luontoharrastajan paratiisisaari
Teksti Mikko Virta Kuva ja kartta Eve Jaansoo
Saarenmaan omaperäinen luonto kämmeköineen ja lintukohteineen on kokemisen arvoinen. Toukokuu on hienoimpia aikoja tehdä luontoretki Saarenmaan saloihin. The Baltic Guide esittelee viisi luontokohdetta.
1. Vilsandin kansallispuisto
Viron ensimmäinen luonnonsuojelualue perustettiin 1910 Vilsandin alueella sijaitseville Vaikan lintusaarille. Kansallispuisto on linnustonsa lisäksi tunnettu myös kalkkikivistä löytyvistä fossiileista.
Vilsandi on myös todellinen kasviparatiisi. Kalkkipitoinen maa luo oivat edellytykset kämmeköille, joita on löydetty kansallispuiston alueella sijaitsevasta Lümandan kunnasta peräti 32 eri lajia. Se on Viron ennätys, kaiken kaikkiaan maassa kasvaa 36 eri orkidealajia.
Kämmeköitä voi toki löytää joka puolelta Saarenmaata. Katajakedot ja alvarit ovat hyviä kämmekkäapajia, mutta niitä voi löytää jopa hiekkateiden varsilta. Toukokuun kukkijoihin kuuluvat soikko- ja miehenkämmekät.
Vilsandin saarelle järjestetään retkiä, matalan veden aikaan sinne voi jopa kävellä. Luontokeskus sijaitsee Loonan kartanossa.
2. Viidumäen suojelualue
Saarenmaan korkein kohta sijaitsee Viidumäellä, jossa maa kohoaa 59 metriä merenpinnasta. Muinaisen rantapenkereen ympärille perustettu suojelualue on monipuolinen kokonaisuus, josta on löydetty 700 putkilokasvilajia. Viidumäen kasviharvinaisuuksiin kuuluvat muun muassa muratti, punavalkku ja vuorikuisma. Alueen harvinaisin kasvi on saarenmaanlaukku, jota ei kasva muualla maailmassa.
Suojelualue koostuu pääasiassa erilaisista metsistä, joihin voi tutustua kahdella luontopolulla. Raunamäen näkötornista voi hyvällä onnella nähdä Saarenmaalla harvalukuisena pesivän mustahaikaran.
3. Sõrve
Saaren lounaiskärki on yksi Viron parhaimmista lintukohteista. Sõrvestä on löydetty maalle monta uutta lintulajia, kevät onkin harvinaisuuksien suhteen otollista aikaa. Toukokuussa matalilla rannoilla voi nähdä edustavan joukon muuttomatkalla levähtäviä arktisia kahlaajia. Pikku- ja riuttatiirat, ristisorsat ja merikotkat ovat tavallisia tuttavuuksia. Sõrvessä toimii myös lintuasema,jossa on lähes jatkuva miehitys muuttoaikoina. Niemi on myös mainiota kämmekkäseutua. Toukokuussa niityt hehkuvat keltaisina kevätesikkojen kukkiessa.
Majakan vieressä sijaitsevassa Sõrven vierailukeskuksessa voi tutustua Viron majakoista kertovaan näyttelyyn sekä Sõrven historiaan. Kolkan niemelle, Latviaan on Sõrven niemenkärjestä vain 37 kilometriä.
4. Looden tammisto ja Kuressaaren merenlahti
Saarenmaan ainoa kaupunki on mainio lintupaikka. Satamasta ja rannoilta on helppo katsella merenlahdella ruokailevia vesilintuja ja kahlaajia. Kesällä lajistoon tuovat piristystä pikkutiirat, avosetit ja ristisorsat. Kuressaaren linnan puisto on puustoltaan vaikuttava, sen asukkaisiin on joinain vuosina kuulunut harvinainen sepelsieppo. Hyvällä onnella eteen voi tupsahtaa myös eksoottinen turkinkyyhky. Kuressaaren lähistöllä sijaitsevan Looden metsän vanhimmat tammet ovat jopa yli 500-vuotiaita. Metsä on kiinnostava erityisesti kasviensa puolesta. Kesäkuussa alusmetsä on kauniin keltainen tikankonttien kukkiessa ja muitakin kämmeköitä voi löytää useita lajeja. Rannan lintutornista näkee merenlahdelle.
5. Abrukan saari
Saaren erikoisuus on Viron suurin jalopuulehto, jossa kasvaa jalavia, tammia ja saarnia. Osa lehmuksista ja jalavista on jopa parisataa vuotta vanhoja. Keväällä metsänpohjan värittää kelta- ja valkovuokkojen kukkameri. Saaren kasvimaailmaan kuuluvat myös karhunlaukat ja erilaiset kämmekät.
Läheisillä pikkusaarilla pesii avosetteja, etelänsuosirrejä ja muita harvalukuisia kahlaajia. Abrukalle pääsee Roomassaaren satamasta yhteysaluksella.
Tiesitkö, että…
Saarenmaan pinta-ala on 2 673 neliökilometriä eli se on reilusti suurempi kuin Ahvenanmaa.
Aurinko paistaa Virossa eniten Saarenmaalla, keskimäärin yli 2 000 tuntia vuodessa. Roomassaaressa mitattiin vuonna 2011 peräti 2 440 tuntia auringonpaistetta.
Latviaan on Sõrven niemenkärjestä matkaa vain 37 kilometriä.
Viron 36 kämmekkälajista kasvaa Saarenmaalla 33.
Orissaaren tammi valittiin tänä vuonna Euroopan vuoden puuksi. Noin 150-vuotta vanha tammi seisoo keskellä jalkapallokenttää.
Lue lisää samasta aiheesta
