12.9.2022 | Ostokset

Kirja pysyy virolaisten käsissä

Teksti Petri Saraste ja Susanna Poikela 
Kuvat Timo Huttunen, Susanna Poikela

Puänt on julkaissut tähän mennessä viisi kaunokirjallista teosta, joista viimeisin oli novellikokoelma.

Virolaiset ovat lukijakansaa, siitä ei ole epäilystäkään. Vaikka maata pidetään yleisesti it-osaajana ja digiloikan mallimaana, on kirjan arvostus säilynyt uuden teknologian vyörytyksessä korkeana.

Eurostatin viimeisen tutkimuksen mukaan virolaiset käyttävät eniten aikaa lukemiseen 15 tutkitusta Euroopan maasta. Suomi sijoittui tilastossa toiseksi, mutta esimerkiksi Ranska yllättäen viimeiseksi.

Virossa lukutaito on myös huippuluokkaa. Kyse on paljolti koulutuksen merkityksestä sosiaalisen nousun takaajana. Lukeneet pärjäävät yksinkertaisesti elämässään paremmin.

Kuten edesmennyt kirjailija ja elokuvaohjaaja Jörn Donner aikoinaan tv-mainoksessa sanoi: ”Lukeminen kannattaa aina”.

Suomen Viro-instituutissa Tartossa projektipäällikkönä työskentelevä Heidi Iivari on tutkinut lukeneisuutta ja hän vastaa muun muassa instituutin kirjaston toiminnasta sekä lapsia ja nuoria koskevasta kirjallisuusohjelmasta.

Hän uskoo, että lukemisharrastus voimistui neuvostoaikana, kun kirjat olivat niin halpoja. Se oli kulttuuria mitä tuettiin ja millä omaa kieltä pystyi ylläpitämään. Oli aivan tavallista, että virolainen osti jokaisen julkaistun kirjan, joten virolaisilla oli mahtavat kirjahyllyt.

”Kirjailijat jopa ujuttivat kirjoihinsa erilaisia piiloviestejä, jotta virolaiset pystyivät lukemaan omaan kieleensä ja kansaansa liittyvistä asioista”, Heidi Iivari kertoo.

Nykyään kirjat ovat kutakuinkin saman hintaisia kuin Suomessa, mutta palkkatasoon nähden tietysti arvokkaampia kuin Suomessa.

Virossa lukemisen perinne on hyvin vahva myös lapsilla. Maan koulusysteemi perustuu siihen, että lapset osaavat lukea jo ensimmäiselle luokalle mennessään.

Myös lapselle lukeminen voi antaa lähes vuoden etumatkan koulutielle lähdettäessä. Lapsen ensimmäiset elinvuodet ovat erityisen tärkeitä lukutaidon ja kielellisen kehityksen kannalta. Jopa vauvaiässä ääneen lukeminen auttaa aivojen kehittymistä.

Virossa ala-asteella luetaan neljästä viiteen kirjaa ja yläasteella luetaan jopa kahdeksan kirjaa vuodessa. Se on paljon verrattuna Suomeen.

Ei siis ihme, että Viro on olut Pisa-tutkimuksen kärjessä Euroopassa jo vuodesta 2019. Suomen Pisa-tulokset ovat puolestaan heikentyneet vuodesta 2006 lähtien.

Pisa 2018 -pääraportti julkaistiin tämän vuoden alussa. Siitä käy ilmi, että lukutaidolla on selvä yhteys ”oikeiden” paperisten kirjojen lukemiseen.

Tutkijat ovat huolissaan nimenomaan suomalaisista pojista, joiden asenne lukemista ja yleensä koko koulunkäyntiä kohtaan on muuttunut viime vuosina kielteisemmäksi.

Peräti 63 prosenttia suomalaisista pojista ilmoitti lukevansa vain, jos on pakko. Some ja nettipelit vievät leijonanosan nuorten ajasta. On havaittu, että sähköiset alustat ohjaavat helposti silmäilevään lukutapaan ja lyhyiden tekstien tuottamiseen. Lyhenteet ja lyhyet tekstiviestit ohjaavat helposti lauseisiin, joista puuttuvat isot kirjaimet ja välimerkit eikä yhdyssanoja osata.

Viimeaikaisissa tutkimuksissa on myös löytynyt huolestuttava seikka: kaikki suomalaiset eivät enää ymmärrä lukemaansa. Esimerkiksi ammattikorkeakoulun kesken jättäneistä moni perustelee luopumistaan sillä, ettei ymmärrä tai osaa kirjoittaa oikein. Kaksi kolmasosaa suomalaisista mainitsee syyksi vaikeuden keskittyä kirjan äärelle.

”Virossa klassikoiden lukeminen aloitetaan varsin nuorena. Lukiossa luetaan esimerkiksi Shakespearea ja Puškinia. Virossa kirjastot järjestävät erilaisia lukutempauksia. Kouluissa kaunokirjallisuudesta järjestetään myös arvostelukilpailuja, joissa kilpaillaan siitä, kuka oppilaista tekee parhaan kirja-arvostelun”, Heidi Iivari kertoo.

Viru Keskuksen Rahva Raamat -myymälä valittiin Lontoon kirjamessuilla maailman parhaaksi kirjakaupaksi.

Kirjailija on Virossa usein myös kustantaja

Virossa kirjailijat usein myös kustantavat kirjansa itse. Omakustanne on hyvin tavallinen tapa julkaista kirjoja ja kirjailija hoitaa itse monesti myös markkinoinnin.

Pienkustantamoja on paljon, ja niitä myös arvostetaan.

Viron kulttuurirahaston vuosittaisen avustuksen turvin monet pienkustantamot pystyvät toimimaan isojen kustantamojen rinnalla.

”Virossa on paljon pienkustantamoja, jotka julkaisevat tärkeitä teoksia. Monia niistä on myös palkittu. Tässä mielessä ala eroaa paljon suomalaisesta”, kertoo Tarton vuoden kaupunginkirjailija Paavo Matsin, jonka teoksia on myös suomennettu.

Pienkustantamo ja kirjakauppa Puänt perustettiin Tallinnaan vuonna 2016. Sen omistajat Elisa-Johanna Liiv ja Triinu Kööba myyvät kirjoja, joita itsekin lukevat.

”Puänt on viiden vuoden toimintansa aikana järjestänyt myös novellikilpailun, joista parhaat koottiin yksiin kansiin”, kertoo Elisa-Johanna Liiv.

Yrityksen englanninkielinen kauno- ja tietokirjallisuus eroaa Viron suurten kustantamojen ja kirjakauppojen valikoimasta. ”Nyt näyttää siltä, että pieniä kirjakauppoja ja kustantamoja perustetaan aina vain lisää. Me pienemmät toimijat olemme tiiviissä yhteistyössä, koska kirjallisuus ja lukeminen on yhdistävä intohimonne”, sanoo Triinu Kööba.